Aihearkisto: Strategia ja liiketoiminta

Strategia ja liiketoiminta

Media-alan kesä 2025: Kaksitoista havaintoa, jotka kertovat muutoksen suunnan Suomessa ja maailmalla

Mitä oikein tapahtuu, missä ja miksi? Kokoan tähän kirjoitukseen kesän varrelta kokoamiani toimintaympäristöhavaintoja mediasta.

SUOMALAISTEN ARVOT JA ASENTEET

1. Yhä useampi valitsee puolensa, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimus. Tämä ei liity suoraan mediaan, mutta on välillisesti mediasisältöjen ja median yleisöjen kannalta hyvin kiinnostava tutkimus. Tutkimuksen mukaan oikeistolaiseksi itsensä asemoivien osuus on ennätystasolla. Yhä useampi suomalainen määrittelee itsensä oikeistolaiseksi ja liberaaliksi, yhä harvempi poliittiseen keskustaan. Huomionarvoista on, että poliittinen oikeisto kokoaa alleen kirjavasti sekä liberaaleja että konservatiivisia maailmankatsomuksia, joita yhdistää markkinamyönteisyys ja matalan verotuksen kannattaminen.

2. Medialle arvojen eriytyminen tarkoittaa, että myös odotukset sisältöjä kohtaan eriytyvät: kaikkien asiakastarpeiden huomioiminen ei ainakaan muutu helpommaksi. Kesällä julkaistun Uutismedia verkossa 2025 -tutkimuksen mukaan ero oikeiston ja vasemmiston luottamuksessa uutisiin kasvoi hieman (sivu 52).

TEKOÄLY JA UUTISMEDIA

3. Suomalainen tekoälyavusteinen uutispalvelu julki. Hesarin ex-päätoimittajan Mikael Pentikäisenkin konsultoima Freepress.ai-uutispalvelu julkaistiin 7.7.  Freepress tiivistää ja kääntää tekoälyn avulla uutisia eri puolilta maailmaa käyttäjän haluamalla kielellä ja lisäksi linkittää muiden medioiden juttuihin. Freepressin koosteita voi myös kuunnella. Omaan silmään virkistävää on esimerkiksi se, että koosteet on tehty bullet pointeiksi, mikä tekee sisällöistä silmäiltäviä. Palvelua voi melko perinteiseen tapaan räätälöidä haluamakseen kirjautumalla.

4. Tekoälyhahmolta pian uutisia lapsille. Suomessa Uutisraivaaja-kisan palkittuihin lukeutui Uutiskamut-projekti, jossa toteutetaan lapsille tekoälypohjainen uutistenlukija, mahdollisesti eläinhahmo.

5. Ei vielä trafiikkiromahdusta. Googlen uudet tekoälyominaisuudet (AI-yhteenvedot ja Jenkeissä myös AI Mode) eivät ole isossa kuvassa romahduttaneet uutisliikennettä – ainakaan vielä. Tässä on auttanut osin se, että uutisliikenteestä jopa 70 prosenttia tulee Discover-uutissyötteestä eikä perushaun kautta. Tosin juuri kerrottiin, että Yhdysvalloissa Google on tuomassa AI-yhteenvedot myös Discoveriin.

6. Liquid content vs. solid content. Media-alan seminaareissa on puhuttu pitkään “nestemäisestä sisällöstä”, jolla viitataan siihen, että tulevaisuudessa sisältö olisi yhä useammin modulaarista eli mukautettavissa ja jaettavissa helposti eri formaatteihin, mikä kehitys on nähtävissä jo nyt. Hollantilainen mediastrategi Piet van Niekerk pohtii, mitä on “solid content” eli sisältö, jota on vaikea kopioida tai palastella, mutta joka ei ole kuitenkaan paluuta vanhaan. Hänen mielestään “liquid contentin” riskinä on, että tekoälyn edelleen yleistyessä se menettää arvoaan: kaikki mikä on skreipattavissa, skreipataan. Van Niekerk nostaa esimerkeiksi “solid contentista” interaktiivisen tarinankerronnan tai oikeastaan minkä tahansa, mikä ei ole nopeasti tiivistettävissä.

7. Selkoa termeihin. Tämä oli hauskan rennosti toteutettu – pieni sanasto, joka pistää AI-jargonin palasiksi.

8. Uutismedian tekoälyhankkeet kartalle. AI for Newsrooms on uusi yksityishenkilön ylläpitämä sivusto, joka kartoittaa uutismedioiden tekoälyhankkeita.

Uutismedian tekoälyhankkeista pääset perille myös minun päivittämästäni GenAI in Media Trackerista, johon lisäsin juuri useita esimerkkejä heinäkuulta 2025. 

TELEVISIO

9. Youtube – hiljainen jättiläinen. Youtube ei ole enää vain kännykällä katseltava videosovellus, vaan Yhdysvaltojen katsotuin televisiosisällön lähde. Ohitus tapahtui Yhdysvalloissa keväällä. Yhä useampi katsoo Youtubea isolta ruudulta. Wall Street Journalin juttu summaa, miten tähän on tultu.

Tästä voit myös kuunnella minun ja Jaakko Lempisen Olutta ja analytiikkaa -podcastin tuoreimman jakson, joka käsittelee Youtubea.

LIIKETOIMINTA

10. Bundlaus helpommaksi. Keskisuomalainen keskittää kaikki uutismediansa yhteen yhtiöön – bundlaus helpottuu, kertoo Ylen toimintaympäristökatsaus. Tähän saakka ne ovat olleet viidessä alueellisessa yhtiössä. Eri tilausten yhdisteleminen eri bundlaaminen on arvonlisäverotuksellisesti helpompaa yhden yhtiön alla, kertoo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Ylen toimintaympäristökatsauksen mukaan.

Sanoma niputti digipalvelunsa yhteen tilaukseen reilu puoli vuotta sitten (Kaikki+).

11. Maksuhalukkuus. Uutismedian liiton tutkimus: Tärkein syy sanomalehden tilauksen lopettamiseen on henkilökohtainen taloustilanne. Moni olisi valmis maksamaan uutismediasta vain 1-5 euroa kuussa.

12. Rahapelimarkkina: Bauer Media tuo Ruotsiin pelkästään urheilusta puhumiseen keskittyvän radiokanavan, kertoo Ylen toimintaympäristökatsaus. Pääsponsori on rahapeliyhtiö Unibet. Ruotsissa rahapelimainonta vapautui 2019. Bauer-esimerkki on suomalaisittain kiinnostava, sillä Suomessa Veikkauksen monopoli päättymässä ensi vuoden lopussa. Suomalaisen median vinkkelistä asiaa avataan esimerkiksi täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maksuhalukkuus, luottamus, tekoäly, podit…Uutismedia verkossa 2025 -tutkimus julki – tässä avaintulokset Suomesta

Se on taas se aika vuodesta, kun maailman suurin uutistutkimus julkaistaan. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report kerää tänäkin vuonna tietoa kymmenien maiden uutismediasta. Suomen-maaraportti on nimeltään Uutismedia verkossa 2025.

Kokoan tähän blogiin Suomen avaintulokset.

Suomessa Media-alan tutkimussäätiö on osallistunut tutkimukseen vuodesta 2014 lähtien. Suomenkielisen erillisraportin on laatinut yliopistotutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus Tarusta. Hän on laatinut raportin myös vuosien 2021–2024 tutkimuksista.

