Kirjoittajan arkistot: numeroidentakaa

Strategia ja liiketoiminta

3+1 kiinnostavinta esimerkkiä maailmalta, miten verkon uutisartikkelia on uudistettu tekoälyn avulla

Tämä blogikirjoitus sai kimmokkeensa Brian Morrisseyn The Rebooting -uutiskirjeestä, jossa pohditaan, miten verkon uutisartikkeli uudistuu ajassa, jossa tekoäly nopeuttaa teknologista kehitystä ja on mullistamassa muun muassa hakukoneiden toimintaa.

Verkon “uutisjuttu” on ollut perusrakenteeltaan aika lailla samankaltainen vuosikaudet. 2010-luvun lopulla alkoivat yleistyä kokeilut somekerronnasta inspiraationsa saaneilla ns. kortti- tai tarinajutuilla. Muutaman viime vuoden aikana artikkeleita on myös voinut alkaa halutessaan kuunnella, mutta isossa kuvassa useimmat nettijutut eivät ole merkittävästi muuttuneet: niissä on kuvaa ja tekstiä.

Moni uutismedia-alaa seurannut muistaa yli kymmenen vuoden takaa Circa-palvelun lupauksen ajatella artikkelia kokonaan uusiksi “atomisoimalla” tekstin pieniksi haarukkapaloiksi, jotka esitetään käyttäjälle yksi kerrallaan, mutta käyttäjien suosikiksi siitä ei lopulta ollut.

Generatiivisen tekoälyn myötä mahdollisuuksia innovaatioihin on nyt enemmän. Ehkä aikakin on kypsempi muutoksille.

  1. Every.to. Tämä samannimisen vuonna 2020 perustetun media- ja teknologiayhtiön sivusto on oma suosikkini, koska se ottaa artikkelikehityksessään huomioon, että iso osa uutisten kuluttajista haluaa yhä kuluttaa uutisia myös tekstipainotteisesti. Se on sisällyttänyt juttuihinsa sisäänrakennetun chatikkunan, jossa voi paitsi keskustella sisällöstä, myös saada läpinäkyvyyden hengessä näkyviin juttujen taustalla olevan raakamateriaalin kuten haastattelut (klikkaamalla “View all sources”). Käyttökokemus on hyvin sujuva. Samaa ei mielestäni voi sanoa palveluista, joissa koko uutiskokemus on rakennettu chattaamisen ympärille. Tällaisessa mallissa kuluttaja ei välttämättä koe tuttuutta, vaan vieraita elementtejä on liikaa (ks. kohta 3.).
  2. Kun Time-lehti esitteli vuoden 2024 henkilön Donald Trumpin, jutun saattoi paitsi kuunnella, siitä voi myös keskustella joko puhumalla tai chättäämällä. Summarize-nappulaa klikkaamalla jutun saa luettavakseen joko alkuperäispituudella, keskipitkänä tai lyhyenä. Tiivistelmät tekee tekoäly. Artikkelin alun navigaatiovalikon ”TIME AI”-painiketta painamalla tulee esiin laajempi näkymä, josta voi halutessaan vielä kääntää jutun haluamalleen kielelle.
  3. Curio. Audiojournalismiyritys Curion uutissovellus julkaistiin alun perin Rio-nimellä maaliskuussa 2024. Sovellus tarjoaa pääsyn luotettujen uutisbrändien sisältöihin ja mahdollistaa niistä kyselemisen chat-pohjaisessa käyttöliittymässä. Sovelluksessa voi myös luoda itselleen kuunneltavaksi äänisisällön eri uutisaiheista. Valitsin tämän kolmanneksi esimerkiksi en sujuvan käyttökokemuksen vuoksi (koska sitä se ei ole, mikä johtuu ennen muuta siitä, että normiartikkeleihin tottuneelle sukupolvelle kokemus on ehkä liiankin mullistava), vaan siksi, että tässä “uutisartikkeli” on ajateltu siinä mielessä täysin uusiksi, että vaihtoehtoja on käytännössä kolme: 1) juttelet uutisaiheesta botin kanssa ja vastaukset toimivat käyttäjälle “artikkelina”, 2) botti linkkaa vastauksissan suoraan luotettujen uutistoimijoiden perinteisiin artikkeleihin, 3) botti luo haluamastasi uutisaiheesta “audiojakson”, kuten se sitä itse kutsuu. Kokeilin tätä viimeisintä ominaisuutta tänä aamuna tuoreimpien Syyria-uutisten kohdalla. Botti generoi 19 minuutin audion (jota en loppuun jaksanut kuunnella), mutta alun perusteella laatu vaikutti erinomaiselta.

+ Bonus: Particle on syytä noteerata, mutta sitä ei pääse vielä Suomessa kokeilemaan, joten vaikea luonnehtia omakohtaisesti sen enempää. Toimintalogiikka kuulostaa kuitenkin uudenlaiselta: Particle kertoo ydinajatuksekseen sisältöjen ryhmittelyn ”yhdeksi tarinaksi yhteen näkymään”, mikä tarkoittaa eri lähteiden uutisten kokoamista tekoälyavusteisesti ryppäiksi sen sijaan, että yksittäiset jutut eri aiheista
olisivat fiidissä sekaisin. Particlessa käyttäjä voi räätälöidä omaa algoritmiaan seuraamalla paitsi tiettyjä aiheita, myös tiettyjä henkilöitä tai paikkoja. Sovellus ei tee omia uutisia, vaan käytännössä tarjoaa tiivistelmiä perinteisten medioiden jutuista. Valittavana on viisi tiivistelmätyyppiä, kuten ”selitä kuin olisin 5-vuotias”, ”vain faktat”, ”tiivistelmä eri kielillä”, tai mikä tahansa uutisiaihe äänitiivistelmänä. Kiinnostavin tiivistelmätyyppi lienee ”Opposite Sides” eli uutisaiheen esittely jutun edustaman poliittisen näkökulman mukaan – eli mihin suuntaan kallellaan minkäkin median jutun voi tulkita olevan ja miksi. Sovellus toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa ja iPhonessa, eikä sitä ole saatavissa Suomessa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Tätä kaikkea trendiraporteissa maalailtiin vuosi sitten – mikä toteutui, mikä ei?

Joka vuosi loka-tammikuun haarukassa ilmestyy tuhansia trendiraportteja, jotka pohtivat tarkastelemiensa alojen mahdollsia kehityskulkuja tulevalle vuodelle. Olen valinnut tähän vuosi sitten ilmestyneitä raportteja, jotka lupasivat katsoa nimenomaan vuotta 2024.

Pidemmittä puheitta suoraan esimerkkeihin.

