Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Mitä tapahtui, kun Buzzfeed laittoi 11-minuuttisen videon Faceen? Lyhytvideobisneksen ykköstykitkin testaavat nyt longformia

Shortform vai longform? Oikea vastaus on: Molempi parempi.

Alustalla pitää toimia alustan tavalla eli sen lainalaisuuksilla, on kyse sitten tv:stä, radiosta, verkosta tai somesta. Somessa alustoja on useita: Facebookissa on toimittava Facebookille luontevalla tavalla, Youtubessa Youtuben jne. Ja kun alusta muuttuu, on sopeuduttava.

Osaksi juuri tähän logiikkaan liittyy kansainvälisen mediamaailman selkeä videotrendi juuri nyt: Lyhytvideoista osataan jo tehdä menestyksekkäitä, mutta nyt on aika tehdä sama pidemmille videoille. Tai ainakin kokeilla.

Kolme pointtia ennen kuin listaan esimerkkejä.

  1. Kyse ei ole pelkästään Youtubesta, vaan myös toimijoiden omista alustoista, jonne halutaan oppia luomaan niin kovaa lisäarvoa, että sinne halutaan tulla. Youtube ei myöskään sovi kaikkien konseptiin – tai kaikkien konsepti ei ole tarpeeksi hyvä Youtubeen. Esimerkiksi brittiläinen Channel 4 News luopui tubesta kokonaan vuonna 2014 – tosin se palasi sinne myöhemmin hyvin televisiomaisella sisällöllä, mikä tuntuu, no, mielikuvituksettomalta. Toki tube on erinomainen paikka longformin kokeiluun omaakin alustaa ajatellen. Jo vuonna 2013 kolmasosa kaikesta Youtubesta käytetystä katseluajasta tuli videoista, jotka olivat yli 20-minuuttisia.
  2. Facebook ilmoitti tammikuussa että se nostaa uutisvirrassaan aiempaa korkeammalle videot, joita katsotaan pidempään eli joiden pito on parempi. Tämä saattaa jollain aikavälillä johtaa pidempiin videoihin myös FB:n puolella. Tammikuinen muutos näkyy jo nyt, kuten havaitsemistani esimerkeistä käy ilmi: pito on uusi jako, tai oikeammin pito+jako on uusi jako.
  3. Longform-termistä videon kohdalla: tulkinta vaihtelee, koska maailma muuttuu. Youtube määritteli jossain vaiheessa longformin yli 10-minuuttiseksi ja shortformin alle 10-minuuttiseksi. Minusta jo viiden minuutin video Facebookissa on nykyään sille alustalle longformia, ehkä jopa kolmeminuuttinen. Jos hyvän FB-videon ainekset kiinnostavat, kurkkaa yhden kuvan kiteytykseeni täältä.

Esimerkkejä maailmalta

Buzzfeed – 11 minuuttinen ruokavideo Facebookiin

Buzzfeedin megasuosittu ruokabrändi Tasty julkaisi Facebook-sivullaan ystävänpäivänä 11-minuuttisen Tasty Date Night -videon, jolla on nyt miljoonia näyttökertoja – enemmän kuin edellisenä iltana julkaistulla kaksiminuuttisella jälkiruokavideolla. Keskimääräistä katseluaikaa Buzzfeed ei kerro, mutta se on kokeiluun tyytyväinen. Tasty Date Night on peliohjelman muotoon tehty kokkaushaaste, joka pitää katsojan hyvin otteessaan (tai ainakin tällaisen ruokafriikin kuten minä).

– Tämä on kokeilu, jossa selvitämme, heijastuuko lyhyen sisällön kuluttaminen pidemmän sisällön kuluttamiseen, totesi Buzzfeed-pomo Lee Brown Adweekille huhtikuun alussa.

Vox – 7 minuutin Syyria-kooste on jättihitti Facebookissa

Vox on kokeillut pidempää muotoa Facebookin puolella jo pidempään.