Tutkimuksessa selvitetään uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa (mukaan lukien sosiaalisessa mediassa), ja siihen osallistui tänä vuonna 48 maata.

Uutismedia verkossa 2025 – avaintulokset

MAKSUHALUKKUUS

Verkkouutisista maksavien osuus suomalaisista on 21 %, mikä on käytännössä sama kuin vuosi sitten (20 %). Osuus näyttää vakiintuneen tälle tasolle jo useampi vuosi sitten.

Kiinnostavaa:

Myönteistä uutismedian kannalta on, että eri tuotteiden bundlaamisessa näyttäisi olevan potentiaalia: Tutkimuksessa kysyttiin verkkouutisista maksamattomilta, mikä saisi heidät maksamaan. Annetuista vaihtoehdoista suosituimmaksi nousi mahdollisuus päästä useammalle kuin yhdelle uutissivustolle kohtuuhintaan, minkä tutkimuksessa tulkittiin positiivisena signaalina esimerkiksi Sanoman Kaikki+:lle.

Poiminta: ”Verkkouutisista maksaneet seuraavat iltapäivälehtiä verkossa nyt hieman edellisvuotta yleisemmin, mikä voi osin johtua näiden lehtien uusista maksullisista Plus- ja Extra-osioista. Jotkin aiemmin uutisista maksamattomat iltapäivälehtilukijat ovat siis alkaneet maksaa näistä osioista.”

LUOTTAMUS UUTISIIN

Suomalaisten yleinen luottamus uutisiin pysyi maailmanennätystasolla (Nigeria on Suomen edellä, mutta siellä kysely ei ole väestöedustava).

Kiinnostavaa:

”Viime vuosina erityisesti oikeiston piirissä on uutismediaa syytetty vasemmistolaisuudesta, ja tämä näkyi myös uutisiin kohdistuvaa luottamusta koskevissa avoimissa vastauksissa. Tyypil­lisesti vasemmistoon itsensä mieltävien keskuudessa uutisiin luottavien osuus onkin jo pitkään ollut hieman keskimääräistä suurempi ja oikeistoon itsensä mieltävien keskuudessa hieman keski­ määräistä pienempi. Tänä vuonna kuitenkin ero vasemmistolaisten ja oikeistolaisten kesken kasvoi selvästi aiempaa suuremmaksi, mikä voi kertoa siitä, että uutismedia aiempaa yleisemmin mielletään pikemminkin vasemmistolaisesti kuin oikeistolaisesti orientoituneeksi.” – – – ”Oikeistolaisiksi itsensä mieltäneiden arviot näistä medioista [Yleisradiosta ja Helsingin Sanomista] ovat myös heikentyneet selvästi kahdessa vuodessa.”

Poiminta:

Kaikki tutkimusmaat huomioiden näyttää siltä, että yleinen luottamus uutisiin ei enää laske, vaan on asettunut tietylle tasolle – joka tosin on vielä jonkin verran alempi kuin ennen koronapandemiaa.

TEKSTI VS. VIDEO

Suomalaisilta kysyttäessä uutiset kulutetaan mieluiten tekstinä (disclaimer: sisältömuodot sekoittuvat, joten tämän todentaminen kysymällä ei ole yksiselitteistä). 18-25-vuotiaissa videoiden rooli korostuu.

Poiminta:

”Teksti on useimmissa maissa säilyttänyt asemansa verkkouutisten suosituimpana esitysmuotona. Näin on etenkin Suomessa, missä selvästi muita maita yleisemmin verkko­uutisia mieluummin luetaan kuin katsellaan tai kuunnellaan. Hieman yllättävästi lukemisen suosio on Suomessa vuosikymmenen alusta jopa kasvanut ja katselemisen suosio vähentynyt.”

Toisaalta myös:

Suomi on vertailun maista ainoa, jossa uutisvideoita katsotaan tyypillisemmin uutissivustoilta kuin sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalisen videon käyttö yleisesti kasvaa edelleen teknologiajättien siivittämänä.

AUDIO

Seitsemän prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä podcasteja uutislähteenä. 18-34-vuotiaissa osuus on 15 prosenttia. Kysyttäessä yleisimmin mainittiin Ylen ja Helsingin Sanomien podcasteja. Tutkimuksen mukaan Yle Areena on yleisimmin käytetty uutispodcastien julkaisualusta Suomessa Youtuben ja Spotifyn jälkeen.

TEKOÄLY

Tekoälychatbotien käyttö uutisten seuraamiseen on Suomessa vielä marginaalista. Tutkimuksessa asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä, joista toisessa käyttäjäosuudeksi saatiin kolme prosenttia toisessa kaksi prosenttia.

”Voi kuitenkin olettaa, että tekoälyn mahdollistamat erilaiset uutissisältöjen hakumenetelmät tulevat muuttamaan ihmisten tapoja hakeutua uutisten äärelle. He eivät ehkä jatkossa enää samassa määrin ajattele seuraavansa tietyn uutismedian uutisia, vaan ylipäätään verkosta löytyvää tietoa kulloinkin itseä kiinnostavasta aiheesta. Tämä voi entisestään vaikeuttaa ihmisten sitouttamista yksittäisten uutismedioiden tilaajiksi.”, tutkimuksessa todetaan.

Kun otetaan huomioon kaikki tutkimusmaat, osuus niistä, jotka käyttävät tekoälybotteja uutisten kuluttamiseen on seitsemän prosenttia. Osuus on suurin alle 25-vuotiaissa, 15 prosenttia.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten näkemystä erilaisiin tekoälyn mahdollistamiin esitystapoihin uutispalvelussa:

Poiminta: ”Tekoälyn mahdollistamista palveluista suomalaisia kiinnostavat erityisesti mahdollisuus kääntää vieraskielisiä artikkeleita suomeksi sekä uutisjutuista tehdyt nopealukuiset tiivistelmät. Myös uutisten sisällön personointi kiinnostaa huomattavaa osaa vastaajista (oranssit pylväät). Uutisia koskeviin kysymyksiin vastaavat botit puolestaan kiinnostavat 11:tä prosenttia vastaajista.”

Poiminta: ”Uutisia koostavista palveluista yleisimmin (24 %) käytetään Android-
puhelimen selaimeen avautuvaa (tai oikealle pyyhkäistessä avautuvaa) uutiskoostetta. Tämä voi olla esimerkiksi Google Discover. Amppareita käyttää 7 prosenttia.”

Tämä kansainvälisen raportin kuva tiivistää, millaisia tekoälyn mahdollistamia esitystapoja käyttäjät kysyttäessä suosivat ja toisaalta, mitä mediatalot itse suunnittelevat tekevänsä:

SOME

Sosiaalinen media on pääasiallinen uutislähde jo noin neljännekselle suomalaisista nuorista aikuisista.

Instagramin rooli uutislähteenä vahvistuu edelleen. Tiktokin myös, vaikkakin koko väestön tasolla vain hieman:

Kaikki tutkimusmaat ja ikäryhmät huomioiden näyttää siltä, että Facebookin algoritmimuutokset ovat palauttaneet FB:n uutiskäyttöä laskutrendiltä:

UUTISTEN VÄLTTELY

Aallonpohja saavutettu? Suomessa vähintään toisinaan välttelevien osuus kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2024 peräti viisi prosenttiyksikköä, mutta vuodesta 2024 vuoteen 2025 vain yhden prosenttiyksikön. Lähes joka kolmas suomalainen välttelee uutisia vähintään toisinaan.