Näiden voidaan katsoa toteutuneen vuoden 2024 aikana

Kuten Economist ennakoi, keskuspankit alkoivat laskea korkoja. (lähde)

Kuten Forbes ennakoi, kulttuurisodille ei näy loppua. (lähde) [huomioni: tämä taisi olla helppo ennakoitava, heh]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, uutismedia-ala on saanut tekoälytoimijoilta korvauksia sisältöjensä käytöstä, mutta korvaukset jakautuvat epätasaisesti. (lähde) 

Kuten Activate ennakoi, tekoälytyökalujen käyttö hakukoneena on lisääntynyt. (lähde)

Kuten Activate ennakoi, tekoälytyökalut ovat mahdollistaneet musiikin ja podcastien tekemisen uudella tavalla, helpommin ja aiempaa useammille. (lähde)

Kuten Dentsu ennakoi, keskustelubotit ovat tehneet tekoälyn myötä paluuta – kuluttajat näkevät niitä huomattavasti aiempaa enemmän yritysten palveluissa (lähde)

Kuten Deloitte ennakoi, suoratoistopalvelut ovat nostaneet hintojaan ja tarjonneet pidempiä tilausjaksoja. (lähde)

Kuten eMarketer ennakoi, FAST-kanavien katselu on kasvanut ja samalla niihin myytävistä mainoksista tuleva liikevaihto (lähde). [huomioni: katselun kasvun voidaan todeta johtuvan myös kanavien määrän lisääntymisestä, mutta on silti totta. Liikevaihdon kasvu on totta ainakin, kun katsotaan suurimpia toimijoita kuten Pluto TV:tä. Kulutuksessa puolestaan Euroopassa korostuu viihde, Yhdysvalloissa taas uutiset]

Kuten Kantar ennakoi, suoratoistopalveluiden tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet niin, että ne mahdollistavat paremmin vuorovaikutteisuutta, kuten interaktiiviset mainokset (lähde) [huomioni: lisätietoa mm. täällä]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen on jatkanut yleistymistään uutismediassa. (lähde) [huomioni: pätee myös suoratoistomarkkinaan]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, Googlen Discoverista on tullut uutismedialle yhä tärkeämpi verkkoliikenteen lähde, mutta myös vaikeasti ennakoitava. (lähde)

Kuten Activate ennakoi, Tiktok on vahvistanut asemiaan sosiaalisen videon ykkössovelluksena ja jatkanut laajennussuunnitelmiaan verkkokaupaksi ja hakukoneeksi. (lähde) [huomioni: näin voidaan sanoa, jos katsotaan Tiktokin ilmoittamia käyttäjämääriä, vaikka käytön hidastumisestakin on esiintynyt väitteitä]  

Kuten Dentsu ennakoi, somepalvelut ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan, kun ne kopioivat ominaisuuksia toisiltaan kiihtyvään tahtiin. (lähde)

Kuten Dentsu ennakoi, lakiosaamisen rooli yrityksissä on korostunut tekoälysääntelyn takia. (lähde)

Näistä voidaan katsoa, että eivät yksiselitteisesti sellaisenaan ole toteutuneet vuoden 2024 aikana

Älykäyttöiset puettavat laitteet eivät ole isossa mittakaavassa tehneet paluuta, kuten amerikkalainen Future Today -instituutti oli vuodelle 2024 ennakoinut. (lähde)

Älypuhelinten myynti ei ole hidastunut, kuten amerikkalainen Future Today -instituutti oli vuodelle 2024 ennakoinut (lähde) [huomioni: kokonaismarkkina kasvaa, aluettaista vaihtelua on]

Virtuaalitodellisuus työntekijäkokemuksessa ei ole alkanut “laajasti kypsyä eri toimialoilla lääketieteestä tehdastyöhön”, kuten Capgemini vuodelle 2024 ennakoi. (lähde) [Huomioni: Vaikka esimerkiksi digitaalisia kaksosia on teknologian puolesta jo mahdollista käyttää, olisi mielestäni liioittelua sanoa niiden valtavirtaistuneen työelämässä.]

Ylipäänsä metaversumiin tehdyt investoinnit ja yritysten panostukset ovat olleet tänä vuonna merkittäviä, mutta eivät aivan niin suuria kuin toiveikkaimmissa ennusteissa. Tämä johtuu osittain taloudellisesta epävarmuudesta.

Tekoälyn vastaus – nämä eivät ole toteutuneet

Pyysin myös tekoälyltä (Poe/GPT-4o) esimerkkejä trendiennusteista, jotka eivät aikajänteestä riippumatta ole ainakaan täysin toteutuneet. Vastaus oli tämänkaltainen – kyllä näistäkin voi samaa mieltä olla, vai mitä:

Lineaarisen TV:n kuolema: Ennakoitiin, että perinteinen televisio katoaisi, mutta se on yhä suosittu.

Lyhytvideoiden täysi dominanssi: Ennakoitiin, että lyhytvideot korvaisivat muut muodot, mutta pitkät sisällöt ovat yhä suosittuja.

Täysi painotus tilaajamalleihin: Ennakoitiin, että mainosrahoitteisuuden merkitys vähenisi, mutta se on yhä merkittävä tulonlähde.

Virtuaalitodellisuuden yleistyminen viihteessä: Ennakoitiin, että virtuaalitodellisuus tulisi valtavirtaan, mutta näin ei ole käynyt.

Lisätyn todellisuuden muuttamat käyttöliittymät: Ennakoitiin, että AR muuttaisi mediankulutusta, mutta näin ei ole käynyt.

Interaktiivisuus kaikessa sisällössä: Ennakoitiin, että kaikki mediat olisivat interaktiivisia, mutta perinteiset muodot pitävät pintansa.

Ääniohjattujen laitteiden yleistyminen: Ennakoitiin, että ääniohjaus dominoisi mediankulutusta, mutta käyttö on vähäistä.

NFT:t mediassa: Ennakoitiin, että NFT:t (ei-vaihtokelpoinen rahake) olisivat keskeisiä mediassa, mutta kiinnostus on vähentynyt.

Kuvituskuva: Perplexity.

Lue myös: 800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

Lue myös: Pähkinänkuoressa 14+ kpl trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Näin Googlen NotebookLM-tekoäly purki suomalaisten mediayhtiöiden puolivuotiskatsaukset

Muistikirjan ja tekoälysovelluksen yhdistelmäksikin kutsuttu Googlen NotebookLM-työkalu on erinomaisen hyödyllinen yhteenvetojen tekemiseen uusilla tavoilla, jollaisiin perusbotti ei kykene. Gemini-tekoälymallia hyödyntävälle NotebookLM:lle voi syöttää lähdemateriaaliksi esimerkiksi pdf-dokumentin, Youtube-videon, äänitiedoston tai nettisivun, tai vain tekstiä.

Käyn tässä blogikirjoituksessa esimerkin kautta läpi, miten NotebookLM jäsensi mediayhtiöiden Sanoma ja Alma Media vuoden 2024 puolivuotiskatsauksia (34 ja 28 sivua, pdf-muodossa). Listaan lopuksi myös työkalun plussat ja miinukset tämän kokeilun pohjalta.