“Syria’s war – who’s fighting and why” – 7 minuutin Facebook-video Syyrian tilanteesta (14 miljoonaa käynnistystä)

“Snapchat filters: the engineering behind augmented-reality sel”… – 5 minuutin Facebook-video snapchat-filttereiden toimintalogiikasta

From Spy to President: The Rise of Vladimir Putin – 9 minuutin Facebook-video Venäjän presidentistä

”Why I gave my kidney to a stranger” – 12-minuuttinen tarinavideo (huom. tämä ei ole ollut menestys)

”The GOP health bill doesn’t know what problem it’s trying to solve. Ezra Klein explains” – henkilöbrändiin nojaava juonnettu 5 minuutin Facebook-video ajankohtaisesta aiheesta

Vice – 17 minuuttia seksinukesta

Rouheiden dokkarien pioneeri Vice pysytteli pitkään pois Facebookin natiivivideobisneksestä, kunnes se ymmärsi miten valtavasti se kasvattaa brändin tavoittavuutta ja hyödyttää myös omaa alustaa. Aiheesta lisää aiemmassa kirjoituksessani.

“Yung Jake’s Life as an Internet Art Star” – 4,5 minuutin video Vicen omalla alustalla

“The World’s First Male Sex Doll” – 17 minuutin video Vicen omalla alustalla

“A Smarter Gun” – 45 minuutin dokkari aseista Vicen omalla alustalla

Nowthis – lyhytvideopioneeri uuden edessä

Amerikkalainen Nowthis aloitti tekstittämään Facebookin uutisvideoita ensimmäisten joukossa maailmassa vuonna 2012. Se toimii ainoastaan sosiaalisen median kanavissa. Vuoden alussa se ilmoitti satsaavansa lyhyen muodon rinnalla jatkossa myös pitkään muotoon. Miten, se ei ole vielä tarkemmin selvillä, mutta tulossa on ainakin kokeiluja 3-minuuttisella, 6 minuuttisella, puolituntisella ja jopa tunnin mittaisella videolla. Millä alustoilla, sitä ei ole kerrottu.

Nowthis tunnetaan ennen kaikkea Facebookista: Sen Youtube-kanavalla on vain hieman yli 30 000 tilaajaa, eivätkä sen sisällöt siellä ole menestyneet – esimerkkinä tämä vain muutama tuhat käynnistystä kerännyt juonnettu video amerikkalaisesta miljardööristä.

– Kun yhä useammat toimijat satsaavat videoon ja yrittävät ottaa mallia menestyksestämme, meidän on tärkeää keskittyä brändimme ytimeen, niihin asioihin joilla on merkitystä nuorelle yleisöllemme, sanoo Nowthisin sisältöjohtaja Tina Exarhos Digidaylle.

Nowthisin longform-suunnitelmat käynnistyivät jo viime vuoden puolella. Exarhosin mukaan Facebookin tammikuinen ilmoitus suosia pidempiä videoita uutisvirrassaan on ”onnellinen sattuma”.

– Ei ole yllätys, että Facebook alkaa ajatella videoistaan eri tavalla. Facebook tulee olemaan alusta, jossa lyhytvideot toimivat paremmin uutisfiidissä ja pidempi sisältö muissa osissa kyseistä alustaa. Tämä kaikki on linjassa strategiamme kanssa, Exarhos sanoo.

ATTN: – nähtäväksi jää, mitä FB:n ylijäämäkamalla saa aikaan

”Episode 3: Paying Attention with George Takei and Matthew Segal” – 7 minuutin video Youtubessa

Nowthisin tapaan myös ATTN:n tunnetaan erityisesti Facebookin uutisvideoistaan. Se on lanseerannut nyt Youtube-sarjan, jossa haastatellaan ihmisiä ajankohtaisista aiheista. Materiaali on ylijäämäkamaa Facebookista, mikä ei omaan korvaani kuulosta kovinkaan timanttiselta menestysreseptiltä (esimerkkivideolla on 20 000 käynnistystä).

– ATTN::n lyhytvideot Facebookissa ovat olleet valtava menestys, mutta haastatteluja Facebookiin kuvatessamme olemme joutuneet jättämään valtavan määrän sisältöä leikkauspöydälle, kertoo ATTN::n päätoimittaja Matthew Segal.

– Pidemmän muodon havainnoiminen antaa meille mahdollisuuden taustoittaa aiheitamme syvällisemmin ja myös tavoittaa uusia yleisöjä Youtubessa, hän sanoo.