Tässä uutisvälttelyn syitä:

Täältä voit lukea aiempien vuosien koosteitani Digital News Reportista ja Uutismedia verkossa -maaraporteista.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

6 isoa uutismedian trendiä, jotka EIVÄT johdu tekoälystä

Tätä kuvaa ei ole tehty tekoälyllä, vaan se on otettu kännykkäkameralla Helsingin Tripla-kauppakeskuksen vieressä tänään.

Tekoälystä puhutaan mediassakin niin paljon (minä mukaan lukien), että saattaa tuntua siltä kuin kaikki alan muutokset liittyisivät siihen. Todellisuudessa moni iso uutismedian trendi on lähtenyt liikkeelle jo kauan tekoälykehityksen vauhdittumista – lasketaan vauhdittuminen sitten 2010-luvun koneoppimisharppauksista tai viime vuosien generatiivisen tekoälyn ajasta – ja jatkuu riippumatta sen kehityksestä. Tässä kuusi esimerkkiä.

  • Uutisvälttelyn kasvu: Trendin juuret ovat syvemmällä kuin tekoälyn nousussa. Esimerkiksi Suomessa yhä useampi suomalainen välttelee uutisia toisinaan tai usein. Vuonna 2024 näin teki noin joka viides suomalainen ja luku on kasvussa. Uutisvälttelyn syiksi mainitaan mm. uutisten määrän uuvuttavuus, toistuvuus ja aiheiden ahdistavuus.
  • Uutiskäsityksen henkilökohtaistuminen: Uutinen on yhä useammin yhdelle yhtä ja toiselle toista. Henkilökohtainen merkityksellisyys ja omat arvot ohjaavat valintoja aiempaa enemmän. Kyse on laajemmasta kulttuurisesta murroksesta kuin vain teknologisesta, vaikka teknologiajättien vallan voidaan katsoa ruokkineen tätä. Ylipäänsä yhteiskunnallisten muutosten kuten arvojen tai elämäntapojen muutosten kytkös median muutokseen on tosi mielenkiintoinen teema, ja paljon enemmän kuin ”vain” teknologiaa.
  • Median omistuksen keskittyminen: Uutismedian omistus keskittyy yhä harvemmille. Syyt löytyvät ennen kaikkea taloudellisista realiteeteista, ei suoraan tekoälystä.
  • Painettujen lehtien levikin lasku: Taustalla ovat digitalisaatio ja muuttuneet lukutottumukset. Kehitys alkoi jo ennen tekoälykehityksen kiihtymistä, vaikka voi tietysti ajatella, että algoritmienkin taustalla oleva tekoäly on tässä osatekijänä. Koronavuosina oman lisäongelmansa printille toi sanomalehtipaperin saatavuuden vaikeutuminen ja hinnannousu. Myös jakelun järjestäminen on aiempaa vaikeampaa.
  • Uutisten luottamuskriisi: Monissa maissa luottamus uutismediaan on heikentynyt. Suomessa se on säilynyt kansainvälisesti katsottuna maailmanennätystasolla, mutta polarisaatio, disinformaatio ja yhteiskunnallinen epäluulo ovat jättäneet jälkensä. Tekoälyä tuskin voidaan sanoa kriisin juurisyyksi, vaikka toki siihen vaikuttaa – hyvässä ja pahassa.
  • Verkkouutisista maksamisen vakiintuminen: Verkon uutisista maksavien suomalaisten osuus on pysynyt noin 20 prosentissa viitisen vuotta. Kymmenen vuotta sitten osuus oli noin 14 prosenttia.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

LIVE TRACKER: GenAI in media – 170+ use cases from around the world (in English and in Finnish)

A screenshot of the list. A scrollable list can be found below, both in English and in Finnish.

The List in English – scrollable horizontally and vertically & with clickable links (works best on computer, not by phone):

The List in Finnish – Finnish examples are highlighted green:

***

What is this list and who am I?

I was asked to do this list in English as well and not just in Finnish, so here you go: in this blog you can find an updating list of GenAI tools and products in media, both in English and in Finnish. My name is Kalle Pirhonen, and I work as an AI producer in Ilta-Sanomat, a Finnish tabloid owned by Sanoma Media Finland.

I am updating this list using several publicly available sources such as press releases from media companies, media industry events, publications, and newsletters, LinkedIn (e.g. Ezra Eeman’s Wayfinder and Martin Schori’s Aftonbladet’s AI Hub Buzz), Nordic AI Journalism network, Wan-Ifra, INMA, Reuters Institute, Thomson Reuters Foundation, JournalismAI website (Case studies), Newsroom Robots podcast etc. In the list I’ve also included media industry value chain placement for the examples and also, whether the example is mostly about text, audio or video. Please note that the dates are clickable links to the source.

I will update the list continuously in this blog post. My apologies if you detect some mistakes – if you notice any or want to tip me about some new great examples or sources for updating this list, please contact me via Linkedin here!

The name of this blog, ”Numeroiden takaa”, means ”Behind numbers” and it deals with the media industry’s operating environment. I’ve written the blog mainly in Finnish since 2017.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Sanoma Median tekoälyopit ja konkreettiset esimerkit esillä Microsoftin tapahtumassa Helsingissä

“Ihmiset, prosessit, data. Mahdollistavien asioiden pitää olla kunnossa. Kivijalan on oltava sellainen, että sen päälle voidaan rakentaa.”

Muun muassa näin luonnehti Sanoma Media Finlandin Chief AI Officer Pauli Tölli mediayhtiön lähestymistapaa tekoälyyn Microsoft AI Tour Helsinki -tilaisuuden julkisesti striimatussa osuudessa.

Hän myös korosti, että tärkeää on paitsi ketterä kokeileminen ja tuotantoon vieminen, tarvittaessa myös rohkeus olla viemättä jotakin sinänsä hyvää ideaa tuotantoon. Syynä voi olla vaikkapa heikko panos–tuotos-suhde.

Tölli kävi läpi esimerkkejä Sanoman sisäisistä tekoälytyökaluista (mm. Digiarkistochat, Uutiskoostaja, Videokäsikirjoittaja, Dokumenttipöyhin sekä kunnallispäätöksiä haravoiva ja niiden uutisarvoa arvioiva Vahtikoira) sekä kuluttajatuotteista. Kuvat löytyvät yllä olevasta kuvakarusellista (kolme viimeistä kertovat Sanoma Median yleisestä lähestymistavasta tekoälyyn, sekä viime vuosien opeista).

– Aina tekoälytoteutus ei vaadi isoa IT-projektia, hän huomautti. Tölli nosti esimerkiksi “pienellä teknisellä työllä” toteutetun myyntityössä auttavan Teleapurin, joka pohjautuu viiteen sille syötettyyn ohjedokumenttiin.

Kehittäjien osalta Tölli totesi, että pari vuotta sitten käyttöön otettu Github Copilot -ohjelmointityökalu mm. tiimeille, jotka kehittävät HS:n ja IS:n verkkopalveluita, on johtanut siihen, että asioita saadaan tehtyä entistä enemmän, nopeammin ja vähemmän kerrallaan.

Toimituksellisten työkalujen osalta peruslogiikka noudattelee muidenkin mediatalojen tapaa toimia, eli että ne löytyvät yhdestä paikasta. Sanomilla työkalunäkymästä löytyy myös linkit Microsoftin Copilotiin ja Good Tapen äänenlitterointipalveluun. Copilot-kokeiluista Tölli totesi, että niitä on tarvittaessa helppo ja nopea laajentaa.