Jos käytät Googlen palveluita, voit käyttää NotebookLM-työkalua ilmaiseksi menemällä kirjautuneena osoitteeseen notebooklm.google ja klikkaamalla painiketta “Kokeile NotebookLM:ää”. Tämän jälkeen työkalu pyytää sinua luomaan “työkirjan”. Tämän jälkeen avautuu näkymä, johon kirjoitetaan, liitetään tai linkitetään haluamasi lähdemateriaalit.

Kun lähdemateriaalit on lisätty, aukeaa näkymä, joka antaa valmiin yhteenvedon ja joukon ehdotettuja kysymyksiä, joita klikkaamalla voit chättäillä lähdemateriaalista (joka näkyy vasemmassa reunassa, kuva alhaalla). Voit toki kirjoittaa myös omia kysymyksiä. Julkisuudessa ehkä eniten keskustelua herättänyt ominaisuus on kahden puhujan audioyhteenveto napinpainalluksella (oikea yläkulma), mutta suomeksi tätä ei vielä ole saatavissa:

Tässä esimerkkejä, millaisiin muotoihin NotebookLM taivutti Alman ja Sanoman puolivuotiskatsauksia joko esiasetettujen kysymysten tai itse esittämieni toiveiden pohjalta:

1) Alma Median strategiset riskit -tiivistys. NotebookLM:n erinomainen ominaisuus on lähdepallukoiden (kuvassa harmaalla) tuominen vastauksen yhteyteen. Kun viet kursorin pallon päälle, näet kohdan, johon tiivistys perustuu:

    2) Lähdemateriaalin saa halutessaan vierelle isommin juoksemaan, kuten tässä esimerkissä Sanoman listaamista toimintaympäristön muutoksista:

    3) Tässä tiivistyksessä on käyty läpi Sanoman tunnistamia strategisia riskejä. Kysymys (ylänurkassa) oli jo valmiina odottamassa, kun latasin materiaalit, joten riitti vain, kun klikkasin sitä ja sain vastauksen:

    4) Tässä NotebookLM jäsensi Sanoman katsauksen aikajanaksi, jossa tosin oli hieman virheitä (Sanoma hankki Starkin elokuussa 2022 eikä elokuussa 2023). Alussa todetaankin, että lähdemateriaali on aikajanan luomiseksi hankala, mutta toiminto on parhaimmillaan erittäin kätevä:

    5) Tällaisen käsikirjoituksen NotebookLM tekisi Sanoman puolivuotiskatsauksesta, jos juontajia olisi kaksi (kokeilin myös erikseen ladata lähteeksi audiotiedoston ja ohjeistin käyttämään samankaltaista jutustelevaa äänensävyä kuin tiedostossa, mutta tämä onnistui vaihtelevasti):

    6) Tässä esimerkissä NotebookLM on automaattisesti luonut liitetyistä tiedostoista kysymyksiä ja vastannut niihin. ”Usein kysyttyä” on yhtenä oletuspainikkeena lähtönäkymässä. Jostain syystä tämä toimi minulla toistuvasti niin, että tähän yhteyteen työkalu ei tuonutkaan lähdeviittauksia, kuten yleensä – näitä tietoja en ole tarkastanut:

    NotebookLM-työkalun plussia ja miinuksia

    Plussat:

    Lähteytyksen laatu: klikkaamalla pääsee heti tarkistamaan tiedon.

    Lähteytysmahdollisuuksien monipuolisuus.

    Hallusinointia oli yllättävän vähän.

    Työkalun erilaisuus ja freesiys verrattuna perus-tekoälybotteihin.

    Miinukset:

    Tiedot täytyy edelleen tarkistaa myös erikseen – kuten työkalussakin todetaan: “NotebookLM voi edelleen antaa epätarkkoja vastauksia, joten sinun kannattaa ehkä tarkistaa faktat erikseen”. Etenkin jos lähdemateriaalissa on ääntä ja videota tekstin lisäksi, tarkistaminen on aikaaviepää.

    Säätäminen. Lähdemateriaalien, asetusten ja komentojen kanssa kikkailemisessa menee lopulta aikaa, mikä on syytä huomioida. Vastaukset täytyy myös muistaa erikseen tallentaa muistiinpanoiksi, muuten ne eivät säily tallessa.

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta

    Median arvoketjun muutoksesta “liquid contentiin” – Hesarin tekoälypomo avasi lehden tekoälyajattelua Tampereen yliopiston luennolla

    Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen avasi Tampereen yliopiston luennolla tiistaina, missä tekoälyn kehityksessä yleisesti mennään ja erityisesti, miten se vaikuttaa media-alaan nyt ja tulevaisuudessa.

    Luento oli osa journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Journalismin iltapäivä -luentosarjaa, joka on kuunneltavissa suorana yliopiston paikallisradiosta Radio Moreenista.

    Tiivistän tähän blogiin väliotsikoiksi eräitä teemoja, joista Mäkinen puhui. Otsikoiden jälkeiset sitaatit ovat Mäkisen.

    Median arvoketjun muutos & tekoäly ja tulevaisuus

    “Journalistinen prosessi pitää pilkkoa palasiksi, jotta voidaan keskustella, mitä tekoäly mahdollistaa tai ei mahdollista. Olemme hahmotelleet [HS:ssä] tällaista karkeaa jakoa, jossa toimittajan työvaiheista ideointiin kuluu 10 prosenttia, tiedonhankintaan ja haastatteluihin 40 prosenttia, jutun kirjoitukseen tai muuhun tuottamiseen noin 30 prosenttia, editointiin 10 prosenttia ja julkaisuun 10 prosenttia ajasta. Jos tästä katsotaan, mitä voidaan automatisoida, se on etenkin tuo tiedonhankinta. Monissa medioissa on nykyään esimerkiksi jonkinlainen vehje, jolla litteroidaan haastatteluja – HS:llä ja Almalla Good Tape ja Ylellä itserakennettu systeemi.”

    “Mutta toimittajan työprosessi ei ole suinkaan ainoa asia [arvoketjussa]. Kyse on siitä, miten median koko arvoketju muuttuu. Arvoketjussa on tiedonhankintaa, tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Tiedonhankinta ja sisällöntuotanto olivat tuolla toimittajan työprosessissa, mutta kun mennään jakeluun ja kulutukseen, niin siellä mediataloilla ei ole välttämättä paljoa vaikutusmahdollisuutta siihen. Tekoälyn kehitys ei välttämättä vie meitä tulevaisuuteen, jossa olemme jonkin arvoketjun osia esimerkiksi niin, että käyvätkö ihmiset meidän palveluissamme, jotta voimme myydä heille tilauksia tai mainoksia.”