Oma huomioni: On riskialtista rakentaa konseptin pelkkien staattisten haastattelujen varaan, ellei kyse ole todella kovista henkilöbrändeistä. Puhuva pää ei toimi Facebookissakaan, ellei sillä ole aidosti kiinnostavaa sanottavaa. Tekemisen näyttäminen – se kiinnostaa helpommin.

Kurtzgesagt – pähkinänkuoressa, tube edellä

”Are GMOs Good or Bad? Genetic Engineering & Our Food” – 9 minuutin Youtube-video geenimuuntelusta

Neljä miljoonaa ihmistä tilaa Kurtzgesagtin tiedeaiheisia sisältöjä Youtubessa. Saksalaislähtöinen, englanninkielisiä videoita tekevä toimija on menestynyt tubessa vuosia. Sillä on 100 000 seuraajan Facebook-sivu, mutta se ei julkaise siellä natiivia sisältöä lainkaan, vaan käyttää sitä markkinointikanavana.

PS. Kaikilla toimijoilla data on keskeisessä roolissa sisältöjen kehittämisessä. Jos jokin tapa tehdä ei vedä, sitä ei jatketa pitkään. Kaikkein tärkein asia on se, mistä olen blogissani puhunut aiemminkin: mitä paremmin tunnet yleisösi ja mitä vakaampi perustasi eli konseptisi on, sitä helpompaa on rakentaa myös uutta.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin toimii Facebookin omistama someanalytiikkatyökalu CrowdTangle

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.45.47.png

Näyttökuva 2017-04-11 kello 14.10.38.png

Maailmassa ei varsinaisesti ole enää pulaa työkaluista, joilla kartoittaa sisältöjensä menestystä sosiaalisessa mediassa tai selvittää, miten muiden sisällöt siellä pärjäävät. Facebookin hiljattain ostama CrowdTangle ei juuri tarjoa sellaisia ominaisuuksia, joita joku ei jo tarjoaisi, mutta kiinnostavaksi sen tekee nimenomaan nimekäs omistaja. Ja tietysti se, että se muuttui vähän aikaa sitten ilmaiseksi (huhut kertovat, että jonoa on).

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.04.50.png

CrowdTanglella on tällä hetkellä mahdollista tehdä pääpiirteissään kolmea asiaa: löytää trendaavat aiheet ensimmäisten joukossa ja jäsentää niitä monin eri tavoin, seurata omien somesisältöjen menestystä suhteessa kilpailijoihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä seurata viittaajaliikennettä eli niitä tahoja, jotka ovat linkanneet somesta sinun sisältöihisi tai muiden sisältöihin. CrowdTangle hyödyntää ainoastaan julkista dataa: siihen ei kirjauduta sen tilin tunnuksella, jonka toimintaa haluat tarkastella.

Jos esimerkiksi tietty aihe leviää somessa aiempaa nopeammin, voit tilata halutessasi siitä ilmoituksen vaikkapa työpaikkasi Slack-ryhmään.

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.05.28

Pääsen itse kokeilemaan CrowdTanglea vasta hieman myöhemmin, mutta se näyttäisi julkisten lähteiden perusteella yhdistelevän ominaisuuksia, joita jo nyt tarjoavat esimerkiksi sosiaalisen median hallintatyökalu Falcon ja seurantatyökalu Newswhip Spike. Samoja ominaisuuksia on myös Ezy Insightsin seurantatyökalussa.

Näyttökuva 2017-04-11 kello 14.11.01.png

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.05.48.png

Falconin osalta täytyy todeta, että jos CrowdTanglen käytettävyys on vähänkään parempi, voittajaa ei ole tässä suhteessa vaikea nimetä. Käytettävyys ylipäänsä on asia, jossa alalla on mielestäni eniten petrattavaa. Tämä näkyy arjessa niin, että uudet käyttäjät eivät kovinkaan usein osaa ottaa työkaluista kaikkea irti – eivät välttämättä edes perusasioita, ellei perehdytys ole jatkuvaa.

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.48.46.png

PS. CrowdTanglen nettisivuilla on muuten näppärä toiminto, joka listaa halutun aikavälin suosituimmat natiivivideot Facebookista. Esimerkiksi Helsinki-haulla löytyy viikon ajalta 12 videota.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Alabrändi on nyt kova sana mediassa: Mic iskee milleniaaleihin uusilla täsmäaseilla

Näyttökuva 2017-04-06 kohteessa 20.54.51.png

Monissa viestimissä somea ajatellaan yhä useammin mahdollisuutena eikä uhkana, joka vie tuhkatkin pesästä.