Litterointityökalut ovat mediataloissa olleet toimittajien suosituimpia tekoälyapureita, sillä ne säästävät paljon aikaa. Ajansäästön ja rahansäästön yhteydestä – onko sitä aina ja missä määrin aidosti – käytettiin Microsoftin tapahtumassa useampia kiinnostavia puheenvuoroja.

Kuluttajatuotteista Tölli totesi, että “olemme tarkoituksella aloittaneet aika varovasti”, aloittaen Hesarin Silmu Sisustaja ja Kuura Kokkaaja -boteista sekä USA:n vaaliapurista.

– Uskoisin, että jatkamme tällaisten tekemistä, Tölli viittasi mediapalveluissa näkyviin botteihin, joiden kautta asiakkailta saatua dataa ja palautetta hän myös luonnehti arvokkaaksi.

Suomen Lehdistön tuoreesta koontijutusta voit lukea lisää suomalaismedian tekoälytyökaluista ja -tuotteista.

Hiljattain tekemästäni agenttikokeilusta voit puolestaan lukea täältä – selvitin, miten syntyy ilmaisohjelmalla ”Varkaus-harava”, jolla voit automaattisesti tilata mailiisi Varkauden julkiset hankinnat, yhdistystiedot, kuntapäätökset, hyvinvointialueen päätökset ja tiedotemaininnat.

Koostamiini esimerkkeihin ruotsalaismedian tekoälytyökaluista voit puolestaan tutustua täällä.

Kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n Global Media Awards -tekoälyehdokkaisiin voit tutustua täällä.

Loppuun vielä lukuvinkki: Amerikkalaisen mediaprofessori Jeremy Caplanin ”9 parasta promptausvinkkiä journalisteille”.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Julkiset hankinnat, yhdistystiedot, kuntapäätökset, sh-piirin päätökset ja tiedotemaininnat automaattisesti mailiisi: Näin rakennat toimittajan Varkaus-haravan

Olen tässä blogissa aiemminkin kertonut kokeiluistani brittiläisen, nopeasti kasvavan startupin Convergence AI:n Proxy-työkalulla, jolla voi helposti rakentaa nettiä automaattisesti koluavan tekoälyagentin ja lähetyttää sen hakemat tulokset omaan sähköpostiinsa vaikkapa kerran viikossa.

Tämä uusin testi on tähänastisista pisimmälle viety: halusin havainnollistaa, mihin kaikkeen Proxy pystyy samaan aikaan – vai pystyykö, ja miten laadukkaalla lopputuloksella. Otin esimerkkikunnaksi syntymäkuntani Varkauden ja annoin Proxylle seuraavan pitkän kehotteen:

”Haluan rakentaa toiminnon, jossa on viisi eri osaa. Ota näitä toimintoja toteuttaessasi huomioon, että toimit kuten huippuluokan tutkiva journalisti, joka on erityisen taitava hakemaan tietoa sekä tekemään tietojen perusteella uutisia etenkin paikallisista asioista Suomessa.

Osa 1: Tiivistä Varkauden kaupunginhallituksen seuraavan kokouksen esityslistan asiat siten, että arvioit, millä listan asialla voisi olla mahdollisesti uutisarvoa. Uutisarvoa arvioidessasi otat huomioon ainakin nämä seikat: kuinka paljon löydös poikkeaa aiemmasta datasta, kuinka moni ihminen tai yritys on asianosainen, onko aiheesta jo olemassa keskustelua somessa tai muissa uutislähteissä, ovatko vastaavat aiheet aiemmin päätyneet uutisotsikoihin tai sisältääkö asia mahdollisesti jonkinlaista kitkaa. Pidä erittely tiivinä, kerro sen yhteydessä esityslistan julkaisupäivämäärä ja linkkaa lähdesivulle.

Varkauden esityslistat, pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja kuulutukset löydät täältä: https://varkaus.fi/fi/sivu/osallisuus-ja-paatoksenteko/paatoksenteko

Osa 2: Varkaus kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen. Tee edellämainittu erittely myös hyvinvointialueen aluehallituksen tulevan kokouksen esityslistalle huomioiden kohdat, joissa mainitaan Varkaus. Voit myös arvioida, mikäli jokin esityslistan asia olisi Varkauden kannalta erityisen tärkeä, vaikka Varkautta ei mainittaisikaan. Listat löytyvät täältä: https://pshyvinvointialue.fi/esityslistat-ja-poytakirjat

Osa 3: Hae yhdistysrekisterin julkisesta hausta (https://yhdistysrekisteri.prh.fi/) tiedot siitä, milloin Varkaus-nimiseen kaupunkiin on viimeksi (huom: huomioi Varkautta koskevista hakutuloksista viimeisin rekisteröintipäivä eli vain tuorein merkintä kaikista) perustettu jokin yhdistys, ja kerro tiedot yhdistyksestä tiedot tiiviisti. Kerro myös yhdistysmerkinnän julkaisupäivämäärä ja linkkaa lähdesivulle.

Osa 4: Hae julkisia hankintoja listaavalta Hilma-sivustolta viimeisin merkintä, jossa Varkaus-niminen kaupunki on mukana. Kerro merkinnän julkaisupäivämäärä sekä tiedot merkinnästä muutamalla virkkeellä siten, että siitä ymmärtää helposti, mistä hankinnassa on kyse.

Osa 5: Kerro tiiviisti kolme tuoreinta merkintää STT:n julkaisemista lehdistötiedotteista, joissa mainitaan Varkaus-niminen kaupunki. Kerro merkinnän julkaisupäivämäärä ja tiedot merkinnästä hyvin tiiviisti siten, että siitä ymmärtää helposti, mistä on kyse. STT:n lehdistötiedotteet löytyvät täältä: https://www.sttinfo.fi/

Tee kaikista edellämainituista kohdista esitystavaltaan suurin piirtein yhdenmukaisia esimerkiksi bullet pointein jäsentäen. Käytä mahdollisimman selkeää ja kansantajuista suomen kieltä. Kokoa kaikki tulokset samaan vastaukseen, kiitos.”

Muutama huomio kehotteesta. Annoin Proxylle valmiiksi muutaman linkin suoraan, vaikka se olisi löytänyt ne itsekin, mutta olen huomannut, että linkkien vinkkaaminen nopeuttaa sen toimintaa.

Huomiona itse testistä: tässäkään asiassa kone ei korvaa journalistista silmää – mikään kehote ei ole niin täydellinen, että se hoksaisi kaikki mahdolliset uutisarvoiset aiheet. Työtä se toki helpottaa. Mutta mikä tärkeintä ja sanon tämän, vaikka on itsestään selvää: tekoäly ei tietenkään kaivele sellaisia potentiaalisia uutisaiheita, joiden jäljille ei pääse digitaalisista lähteistä.

Tässä Proxyn antama vastaus:

Kokeilin tässä testissä sekä Proxyn maksullisen tilauksen (20e/kk) sisältämää Deepwork-toimintoa että ilmaista. Deepwork oli ehkä jopa huonompi tähän tarkoitukseen, koska se esitti tarpeettoman paljon täsmentäviä kysymyksiä, vaikka ilmankin niitä tulos oli samankaltainen. Ilmaiseksi tällaisia agentteja voi tehdä Proxyllä yhden päivässä – niistäkin voit kyllä tilata sähköpostin tulemaan itsellesi säännöllisesti.