    “Mitä media itse juuri nyt tekoälyllä tekee, tapahtuu etenkin tiedonhankinnan ja sisällöntuotannon saralla. Hyvin vähän näkyy jakeluun ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Esimerkiksi Samsungin kännyköissä on nyt vakiona selain, joka tekee artikkeleista tiivistelmiä. Tekoälyn avulla tiivistelmiä teki myös Artifact-sovellus, mutta sen toiminta on loppunut. Tämä on ehkä se keskeinen kysymys, johon en osaa vastata, että miltä se hevoskärryistä autoksi muuttuminen [viittaus aiempaan alustukseen] media-alalla tulee näyttämään. Jonkinlainen muutos varmasti tapahtuu 3–5 vuoden säteellä, mutta jos joku sanoo, että hänellä on varmaa tietoa, sanoja vähintäänkin liioittelee omaa osaamistaan.”

    Miten toimittajan kannattaisi varautua näihin muutoksiin?

    [tätä vastausta edelsi taustoitus digimuutoksesta kuten printti-digi-siirtymästä digin muutokseen, jossa digin sisällä tapahtuu paljon kehityskulkuja]

    ”Pitäisi katsoa paljon pystyvideoita ja tehdä niitä itse, pitäisi kuunnella paljon podcasteja ja tehdä niitä itse, ja kolmanneksi pitäisi opetella käyttämään Anthropicin Claudea tai muita vastaavia tekoälytyökaluja itse [läsnäolleista opiskelijoista noin puolet oli käyttänyt tekoälytyökaluja]. Eli suosittelen hankkimaan maksullisen chatpalvelun ja käyttämään sitä opiskelussa mahdollisimman paljon.”

    Liquid Content vs. pink slime

    Mäkinen viittasi alustuksessaan syväoppivaa tekoälyä tutkivan Googlen Deepmindin luovan johtajan Matthie Lorrainin ajatukseen “liquid contentista” eli käytännössä sisältöjen muokkautuvuuteen eri päätelaitteilla. Lorrainin ajattelussa tämä mullistaa sen, miten mediaa jaellaan tai kulutetaan tulevaisuudessa. Mäkinen:

    Liquid contentiin liittyvä esimerkki on intialainen startup, joka lupaa tuottavansa videon mistä tahansa artikkelista viidessä minuutissa, joka sisältää myös ihmistoimittajan faktantarkistukseen käyttämän ajan. Norjalainen VG tekee jo aika paljon tämänkaltaista. Oslossa junissa ja kuntosaleilla on VG:n videotauluja, joissa on heidän artikkeleistaan tehtyä sisältöä. Lopputuotteet ovat aika yksinkertaisia, eivät valtavan ihmeellisiä asioita, mutta todennäköisesti katsojan kannalta riittävän hyviä. Ja ne pitävät paikkansa.

    ”Tekoäly mahdollistaa sisällön muodon muuttamisen toiseen suhteellisen helposti. Kunnianhimoisimmassa ajattelussa se on kuluttajan päätelaite, joka määrittelee, miten sisältö mukautuu kulloiseenkin käyttötarpeeseen osittain tai täysin automaattisesti.”

    ”Toinen puoli on ’pink slime’, eli ajatus jossa internet täyttyy geneerisestä roskasta. Jenkeissä on paljon sivustoja, jotka ottavat jotain random urheilutuloksia tai tiedotteita paikallisilta alueilta ja leipovat niistä semiuskottavan näköisen median. Instassa näkyy paljon sisältöjä, joista huomaa, että ne on tehty tekoälyllä…on blurrit taustat ja etualalla virheetön ihminen. Pink slime tulee täyttämään ensimmäiseksi todennäköisesti somen. Kun kysytään miten pärjäämme tulevaisuudessa, niin tuollaisessa maailmassa, jossa kaikki sisältö on vapaasti liikkuvaa, medioiden rooli kapenee yhdenlaiseksi. Voi toisaalta olla sellainenkin tilanne, että luotettava sisältö päätyykin yhtäkkiä merkittävään asemaan.”

    ”Kuvan todistusvoima on jo hävinnyt”

    Helsingin Sanomat on aiemmin linjannut, että se ei julkaise tekoälyllä tehtyjä kuvia, mutta Mäkisen mukaan lopulta tuli eteen tapaus, jossa ”sellainen oli pakko julkaista”. Tässä tapauksessa kuvan päälle poltettiin merkintä, josta asia selviää. Näin merkintä näkyy myös, jos kuvaan päätyy suoraan hakukoneen kautta.

    Mäkisen mielestä kielimallit olivat jo vuosi sitten kehittyneet siihen pisteeseen, että se tekee niin sanotusti virheetöntä jälkeä.

    ”Ne ovat niin hyviä, että ei ole mitään keinoa enää erottaa…kuvan todistusvoima on jo hävinnyt, mutta emme ole vielä sitä yhteiskuntana konkreettisesti ymmärtäneet.”

    Mihin toimittajia tarvitaan?

    ”Kehitys, jossa tehdään vähemmällä enemmän, johtaa uusiin ammatteihin ja innovaatioihin, joita emme osaa tällä hetkellä kuvitella. Tällä hetkellä toimittajia tarvitaan keksimään niitä uusia toimenkuvia. Työmäärä ei välttämättä vähene, mutta työn luonne tulee muuttumaan toisenlaiseksi.
    Toinen vastaus on klassiset journalistiset hyveet. Toimittajia tarvitaaan edelleen siihen, kun maailmassa tapahtuu paljon asioita, joista ei ole saatavissa digitaalista jälkeä, kuten läsnäolo Ukrainassa. Ne jotka ovat olleet keikoilla, tietävät, että se on hidasta ja aikaavievää. Uskon, että saamme tehdä tulevaisuudessa enemmän [tätä], kun taas koneet tekevät töitä, joita emme oikeastaan haluaisikaan tehdä.”

    Normaali
    Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

    Pitopisteytyksestä timanttikonversioon – Hesarin uutispäällikkö avasi lehden mittaamista Tampereen yliopiston luennolla

    Helsingin Sanomien tilauksista vastaava uutispäällikkö Jaakko Kangasluoma avasi Tampereen yliopiston luennolla tiistaina, millä eri tavoilla lehdessä mitataan ja analysoidaan sisältöjä.

    Luento oli osa journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Journalismin iltapäivä -luentosarjaa, joka on kuunneltavissa suorana yliopiston paikallisradiosta Radio Moreenista.

    Käynnit (Jaakko Kangasluoman sitaatit luennolta radiolähetyksessä kuullun pohjalta)

    “Perusyksikkö. Varsinkin jos teemme isotöisen jutun, sen pitää löytää lukijansa. [Mainitsee esimerkkijutun, jonka käyntimäärät ‘vuoden kovimpia’] tässä oli 429 000 käyntiä – joka ei siis vielä tarkoita eri ihmisiä – ja mukana on myös muuritörmäyksiä eli heitä jotka ovat avanneet mutta jättäneet lukematta jutun, mutta jutun lukeneita suomalaisia oli arviolta 250–300 000, mikä on todella hyvä.”