On syytä huomioida, että kaikki ei aina mene odotetusti: tietoja tarkistaessani huomasin, että yhdistyshaussa tekoäly ei ollut hakenut tuoreinta merkintää (joka olisi ollut vuodelta 2021 eikä 2019), eikä se useista täsmennyspyynnöistä huolimattakaan kyennyt ottamaan tuoreinta merkintää mukaan. Voi myös hyvin olla, että tuloksista puuttuu edelleen jotakin olennaista, mitä en vain hoksaa. Pintapuolisesti katsottuna tekoäly tiivisti kunnanhallituksen ja hyvinvointialueen hallituksen esityslistat kertaheitolla melko hyvin. STT:n tiedotehausta se ei poiminut tuoreinta, vaan kolmanneksi tuoreimman, mutta tämä saattoi johtua antamastani kehotteesta, jossa pyysin tekoälyä arvioimaan uutisarvoa (tuoreemmat tiedotteet liittyivät Voice of Finland -ohjelmaan, johon osallistuu Varkaudesta kotoisin oleva kilpailija, mitä tekoäly ei tässä ehkä tulkinnut uutisarvoiseksi – mitä se paikallislehdelle kuitenkin varmasti olisi). Myös julkisten hankintojen merkintä meni tekoälyltä kerralla oikein.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Uutismedia- ja tekoälynostot Amy Webbin 1000-sivuisesta trendijärkäleestä

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin Future Today -instituutti on julkaissut massiivisen, tänä vuonna tasan 1000-sivuisen 2025 Tech Trends -raportin, jossa käydään läpi teknologian tulevaisuuden suuntaviivoja.

Tiivistän tähän blogiin kaksi osiota, joista toinen liittyy tekoälyn kehitykseen ja toinen uutismediaan.

Tekoälyn kehityksessä raportti nostaa esiin muun muassa nämä kehityskulut:

  • Tekoäly alkaa toimia kuin käyttöjärjestelmä – suuret kielimallit (LLM) muuttuvat alustoiksi, jotka pyörittävät monia sovelluksia taustalla. Käyttäjän ei tarvitse enää erikseen avata AI-työkalua, vaan se tulee osaksi kaikkea tekemistä (osaksihan näin on jo tapahtunut).
  • Autonomiset tekoälymallit ottavat enemmän päätäntävaltaa – LAM-mallit (”Large Action Models”) eivät ainoastaan suosittele päätöksiä, vaan alkavat tehdä niitä itsenäisesti. Tämä olisi askel eteenpäin tekoälyagenteista, joiden luominen vaatii ihmiseltä vielä toistaiseksi jonkin verran aktiivisuutta.
  • Kun Yhdysvallat ja Kiina käyvät “tekoälyn kylmää sotaa”, se vaikuttaa suoraan esimerkiksi teknologiasääntelyyn ja yritysten innovaatioihin.

Uutismedian tulevaisuutta raportti pitää epävarmana. Se ennakoi muun muassa näitä kehityskulkuja:

  • Journalismi siirtyy yhä enemmän maksumuurien taakse tai lahjoituspohjaiseksi.
  • Mediatalot joutuvat kehittämään uusia ansaintamalleja, kun somen tuoma liikenne verkkosivuille vähenee (ja on jo vähentynyt). Lisäksi, kun ihmiset lukevat yhä useammin tekoälyn koostamia uutistiivistelmiä tekoälypalveluista tai Googlesta, se vähentää alkuperäisten juttujen klikkauksia.
  • Faktantarkistus vaatii entistä älykkäämpiä keinoja, koska tekoäly.
  • Yhä useammat uutismediat tarjoavat tekoälypohjaisen haun ja äänikäyttöliittymien avulla personoituja, keskustelunomaisia kokemuksia, mikä lisää käyttäjien sitoutumista.
  • Tekoälyn luomat avatarit avaavat uutismedioille uusia jakelukanavia, mikä auttaa kustantajia tavoittamaan uusia yleisöjä ja suojelemaan toimittajia vaarallisilla alueilla.
    • Esimerkiksi Venezuelassa toimittajat ovat käyttäneet tekoälyavatareja salatakseen henkilöllisyytensä ja raportoidakseen tapahtumista uhkauksista huolimatta.
    • Perussa puolestaan tekoälyavatareja on käytetty tavoittamaan aliedustettuja ryhmiä: San Marcosin yliopisto kehitti tekoälyuutisankkurin, joka kertoo Tiktokissa uutisia vähemmistökieli ketšuaksi, joka oli aikoinaan inkavaltakunnan pääkieli.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Alma Median tekoälyhanke Global Media Awardsin palkintoehdokkaaksi, Intia ja Norja ehdokkuusrohmuja – tässä tiivistelmä kaikista ehdokkaista

Alma Median tekoälytyökalu, joka arvioi Iltalehden juttujen herättämät tunnetilat ja havaitsi että inspiroivilla jutuilla on paras tilaajapito, on yksi palkintoehdokkaista kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n Global Media Awardsin listalla kategoriassa “Best Innovation in Newsroom Transformation”.

Työkalun tavoitteena on ehkäistä uutisten välttelyä ja sitä on tarkoitus laajentaa muihinkin Alman uutisbrändeihin. Tarkoituksena on seuraavaksi yhdistää työkalun tuomaa ymmärrystä uutispalveluiden suosittelujärjestelmiin. Lehden mukaan kuukausittaiset sivulatausmäärät ovat nousseet työkalun käyttöönoton jälkeen.

Global Media Awardsissa eniten palkintoehdokkaita 199 ehdokkaan joukossa on Intiasta (22) ja Norjasta (21). Suomesta ehdokkaita on kaksi. Toinen on Keskisuomalainen kategoriassa “Best New Digital Product”. Keskisuomalaisen 22 paikallista uutissovellusta jakavat saman teknologian, joten niiden teknistä ylläpitoa hoitamaan tarvitaan konsernin mukaan vain kaksi henkilöä – ensimmäiset 19 sovellusta julkaistiin sekä Androidille että iOsiin vain kolmessa kuukaudessa. Sovelluksia ladattiin 367 000 kertaa vuonna 2024.

Vaikka Alma Median hanke hyödyntää generatiivista tekoälyä, se ei ollut ehdolla varsinaisten tekoälyhankkeiden kategorioissa, joita olivat ”Best Use of AI for Internal Productivity” ja ”Best Use of AI in Customer-Facing Products”. Tässä noiden kategorioiden ehdokkaat.

TOIMITUSTEN SISÄISET TEKOÄLYTYÖKALUT

”Best Use of AI for Internal Productivity” (suorat linkit ehdokkaiden pidempiin englanninkielisiin kuvauksiin löydät täältä):

  • A Gazeta do Espírito Santo, Brasilia: Tekoälyn avulla tehdään videoita tekstimuotoisista elokuva-arvosteluista.
  • Amedia, Norja: Amedia sai puolet toimittajistaan käyttämään säännöllisesti tekoälyä yksinkertaisilla ratkaisuilla, jotka helpottavat päivittäistä työtä.
  • Badischer Verlag, Saksa: BZ.Echo on toimituksen monipuolinen tekoälytyökalu: otsikointia, optimointia, versiointia, luonnosten generointia. Toimittajien ajansäästöä kuvataan merkittäväksi.
  • Hearst Newspapers, Yhdysvallat: Hearst käyttää tekoälyä julkishallinnon päätösten seuraamiseen, mikä tekee prosessista sujuvamman ja aikaa säästävän. Työkalu on lisännyt skuuppien määrää.
  • Russmedia, Itävalta: Tekoälypohjainen julkaisujärjestelmä mm. automatisoi otsikoiden luomisen, artikkelien kategorisoinnin ja tekstin tiivistämisen, kieliopin tarkistuksen ja tyyliehdotukset. Toinen työkalu tuottaa reaaliaikaisia päivityksiä kriittisistä aiheista, kuten liikennekatkoista ja kunnallisista päätöksistä. Räätälöidyt GPT-mallit automatisoivat monimutkaisia tehtäviä kuten tekijänoikeustarkistuksia ja eettistä ohjeistusta.
  • Constructive Institute, Tanska: News Mirror -työkalu hyödyntää tekoälyä auttaakseen toimitusta ns. rakentavan journalismin teossa, mikä parantaa sisältöjen monipuolisuutta.
  • KG Media, Indonesia: AI Media Intelligence for SDGs -projekti käyttää tekoälyä kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan ja raportointiin.
  • Ringier, Sveitsi: Floorian on tekoälyavusteinen automaattinen pohjahinnan hallintajärjestelmä ohjelmalliseen mainontaan.
  • Schibsted, Norja: Tekoälypohjainen User Interest Predictions (UIP) -järjestelmä tunnistaa käyttäjien kiinnostuksen kohteita yli brändirajojen. UIP luokittelee ja ennustaa käyttäjien kiinnostuksen kohteita heidän selaushistoriansa perusteella.
  • United Daily News Group, Taiwan: AiAssist-hanke paransi tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja yleisön sitoutumista. Tekoälyn integrointi on myös yhdistänyt eri tiimejä ja luonut yhteistyöhön perustuvan mallin uutistoimitukseen.

KULUTTAJATUOTTEET JA TEKOÄLY

”Best Use of AI in Customer-Facing Products” (suorat linkit ehdokkaiden pidempiin englanninkielisiin kuvauksiin löydät täältä):

  • Amar Ujala, Intia: Asiakaspalveluchatbot.
  • Hearst Newspapers, Yhdysvallat: Kamala Harrisiin liittyviin kysymyksiin vastaava chatbot.
  • NTM, Ruotsi: Tekoälyvetoinen audioratkaisu, jonka tavoitteena on houkutella nuorempia yleisöjä ja syventää nykyisten tilaajien sitoutumista. Se tunnistaa luetuimmat artikkelit, tiivistää ne tekstiksi ja muuntaa ne audiolähetyksiksi ElevenLabsin ääniteknologian avulla.
  • Stampen Media, Ruotsi: Neljä tekoälypohjaista laskuria, jotka liittyvät henkilökohtaiseen talouteen: asuntolainan korkolaskuri, asuntojen hintojen vertailu, verolaskuri, lainanlyhennyslaskuri.
  • Stuff Group, Uusi-Seelanti: Democracy.AI etsii potentiaalisia uutisaiheita päätöksentekodokumenteista. Pilottialueella Waikato Times lisäsi juttumääräänsä 25:llä viikossa, ja digitaaliset tilaukset yli kaksinkertaistuivat. (ei ole kuluttajatuote, mutta on tässä kategoriassa, koska työkalulla tehdyille jutuille tehtiin verkkosivuille oma osionsa)
  • Prisa, Espanja: VerificAudio käyttää tekoälyä äänitallenteiden autenttisuuden varmistamiseen, mikä parantaa sisällön luotettavuutta.
  • Ringier, Sveitsi: Beobachter-chatbot tarjoaa juridista neuvontaa tekoälyn avulla.
  • Ringier Axel Springer, Puola: AI-Powered Travel Planner uudistaa sisältömarkkinointia tekoälyn avulla. Botti helpottaa matkasuunnittelua.
  • Schibsted Media, Ruotsi (Norja): Ruotsalaisen iltapäivälehti Aftonbladetin EU-vaaliapuri ja USA-vaaliapuri.
  • Stuff Group, Uusi-Seelanti: Tekoälyn avulla käännetään uutisia maoriksi.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Näin helposti (ja ilmaiseksi) syntyi tekoälyagentti, joka pyörii puolestani netissä sukututkimusharrastustani varten

Tekoälyagenttien yleistymisen vaikutukset media-alaan ja esimerkiksi tutkivien journalistien tekoälytyökaluihin ovat tämänkin kokeilun perusteella ilmeiset. Riskitkin on helppo nähdä.

Tekoälybotit on suunniteltu pääasiassa vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, kun taas tekoälyagentit pystyvät suorittamaan monimutkaisia ja peräkkäisiä tehtäviä itsenäisesti – käytännössä esimerkiksi käymään erilaisissa tietokannoissa puolestasi ja parhaimmillaan lähettämään tulokset ajastettuna sähköpostiisi vaikka maanantaiaamuisin kello 9.

En ole itse teknologian syväosaaja, vaan pikemminkin teknologiaan kriittis-innostuneesti suhtautuva umpihumanisti, joten päätin kirjata kokeiluni talteen myös tänne blogiin.

Kokeilin tekoälyagentin luomiseen ensin Zapier AI -nimistä palvelua, mutta se oli omaan makuuni hieman liian monimutkainen. Hollannin yleisradion strategiajohtajan Ezra Eemanin Wayfinder-uutiskirjeestä bongasin brittiläisen startupin Convergence AI:n Proxy-nimisen uuden palvelun, joka osoittautui käytettävyydeltään niin helpoksi, että se hakkasi Zapierin mennen tullen. Proxyä voi toistaiseksi käyttää useamman kerran päivässä ilmaiseksi.

Maksullisista tekoälytyökaluista käytän itse tällä hetkellä päivittäin Perplexityä (noin 20e/kk), mutta siinä ei vielä tällaista agentinluomismahdollisuutta ole – tosin veikkaan, että pian on, sillä alusta päivittää mm. kielimallejaan ja ominaisuuksiaan koko ajan, viimeisimpänä Deep Researchillä, joka leipoo aiheesta kuin aiheesta pelottavan hyviä akateemisen tason analyysejä lähdeviitteineen.

Convergence AI:n Proxy toimii pelkistettynä näin:

  1. Mene osoitteeseen Convergence.ai.
  2. Luo tunnus ja salasana, kirjaudu.
  3. Kuvaile chat-ikkunassa, mitä haluat tehdä. Lähtöteksti on englanniksi, mutta voit keskustella normaalisti suomeksi. Valittavana on myös oletustehtäviä, kuten erilaiset uutistiivistelmät.
  4. Voit täsmentää ohjeita matkan varrella.
  5. Harrastan sukututkimusta, joten kokeilin siihen liittyvällä esimerkillä. Pyysin Proxyä hakemaan tietoa Kansalliskirjaston vanhojen lehtien digitoidusta tietokannasta siten, että saisin tiivistelmän aina tuoreimmista lisäyksistä, joissa sukunimeni mainitaan. Näin keskusteluni eteni:

“Mene osoitteeseen digi.kansalliskirjasto.fi, etsi tietoa nimellä “Pirhonen”, jäsennä tulokset muotoon “viimeksi lisätyt” ja kerro tuoreimmat 3 tulosta bullet pointeina niin, että mainitset lehden nimen, lehden julkaisupäivämäärän sekä lyhyesti kontekstin, jossa nimi Pirhonen esiintyy.”

Tällä komennolla sain ensin englanninkielisen tuloksen, joten täsmensin:

“Voisitko antaa tulokset suomen kielellä”.