    Timantit

    “Timanttiluku kertoo, miten jutun maksumuuri on tuottanut tilauksia. [esimerkkijuttu tuotti] 1560 timanttia, joka on jo tosi hyvä. 100–200 timanttia katsotaan jo onnistuneeksi jutuksi. Lähtökohta on että yksi näytetilaus, joka on ilmainen, on yhden timantin arvoinen. Yksi maksullinen tilaus voi tuottaa 5–50 timanttia, [koska tilausvaihtoehtoja on erilaisia]. Jos ihminen maksumuuriin törmättyään ottaa jonkun muun kuin kaikkein halvimman ja lyhimmän tilauksen, voi ehkä ajatella, että hänellä on jonkinlainen ajatus myös pysyä tilaajana. Jos me julkaistaan 100–130 maksullista juttua viikossa, tilauksia tulee hyvin pieninä virtoina. Koko potti ratkaisee.”

    Timanttikonversio

    “Timanttikonversio on luku, jota seuraamme tosi tarkkaan. Se kertoo muuritörmäysten ja timanttien suhteen. Se auttaa ymmärtämään, miten juttu osui tilaajiin. Siinä on tosi isoja sisällöllisiä eroja, joita seuraamalla voidaan oppia paljon esimerkiksi siitä, millaiset aiheet kolahtavat tai minne maksumuuri pitää jutussa laittaa.”

    Käytetty aika

    “Käsitys lukemisen laadusta on se, mistä me paljon puhutaan. Kaiken ei tarvitse olla massaa ja vyöryttää meille timantteja. [Tässä esimerkkijutussa] tilaajien keskimääräinen lukuaika oli 7–8 minuuttia, mikä on hyvä lukuaika. Se oli 13 000 merkin juttu, joka piti tilaajat hyvin otteessaan.”

    Skrollisyvyys

    “Skrollisyvyys tarkoittaa, kuinka pitkälle lukijat lukevat juttuja – esimerkiksi, kuinka suuri osa loppuun asti. Oleellista on, että pääsemme vertailemaan juttujen eroja ja pohtimaan sitä, että jos esimerkiksi jossain jutussa lukeminen on alkanut hyvin ja otsikko on kiinnostanut, mutta sitten romahtanut puolessavälissä, niin minkä takia lukeminen on jätetty kesken. Sieltä löytyy kerronnallista parannettavaa ja muuta oppia. Kerran romahdus johtui siitä, että oli laitettu kolme kuvaa peräkkäin jutun keskelle, jolloin lukija luuli, että juttu loppuu siihen.”

    Pitopisteet

    “Olemme luoneet tällaisen kuin pitopisteiden mittarin. Sillä mitataan tilaajien tyytyväisyyttä. Eli jos tietty määrä tilaajia käy lukemassa, lukee sitä riittävän pitkään [ajallisesti] ja lukee sitä loppuun, juttu saa silloin täydet pitopisteet. Hyvien pitopisteiden jutut voivat olla hyvin erilaisia.”

    Kuten alalla yleensäkin, Kangasluoman mukaan Helsingin Sanomissa seurataan myös reaaliaikaista analytiikkaa, kuten sitä, montako ihmistä jutuissa on ollut edellisten viiden minuutin aikana, tai sitä, moniko selain on nähnyt etusivun otsikon edellisten viiden minuutin aikana. Otsikointiin käytetään paljon aikaa. Yhdestä jutusta saattaa pyöriä etusivulla 6–7 eri otsikkoversiota ja datasta voidaan katsoa, kuinka monta prosenttia otsikon nähneistä klikkaa sitä. 

    “Se on tavallaan armotonta, mutta ilman mittaamista emme ymmärrä, mitä tilaajat haluavat. Samaan aikaan tulee myös epäonnistumisia, ja nekin pitää vaan lusia. On tehty suurella panoksella isoja juttuja, joihin kukaan ei ole koskenutkaan. Se on pelin henki, mutta epäonnistuminen on kivempi ottaa vastaan yhdessä porukalla”.

    Kuvituskuva: Stable Diffusion.

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

    Tervetuloa aikamatkalle media-alalle: TOP25-luetuimmat Numeroiden takaa -blogikirjoitukseni 2017–2024

    Mistä media-alalla puhuttiin vuonna 2017? No ainakin Facebook-videoista. Tuolloin FB:n potentiaaliin suhtauduttiin mediataloissa vielä toiveikkaasti. Yhdenlainen ajankuva koko toimialalta – on kyse sitten uutisista tai suoratoistosta – piirtyy blogikirjoituksistani, joita olen tehnyt seitsemän vuoden ajan.

    Kokosin luetuimmat blogikirjoitukseni samaan pakettiin, vuosi kerrallaan. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi jutun (avautuu uuteen ikkunaan).

    2017

    Näistä aineksista syntyy hyvä Facebook-video

    Analytiikan tulevaisuus on siinä, kenen elämään oikeasti vaikutit, sanoo blogivieras Jaakko Lempinen

    Look at these numbers and be amazed – “creating communities is much more interesting than virality”, says Joel Willans, the creator of Very Finnish Problems and co-founder of Ink Tank Media

    2018

    Kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään, muistuttaa Milttonin some- ja digistrategiapomo Niku Hooli

    Blogivieras Atte Jääskeläinen: Journalismin julkinen arvo jää höttöpuheeksi, jos sitä ei yritetä mitata

    Nyt se tapahtui: FB-sivujen tavoittavuudet laskevat, koska Facebook muutti tapaa, jolla se määrittelee tavoittavuuden

    2019

    Maailman suurin uutistutkimus taas julki, tässä tärkeimmät havainnot

    Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

    Former Head of Buzz at Buzzfeed Tabatha Leggett now works in Finland so we had a chat about measuring success and the future of media

    2020

    Tästä syystä FB-sivusi seuraajien määrä on eri kuin tykkääjien

    Näin löydät Tiktokin analytiikkatiedot, ja tämän kaiken saat niistä irti

    Vaikuttavuuden mittaaminen mediassa – teoria(t), käytäntö ja tulevaisuus

    2021

    Amy Webbin trendijärkäle julki: Cancel-kulttuurista häivytettyyn todellisuuteen – nämä asiat nousevat mediassa vuonna 2021

    Digikasvua, yritysostoja, muutakin kuin mediaa – tässä suomalaisten mediayhtiöiden strategiat pähkinänkuoressa

    Tässä Digital News Report 2021:n Suomen-päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

    2022

    Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

    Pähkinänkuoressa 14+ trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

    Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot

    2023

    Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

    Yhdeksän mediayhtiön strategiat superlyhyesti (+suorat linkit koko strategioihin)

    ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

    HVOD, AVOD, TVOD, SVOD, BVOD, OTT, FAST…TV-bisneksen lyhenneralli kertoo rahoitusmallien erottelusta ja ilmatilan ottamisesta

    2024

    800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

    19 nostoa mediasta futuristi Amy Webbin 979 sivun trendijärkäleessä

    Media-alan kuulumiset suoraan mailiisi? Tässä 17 alaa seuraavaa uutiskirjettä tilauslinkkeineen meiltä ja maailmalta

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta

    5+1 esimerkkiä Suomesta ja maailmalta, millaisia omia tekoälytyökaluja uutismedioissa käytetään

    Pidemmittä johdannoitta listaan tähän lähdelinkkeineen esimerkkejä tekoälytyökaluista, joita mediataloissa käytetään toimituksellisen työn apuna. Lista perustuu julkisesti löydettävissä oleviin lähteisiin, jotka olen linkannut asiayhteyteen. Lista on uutistoimituspainotteinen, vaikka työkaluja käytetään muuhunkin.