Tämän jälkeen sain tuloksen, joka ei kuitenkaan ole aivan sitä mitä tarkoitin eli viimeksi lisätyt eivät ole ensin:

Täsmensin komentoa lisää:

“Muuta hakuasetuksia oikeasta yläkulmasta muotoon ’Viimeksi’ lisätyt, jolloin hakutuloksissa näkyy viimeksi lisätty tulos.”

Tämän jälkeen sain tuloksen, joka oli muuten ok, mutta halusin konteksti-kohdasta vielä hieman selkeämmän:

“Kerro kontekstista hieman tarkemmin niin, että asiayhteyden ymmärtää paremmin.”

Tämän jälkeen Proxy antoi juuri oikeanlaisen ja kaipaamani tuloksen:

Halutessani voisin pyytää Proxyä tekemään saman haun vaikkapa joka maanantai ja lähettämään tulokset sähköpostiini. Tämä toiminto ei kuitenkaan näytä käytännössä toimivan ainakaan vielä täydellisesti, vaikka joihinkin oletustehtäviin Proxy sitä jo tarjoaa. Tuloksen Proxy kyllä lähettää sähköpostiin, mutta ei ajastettuna, vaan pienellä viiveellä kunkin haun jälkeen.

Uhkia ja mahdollisuuksia

Joka tapauksessa on helppo nähdä, millaisia sekä mahdollisuuksia että uhkia tekoälyagentit tuovat media-alalle. Tulevaisuudessa agenttimaisten sisällönkuluttajien osuus epäilemättä kasvaa – mistä tiedät, onko taustalla oikea ihminen vai ei, suoraan tai välillisesti? Agentit myös käyttävät surutta medioiden tekijänoikeudellista sisältöä, mikä taitaa valitettavasti olla tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Kyyninen voisi myös sanoa, että joissain medioissa tekoälyn tekemää sisältöä kuluttaa pian – tekoäly. Mihin jäi ihminen.

Riskinä on myös tietoturva. Jotta agentit pystyvät toimimaan, niille on annettava pääsy niihin järjestelmiin joissa haluat niiden toimivan, kuten vaikkapa kalenteriisi. Tässä kohtaa huomaan itse, että raja tulee vastaan, kun käytän kaupallisia ei-suljetussa järjestelmässä olevia työkaluja: en mielelläni anna niille pääsyä mihinkään, mihin ei ole pakko, koska en luota niihin tarpeeksi.

Mitä tulee mediaan ja etenkin journalismiin, agenteissa on helppo nähdä isoja mahdollisuuksia esimerkiksi tutkivien toimittajien työkaluihin: voit rakentaa helposti esimerkiksi agentin, joka kahlaa puolestasi tietoa haluamaltasi seuranta-alueelta. Tähän suuntaan jotkut mediat ovatkin jo omia tekoälytyökalujaan vieneet. Mahdollisuuksia on myös esimerkiksi personoitujen uutiskirjeiden tuunaamisessa – sellainen kun on helppo rakentaa jo nyt itse täysin haluamakseen, kuten tämäkin kokeilu osoitti.

Lue myös: Dagens Media listasi ruotsalaismedian TOP15 tekoälytyökalut – tässä esimerkit linkkeineen.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Dagens Media listasi ruotsalaismedian TOP15 tekoälytyökalut – tässä esimerkit linkkeineen

Dagens Media on ruotsalainen Bonnier Newsin omistama media-alaa seuraava lehti, joka vaatii tilauksen, mutta ensimmäinen kuukausi on ilmainen. Tiivistän tähän blogiin yhden kiinnostavan artikkelin sisällön, jossa kerrotaan esimerkkejä toimitusten tekoälytyökaluista sekä asiakkaille näkyvistä hankkeista. Vinkki: Lehti on juuri alkanut julkaista Linkedinissä Dagens Media Insikt -uutiskirjettä, josta tämäkin löytyi. Uutiskirjeen toinen kiinnostava artikkeli rankkaa pisteytysjärjestelmällä mediatalojen asiakaspalvelubotit (mm. TV4, Storytel, Bonnier News, Nextstory).

Dagens Media: 15 esimerkkiä toimitusten tekoälyapureista tai asiakkaille näkyvistä tekoälyhankkeista

Käännökset ja tiivistelmät on tehty tekoälyllä. Oikeellisuuden tarkasti ihminen eli minä. Alkuperäinen juttu löytyy täältä. Olen mahdollisuuksien mukaan linkannut kunkin median työkalua käsittelevään juttuun tai itse työkaluun, mikäli kyse on asiakkaille tarkoitetusta sellaisesta, eikä toimituksen sisäisestä työkalusta.

Talargranskningen (Helsingborgs Dagblad):
Työkalu puhdistaa ja jäsentää kuntien päätäntäelinten kokousten vaikeaselkoiset lokitiedostot helposti analysoitavaan muotoon. Tekoäly muuntaa tekniset tiedostot luettavaksi dataksi, tunnistaen ja erotellen puheenvuorot, puhujat ja aiheet. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tilastojen luomisen puheajan jakautumisesta eri puolueiden tai henkilöiden kesken. Työkalun avulla HD teki artikkelisarjan poliitikkojen aktiivisuudesta ja julkaisi koko materiaalin tietokantana lukijoiden tutkittavaksi.

Mitt i bruset AI (Dagens Industri/Di Digital):
Työkalu vastaa käyttäjien kysymyksiin erityyppisten elinkeinoelämän johtajien haastattelujen pohjalta. Järjestelmä on koulutettu Dagens Industrin tekemien haastattelujen sisällöllä. Käyttäjät voivat esittää kysymyksiä esimerkiksi johtamisesta tai siitä, miten menestyä. Tekoäly etsii ja yhdistelee olennaista tietoa haastatteluista muodostaakseen vastauksen. Tämä mahdollistaa vuorovaikutuksellisen tavan tutustua haastattelujen sisältöön ja saada käytännön vinkkejä yritysjohtajilta.

Valkompisen (Aftonbladet):
Työkalu vastaa EU-vaaleihin liittyviin kysymyksiin Aftonbladetin toimittajien kokoaman tietokannan perusteella. Käyttäjät voivat kysyä esimerkiksi puolueiden kannoista tai EU:n toiminnasta, ja tekoäly muodostaa vastaukset. Valkompisen vastasi yli 150 000 kysymykseen EU-vaalien 2024 yhteydessä.

Chef GPT (Tidningen Chef):
Työkalu luo käyttäjille johtamiseen liittyviä artikkeleita Chef-lehden 10 vuoden juttuarkistosta. Se käyttää RAG-tekniikkaa (Retrieval Augmented Generation), joka yhdistää tiedonhaun ja tekstin generoinnin. Käyttäjä voi kysyä esimerkiksi ”Miten pidän tehokkaan kehityskeskustelun?”, ja työkalu etsii olennaista tietoa arkistosta ja muodostaa sen pohjalta uuden artikkelin otsikoineen, ingresseineen ja AI-generoituine kuvineen. Käyttäjä voi esimerkiksi etsiä ratkaisuja tietyntyyppiseen johtamistilanteeseen, johon tekoäly tekee ratkaisuksi uuden artikkelin arkistomateriaalin pohjalta.

Aftonbladet Podcast Studio (Aftonbladet):
Työkalu tuottaa automaattisesti uutispodcasteja toimittajien valitsemista aiheista. Järjestelmä tiivistää valitut uutisartikkelit, luo käsikirjoituksen ja tuottaa valmiin podcast-jakson käyttäen tekoälyääntä. Toimittajat valvovat prosessia ja varmistavat journalistisen laadun. Koko tuotanto tapahtuu alle 15 minuutissa. Tämä on mahdollistanut ”Update”-nimisen päivittäisen uutispodcastin tuotannon, joka on kerännyt noin miljoona kuuntelukertaa syyskuusta 2024 lähtien.

Aftonbladet Daily Arabic (Aftonbladet ja Alkompis):
Työkalu kääntää Aftonbladetin suositun Daily-podcastin arabiaksi. Tekoäly kääntää ensin podcastin tekstin, minkä jälkeen toimittajat tarkistavat ja korjaavat käännöksen. Lopuksi teksti muunnetaan puheeksi tekoälyäänen avulla. Tämä mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan tavan tuottaa arabiankielistä uutissisältöä viikoittain. Podcastin avulla Aftonbladet tavoittaa arabiankielistä yleisöä, joka muuten jäisi kielimuurin takia tavoittamatta.

Lyssna på Hippson (Hippson/Everysport):
Työkalu muuntaa Hippson-lehden artikkelit äänimuotoon AI-generoidulla äänellä (esimerkki). Järjestelmä on koulutettu lehden päätoimittajan äänellä. Se analysoi artikkelin tekstin, optimoi sen puhuttavaan muotoon ja luo äänitiedoston, joka kuulostaa päätoimittajan lukemalta.

Lyssna på toppnyheter (NTM Media):
Työkalu koostaa ja lukee ääneen UNT.se-sivuston (Upsala Nya Tidning) viisi luetuinta uutista tunnin välein. Se kerää suosituimmat uutiset, tiivistää ne sopivaan muotoon ja luo niistä äänitetyn uutislähetyksen tekoälyäänen avulla. Järjestelmä tuottaa lähetyksen automaattisesti joka tunti klo 7-23, sisältäen intron ja outron. Toimitus tarkistaa jokaisen lähetyksen ennen julkaisua. Tämä mahdollistaa jatkuvan, ajantasaisen uutisvirran kuuntelijoille ja vie mediataloa lähemmäs ”fluid content”-ajattelua, jossa sama sisältö mukautuu eri formaatteihin.

Nyhetskollen (HD-Sydsvenskan):
Työkalu tiivistää yön ja aamun uutiset podcastia varten. Se analysoi useita uutisartikkeleita, tunnistaa tärkeimmät tiedot ja muodostaa niistä tiivistelmän, joka sopii ääneen luettavaksi podcastissa. Työkalu muotoilee tekstin puhekielisemmäksi ja varmistaa, että kaikki numerot ja lyhenteet on kirjoitettu auki oikeaa ääntämistä varten. Tämä säästää toimittajien aikaa kiireisessä aamutyössä ja mahdollistaa nopean uutiskatsauksen tuottamisen.

AI-kompisen (NTM Media):
Työkalu generoi otsikoita ja nostoja artikkeleihin. Järjestelmä on integroitu NTM:n toimitusjärjestelmään. Se analysoi artikkelin sisällön ja luo ehdotuksia pääotsikolle, alaotsikolle sekä printtijulkaisun nostoille. Toimittajat voivat käyttää ehdotuksia lähtökohtana ja muokata niitä tarpeen mukaan.

Automatiserad verifiering av spelare (Eliteprospects):
Työkalu tarkistaa pelaajien henkilöllisyyden automaattisesti. Se vertaa käyttäjien lähettämiä henkilötietoja ja dokumentteja Eliteprospects-sivuston tietokantaan. Jos tiedot täsmäävät, profiili voidaan verifioida automaattisesti. Epäselvissä tapauksissa tai huipputason pelaajien kohdalla järjestelmä ohjaa tapauksen manuaaliseen käsittelyyn. Tämä on säästänyt huomattavasti asiakaspalvelun aikaa.

SEO-contentgenerator (Everysport Media Group):
Työkalu luo hakukoneoptimoitua sisältöä urheiluaiheista Eliteprospects-sivustolle. Se yhdistää SEO-analyysin ja tekstin luomisen. Ensin se tunnistaa avainsanoja, joilla sivusto voisi parantaa hakukonenäkyvyyttään. Sitten se luo näihin avainsanoihin perustuvaa sisältöä, kuten otteluraportteja tai pelaajaesittelyjä. Sisältö optimoidaan automaattisesti hakukoneita varten. Tavoitteena on lisätä sivuston orgaanista liikennettä ja parantaa sen sijoituksia hakutuloksissa.

Notisgenerator (Tidningar i Norr):
Työkalu kirjoittaa uutisia poliisin ja ilmatieteen laitoksen tiedotteista. Järjestelmä seuraa reaaliajassa poliisin RSS-syötteitä ja SMHI:n säävaroituksia API:n kautta. Kun uusi tiedote ilmestyy, tekoäly muotoilee siitä uutismuotoisen tekstin. Työkalu on räätälöity huomioimaan paikalliset alueet ja tapahtumien tyypit. Luodut uutiset lähetetään toimitukselle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Tämä mahdollistaa pienille paikallistoimituksille (2-5 henkilöä) nopean reagoinnin paikallisiin tapahtumiin ja laajemman uutistarjonnan.

Quizmakaren (Tidningar i Norr):
Työkalu luo tietovisoja julkaistujen artikkelien pohjalta (esimerkki). Se analysoi Tidningar i Norr -konsernin julkaisemia artikkeleita ja luo niiden pohjalta monivalintakysymyksiä. Se voi keskittyä esimerkiksi viikon luetuimpiin artikkeleihin tai tiettyyn aihealueeseen, kuten urheiluun tai lemmikkeihin. Tekoäly luo useita kysymysvaihtoehtoja, joista toimitus valitsee sopivimmat julkaistavaan visaan. Tämä mahdollistaa interaktiivisen sisällön tuottamisen pienillä resursseilla ja lukijoiden sitouttamisen uudella tavalla.

Nyhetsaggregator (Everysport):
Työkalu kerää, luokittelee ja arvioi uutisia eri lähteistä. Se seuraa määriteltyjä RSS-syötteitä ja verkkosivuja, analysoi uutisten otsikoita, tiivistelmiä ja metatietoja tekoälyn avulla, luokitellen uutiset aihepiireittäin ja arvioiden niiden tärkeyden. Järjestelmä myös ryhmittelee samaa aihetta käsittelevät uutiset yhteen, mikä helpottaa kokonaiskuvan muodostamista ajankohtaisista aiheista. Työkalu on vielä testivaiheessa.

Iso kuva: Thomson Reuters -säätiön raportti tekoälytyökalujen käytöstä journalisteilla – kolme nostoa

Laajemman perspektiivin hahmottamiseksi on syytä myös suositella tuoretta Thomson Reuters -säätiön raporttia, johon kysyttiin tekoälytyökalujen käytöstä 221 journalistilta 70 maassa. Ohessa koontigraafi sekä kuva, josta selviää, mitkä ovat yleisimmät tekoälyn käyttökohteet journalisteilla tällä hetkellä sekä kuva, jossa listataan yleisimmät syyt miksi tekoälytyökaluja ei käytetä.

EDIT: lisäys 7.2.2025. Alma Median journalisteille tarkoitetuista työkaluista kerrottiin 5.2. järjestetyssä tapahtumassa laajalti. Niistä voit lukea enemmän Linkedin-postauksestani.

Normaali