    SUOMI

    Alma Media –  mm. “vastaväittelijä”-toiminto, tekstin muuttaminen puheeksi koneäänen avulla, tekstien tiivistäminen, kuvatekstien automaattinen luominen, kääntäminen…

    Alma Median vuoden 2024 puolivuotiskatsauksessa todetaan, että uusi AI-tiimi aloitti työnsä “ja ensimmäiset toimituksellista työtä avustavat työkalut otettiin käyttöön”.

    Lähteet: Alma Median puolivuotiskatsaus 2024 ja Mediapäivä 2024 -tilaisuus, Suomen Lehdistö.

    Yleisradio – YleGPT: mm. tekstimassojen tiivistäminen, otsikoiden generoiminen, kääntäminen, haastattelukysymysten luominen, sisältöprojektien suunnittelu…

    Lähde: “Ihmisen ja koneen liitto: Voitto-robotti aurasi tietä YleGPT:lle”

    Sanoma – tiivistäminen, ennakoiva otsikkoanalytiikka ja ehdotukset toimittajille…

    Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen tekoälytiimi aloitti työnsä alkuvuonna 2024. Sen tehtävänä on “testata, ideoida ja myös kriittisesti arvioida omaan työhön vaikuttavia työkaluja”. Työkaluista ei ole kovin paljoa julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Joitain esimerkkejä on mainittu Sanoman toimitusjohtajan Rob Kolkmanin esityksessä vuodelta 2024 (sivu 13).

    Lähteet: HS ja IS perustavat yhteisen teko­äly­tiimin, Sanoman toimitusjohtajan Rob Kolkmanin esitys 2024, sivu 13

    RUOTSI

    Aftonbladet (omistaja norjalainen Schibsted) – Jatkojuttuehdottaja, kuvan tekstikuvailu, väliotsikoija, SEO-optimoija, oikolukija, Tiktok-käsikirjoittaja…

    Lähde & kuvia Aftonbladetin käyttämistä työkaluista: Aftonbladet serves up innovation with AI buffet 

    YHDYSVALLAT

    Washington Post – “Neulaa-heinäsuovasta-etsijä” laajojen tietomassojen käsittelyyn

    Washington Post julkaisi 18. elokuuta ensimmäisen jutun, joka perustuu uuden Haystacker-nimisen tekoälytyökalun käyttöön. Työkalu mahdollistaa suurten tietomäärien seulomisen ja niistä erilaisten ilmiöiden ja trendien havaitsemisen. WP:n teknologiajohtajan mukaan kaupalliset yleiskäyttöiset työkalut eivät pysty vastaavaan. Toistaiseksi työkalua käyttävät visuaalisen journalismin tekijät ja datajournalistit.

    Ensimmäinen Haystackerilla tehty juttu käsitteli 700:aa maahanmuuttoa käsittelevää vaalimainosta ja sitä, miten kuvia tai tekstiä oli manipuloitu harhaanjohtavien väitteiden luomiseksi. Haystacker mm. otti automaattisesti stillejä mainosvideoista.

    WP:n mukaan Haystackeria voidaan käyttää missä tahansa suuressa tietoaineistossa, joka on käytettävissä joko julkisen rajapinnan kautta tai toimitukselle suoraan annettuna.

    Lähteet: Axios, Washington Post

    + bonus: aihetarjonnan monipuolisuusmittari eli amerikkalaisten yliopistotutkijoiden kehittämä Media Bias Detector

    Nimestään huolimatta tämä työkalu ei ota kantaa uutisjuttujen puolueettomuuteen, vaan mittaa käytännössä juttuaiheiden tarjonnan monipuolisuutta: sitä, montako juttuartikkelia mistäkin aihepiiristä on tietyllä ajanjaksolla kussakin mediassa ollut. Tekoälyn rooli työkalussa on tehdä sellaista sisältöanalyysiä, jota vielä muutama vuosi sitten teki ihminen. Esimerkkikuva alla.

    Lähteet: Tech Times, Media Bias Detector (työkalusivu, josta voi selailla kuvanäkymiä).

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

    Digital News Report 2024 -jättitutkimus julki: Suomen uutisluottamus yhä korkeammalla kuin ennen koronaa, uutisten välttely lisääntyi roimasti

    Maailman suurin vertaileva uutistutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2024 julkaistiin viime yönä. Raportin nimi johtaa hieman harhaan, sillä se sisältää muutakin kuin uutistietoa, kuten kysyttyä tietoa podcastien tai sosiaalisen median kanavien käytöstä yleensä – nyt ensimmäistä kertaa esimerkiksi Metan Threads-palvelusta Suomessa. DNR:n yhteydessä julkaistaan erillinen Suomen-maaraportti, jonka nimi on Uutismedia verkossa 2024.

    Tässä Suomen-maaraportin eli Uutismedia verkossa 2024 -raportin keskeisiä tuloksia:

    • LUOTTAMUS: Suomalaisten luottamus uutisiin kulkee yhä kansainvälistä trendiä vastavirtaan eli ei ole laskenut sen jälkeen, kun se koronapandemian myötä lähti nousuun. Suomi on taas uutisluottamuksen kärkimaa maailmassa. Taso on selvästi korkeampi kuin ennen koronaa ja vuoden 2023 tasolla (kuva yllä v. 2015-2024). Luottamus useimpiin uutisiin on nyt yhden prosenttiyksikön korkeammalla kuin vuonna 2015 (68%->69%). Suomen luotetuin media on Yle. Yksittäisten medioiden luottamusarvosanat ovat edellisvuoden tasolla. Tutkimusmaista vähiten uutisiin luotetaan Unkarissa ja Kreikassa.
    • LUOTTAMUS: Raportti muistuttaa, että tuloksia tulkitessa on huomattava, että vastaukset “eivät suoraan kerro eri viestintävälineiden luotettavuudesta vaan siitä, kuinka luotettaviksi vastaajat ne arvioivat”:
      • “Tähän puolestaan voivat vaikuttaa varsinaisesti luotettavuutta koskevien kokemusten lisäksi monenlaiset seikat, kuten kuhunkin viestimeen liitetyt yleiset mielikuvat ja vastaajan omat poliittiset asenteet. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, kuinka tärkeitä erilaiset perustelut heille ovat heidän arvioidessaan eri uutismedioiden luotettavuutta. Tärkeimmiksi perusteluiksi luotettavuusarviolle osoittautuivat korkeat journalistiset periaatteet, avoimuus uutisten tekemisessä, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus.”
    • UUTISVÄLTTELY: Uutisten välttely yleistyi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus – siis niiden osuus, jotka näin kokevat tekevänsä – kasvoi viisi prosenttiyksikköä, mikä on suhteellisena lisäyksenä tutkimusmaiden kärkipäätä. Satunnaisesti, toisinaan tai usein uutisia välttelee joka kolmas. Kaksi kolmannesta uutisia vähintään toisinaan välttelevistä suomalaisvastaajista pitää uutisten määrää uuvuttavana. Muihin maihin verrattuna uutisten välttely on Suomessa edelleen kuitenkin vähäistä. Tutkimusmaista Argentiinassa kiinnostus uutisiin on vähentynyt 32 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa, ja joka toinen argentiinalainen sanoo välttelevänsä uutisia. 
    • MAKSAMINEN: Verkkouutisista maksavien osuus ei näytä enää Suomessa nousevan. Se on asettunut noin 20 prosenttiin. Yhdistelmätilausten (paperi ja digi) osuus laskee, vain digiä tilaavien osuus nousee.
      • “Juuri kukaan vielä verkkouutisista maksamattomista ei olisi valmis maksamaan niistä yli 15 euroa kuukaudessa. Keski- ja hyvätuloisista, korkeasti koulutetuista, uutisista ja politiikasta kiinnostuneista sekä Yleisradion verkkouutisia seuraavista hieman keskimääräistä suurempi osuus voisi ajatella maksavansa verkkouutisista jonkin 15 euroa pienemmän summan kuukaudessa.”
    • MAKSAMINEN: Kun katsotaan osuutta uutisten säännöllisistä digitilaajista, Suomen tilatuimmat verkkouutisnimikkeet ovat kyselyn perusteella Helsingin Sanomat, Iltalehti Plus, Aamulehti, Suomen Kuvalehti, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Talouselämä ja Hufvudstadsbladet. Neljännes suomalaisista seuraa uutisia vain verkosta. Vuonn 2015 luku oli 11 prosenttia.
    • TILAUSPERUUTUKSET: Uutistilauksensa peruuttaneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä syytä peruutukseen:
      • ”Tavallisimmin syyksi sanottiin rahapula tai tilauksen kalleus sekä se, että uutistilaukselle ei ole tarvetta. Osa vastaajista kertoi säästävänsä tarttumalla tarjoustilauksiin ja tilauksen päätyttyä odottavansa uutta edullista tarjousta. Jotkut olivat tehneet tilauksen vain voidakseen lukea yhden kiinnostavan jutun.”
    • SOME: Tiktokin uutiskäyttö yleistyy ja Facebookin vähenee. Facebookin uutiskäytössä on tapahtunut merkittävä pudotus vuodessa, vaikka se on koko väestön tasolla yhä suurin. Facebookin uutiskäytön vähenemisen taustalla on osin se, että Meta/FB on tietoisesti vähentänyt uutislinkkien näkyvyyttä algoritmissaan.
    • SOME: Metan aiemmin tänä vuonna Eurooppaan tuoma Threads on ensi kertaa mukana kyselyssä. Sitä käyttää kaksi prosenttia suomalaisista viikottain (kuva yllä). Uutiskäytössä Threadsin osuus on hyvin pieni, alle 0,5 prosenttia. Threads ei yllä uutiskäytössä yli prosentin rajan edes Yhdysvalloissa, ilmenee kansainvälisestä raportista.
    • PODCASTIT: Podcastien kuukausitavoittavuus Suomessa on noussut kuudessa vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Podcasteja kuuntelee kuukausittain kolmannes suomalaisista. Uutisiin liittyviä podcasteja kertoo kuuntelevansa noin joka kymmenes – useammin mies kuin nainen (kuva yllä). 
    • UUTISTARPEET: Tärkeimpinä uutisten käyttötarkoituksina pidetään ajan tasalla pysymistä, oppimista ja erilaisten näkökulmien saamista. Tämänvuotisessa tutkimuksessa on mukana uutisten käyttötarvekartoitus, jonka mukaan mm. viidennes suomalaisista kaipaa lisää paikallista tietoa.
    • KOOSTINSIVUT: Uutislinkkejä koostavia sivustoja käyttävien osuus kasvoi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Näistä suosituin on kotimainen Ampparit, joita viikon aikana kertoo käyttävänsä kahdeksan prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on Google News, seitsemän prosenttia. Google Discover -sisältösuosittelijasta ei kysytty erikseen.
    • TEKOÄLY: Tekoälyn avulla tehtyihin uutisiin suhtaudutaan aihepiireistä myönteisimmin urheilussa, kielteisimmin politiikassa ja rikosuutisissa (kuva yllä).

    Suomen-maaraportti tehdään Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa ja sen rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. Tutkimukseen osallistui 47 maata. Suomi on ollut mukana 11 kertaa. Tammi-helmikuussa 2024 tehtyyn verkkokyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista.

    Aiempien vuosien Digital News Report -koosteitani voit lukea tätä kautta. Tässä kirjoituksessa vertailen vuosien 2023 ja 2014 raportteja.

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

    Näin Googlen Gemini 1,5 Pro, Anthropicin Claude 3 Opus ja Open AI:n ChatGPT4o tiivistävät suomeksi samaa englanninkielistä media-alan tutkimusmateriaalia

    Generatiiviset tekoälyt alkavat olla jo erittäin hyviä tiivistämään, kääntämään ja versioimaan. Kielellinen laatu on niin korkeatasoista, että vaarana on unohtaa mallien yhä hallusinoivan, eli tietojen tarkistaminen on toistaiseksi yhtä tärkeää kuin ennenkin.

    Latasin kolmelle tekoälylle pdf-tiedoston, joka sisältää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -raportit vuosilta 2014 ja 2023, yhteensä 256 sivua.

    Pyysin tekoälyjä tiivistämään materiaaleja seuraavanlaisella kehotteella:

    “Tämä pdf-tiedosto sisältää kaksi media-alaan liittyvää tutkimusraporttia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutilta. Toinen on Digital News Report vuodelta 2023 (sivut 1–160) ja toinen Digital News Report vuodelta 2014 (sivulta 161 eteenpäin). Olet mediatoimialaa seuraava analyytikko. Tehtävänäsi on tiivistää kumpikin englanninkielinen tutkimusraportti mahdollisimman selkeälle suomen kielelle niin, että nostat kummastakin raportista 5 keskeistä havaintoa. Tee yksi lyhyt lause per havainto. Tekemäsi tiivistelmän kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät tunne media-alaa hyvin, joten tee tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää. Kun olet listannut kummankin vuoden raportista keskeiset havainnot, vertaile sen jälkeen kumpiakin raportteja kokonaisuudessaan toisiinsa ja kerro 5 keskeistä asiaa, jotka ovat yhdeksässä vuodessa muuttuneet.”

    Kielellisesti kaikki tekoälyt tekivät mielestäni hyvää jälkeä, vaikka paikoin vielä huomaa, että aivan täydellistä ei ole. Mutta muutos esimerkiksi vuoden takaiseen tasoon on merkittävä. Pienellä jatkopromptailulla kieltä ja tiettyä aikamuotojen horjuntaa olisi vielä saanut parannettua. Eniten itseäni häiritsee otsikoiden tavuviiva, kun pitäisi olla ajatusviiva, heh. Substanssin osalta en heti huomannut suuria virheitä. Painotukset hieman vaihtelevat.

    Tulokset löytyvät rinnakkain pääkuvasta. Tässä slideshow’na:

    Digital News Report on maailman suurin uutistutkimus, jonka osana julkaistaan vuosittain myös Suomen-maaraportti Uutismedia verkossa. Digital News Report 2024 & Uutismedia verkossa 2024 julkaistaan tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tiivistän tulokset blogiin. Aiempia kirjoituksiani DNR:stä löydät täältä.

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta

    Uusimmat bundlausesimerkit uutismediasta ja suoratoistomarkkinasta – tällaisia uusia muotoja vanha keksintö saa

    “Useampien suoratoistopalvelujen niputtaminen yhdeksi myytäväksi paketiksi on seuraava etappi suoratoistopalveluille, joiden käyttö on saavuttanut saturaatiopisteen Yhdysvalloissa”, kirjoittaa media-alaa seuraava Axios toukokuun uutiskirjeessään.

    “Suomalaislehdet panostavat nyt digitaalisiin pulmapeleihin – New York Timesin sovelluksessa lukijat käyttävät jo enemmän aikaa peleihin kuin journalismiin”, otsikoi Suomen Lehdistö huhtikuussa.

    Molemmissa ilmiöissä on kyse sinänsä vanhasta konseptista, bundlaamisesta, jossa eri tuotteet yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Matkailualalla tämä tarkoittaa pakettimatkoja, ravintoloissa aterian kylkeen tarjottavia juomapaketteja, kaupan hyllyllä shampoota ja hoitoainetta ja niin edelleen. Tavoitteena on tuoda lisäarvoa asiakkaille ja tehdä lisää myyntiä. Uutisissa uutta on tarjota kylkeen jotain ihan muuta kuin uutisia – mutta tämäkään ei ole sanomalehtien historiaa tarkasteltaessa varsinaisesti uusi asia.

    Liian pitkälle menevää bundlausta taidetaan kutsua kytkykaupaksi, jollainen piti aikoinaan kieltää.

    Bundlaus suoratoistopalveluissa

    Yhdysvalloissa voi pian ostaa suoratoistopaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi kombot Netflix + Apple Tv+ + Peacock (Comcast) tai Netflix + Max (Verizon). Nippuhinta on alempi mitä palvelut maksaisivat yksittäin. Potentiaalia on, sillä kotitaloudet maksavat useammasta kuin yhdestä suoratoistopalvelusta samaan aikaan. Suomessa tilataan keskimäärin muutamaa suoratoistopalvelua, Yhdysvalloissa luku on korkeampi.

    Jopa toistensa kanssa kilpailevien suoratoistopalvelujen bundlaus voi olla fiksua siitäkin vinkkelistä, että markkina näyttäytyy ihmisten älytelevisioissa nykyään melkoisena brändien sillisalaattina, kun palveluntarjoajia on FAST-kanavineen tuhansia. Voisi kuvitella, että asiakkaiden valintojen selkeyttämiselle olisi tilausta.

    Yksittäistä suoratoistopalvelua itsessäänkin voi pitää bundlena, jota kehitetään.

    Bundlaus uutismediassa

    Uutismediassa bundlaus on perinteisesti tarkoittanut sanomalehtien tarjoamia tilauspakettikokonaisuuksia, joihin nykyisin liittyy lehden lisäksi vaikkapa pääsy digiarkistoon. Uudeksi bundlaustuotteeksi voi Suomessa laskea esimerkiksi A-lehtien tilattavan digimedian Apu360:n, jossa omistajakonsernin perinteisten lehtibrändien rajat on häivytetty.

    Uutismedian tuoreimmat bundlausesimerkit kertovat kärjistäen siitä, että eksklusiivisina markkinoitujen syventävien uutissisältöjen kyljessä tarjoillaan yhä useammin jotain muuta kuin mitä perinteiseltä uutismedialta yleensä on ollut saatavissa.

    “Tule uutisten takia, jää pelien takia”, kiteytti asiakaslupaustaan aikanaan New York Times. Suomessa päivittäisiä miniristikoita alkoi ensin julkaista Helsingin Sanomat ja viimeisimpänä Ilta-Sanomat kuukausimaksullisessa IS Extrassaan. IS Extra tarjoaa kalleimman tilausvaihtoehtonsa (20,99e/kk) kylkeen Ruutu+:n kotimaista draamaa ja viihdettä, sekä urheilua. Urheilua on ainakin aiemmin tarjonnut myös Iltalehden maksullinen Plus-palvelu syventävien sisältöjensä kylkeen.

    Pulmapeleihin satsaamisessa ei ole sinänsä uutta, sillä ne ovat olleet lehtien dna:ssa jo paperissa. Ensimmäinen sanomalehtiristikko ilmestyi vuonna 1913. Suomessa Ilta-Sanomat on tehnyt testejä ja visoja nettiin koko sen ajan kuin se on ilmestynyt digissä.

    ​​Suomessa verkkouutisten säännöllisistä tilauksista yleisin on kysyttäessä Helsingin Sanomat, toiseksi yleisin Iltalehti Plus ja kolmanneksi yleisin Aamulehti/Suomen Kuvalehti, ilmenee Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2023 -tutkimuksesta (s. 64, taulukko 21).

    Tulevaisuus

    Bundlauksen historia osoittaa, että vaikka perusperiaate lisäarvosta asiakkaalle ja myynnin lisäämisestä pysyy, se saa uusia muotoja, kun maailma muuttuu. Media-alalla tekoälyn kehitys voi vaikuttaa bundlaukseen monella tavalla: kun personointi paranee, asiakkaille voidaan räätälöidä paremmin heidän tarpeisiinsa sopivia paketteja. Niitä voi tulevaisuudessa suositella paitsi suosittelujärjestelmä, miksei myös virtuaaliassistentti-asiakaspalvelija. Eettiset kysymykset kulkevat mukana tässäkin.

    Normaali