Hyvästä esimerkistä käy amerikkalainen Mic, joka on satsannut natiivin sisällön tekemiseen samaan tapaan kuin viime aikoina esimerkiksi VICE ja jo pidempään Buzzfeed. Kaikilla on vahvat omat alustansa, ja kaikkien kolmen kohderyhmä on milleniaalit eli noin vuosien 1980 ja 2000 välissä syntyneet. Mitä tavoittavammat kanavat, sitä arvokkaampi kokonaisbrändi mainostajien silmissä on – vaikka sisältöjen muuttaminen rahaksi olisikin jollain alustalla vaikeaa. Näin suoraan asian käytännössä sanoo Micin kustantaja Cory Haik Harvardin yliopiston journalismijulkaisussa Nieman Labissa.

Raha ikään kuin tulee hittisisällön siivellä, mistä Haik antaa käytännön esimerkin.

– On hyvä pitää mielessä, että on hyödytöntä hakata ketään päähän sillä, että ”tilaa, tilaa, tilaa”. Totta kai sitä täytyy tiettyyn pisteeseen asti tehdä, olisi tyhmää olla tekemättä. Mutta jos videosi tavoittaa 500 000 ihmistä, se määrä joka videon ansiosta tilaa uutiskirjeen on aika korkea. Ihmisiä kiinnostaa.

– Mietimme todella paljon tapoja, joilla hyödynnämme nämä viraalit hetket suhteessa omiin tuotteisiimme. Ja se toimii. Facebook on ollut meille erittäin hyvä tapa kasvattaa Navigating Trump’s America -uutiskirjeemme tilaajien määrää. Aina kun Trumpista on jossain iso juttu ja markkinoimme uutiskirjettämme, saatamme saada satoja, jopa tuhansia tilaajia lisää.

”On hyödytöntä hakata ketään päähän sillä, että ’tilaa, tilaa, tilaa’.”

Haik korostaa sosiaalisen median roolia yleisön tuntemisessa: core-fanit löytyvät sieltä, ja heidän kanssaan voi keskustella. Some on mahdollistanut myös Micin uuden strategian, joka perustuu vertikaaleihin – tai alabrändeihin, tai alakanaviin – luontevaa suomenkielistä vastinetta ei ole.

Mic julkisti juuri ison uudistuksen, jolla se lähtee tavallaan Buzzfeedin tielle – tielle, jolle somevideoiden pioneeri Nowthis lähti jo jokin aika sitten: Uutisilla aloittaneesta Micistä tulee sateenvarjobrändi yhdeksälle alabrändille, jotka tekevät vähän kaikkea. Toisin kuin Nowthisin alabrändeillä (esim. Nowthis Weed, Nowthis Her), Micin kohdalla emobrändi ei ole kovin näkyvästi nimessä esillä (’by Mic’), logossa ei lainkaan. Ratkaisu on tietoinen.

Näyttökuva 2017-04-06 kohteessa 20.53.20.png

Micin vertikaaleista esimerkiksi Strut tekee sisältöä teemasta ”body positivity”, Slay feminismistä ja Payoff omasta taloudesta. Vertikaaleilla on tarkkaan mietitty alustastrategia, jossa ei höntyillä joka suuntaan. Alustoja valittaessa on mietitty kohderyhmiä. Esimerkiksi Payoffilla on podcast, mutta ei omaa Instagram-tiliä.

Näyttökuva 2017-04-06 kohteessa 20.53.01

Joku voisi sanoa, että vertikaali on vain hieno sana vanhalle jaottelulle, jossa tehdään oma alasivu perinteisen uutisjaottelun mukaan kotimaalle, ulkomaille, taloudelle, kulttuurille, politiikalle jne. Ennen nettiin, nyt someen.

Paitsi että ei ole. Vanha jaottelu heijastelee uutisorganisaation rakennetta. Siis organisaation – keitäs organisaatio kiinnostaa?

Toinen pointti on spesifisyys: Alabrändi voi olla hyvinkin kapean teeman monikanavainen kotipesä, joka palvelee asiakasta nykyajan pirstaloituneessa ja ärsykkeiden täyttämässä maailmassa täsmäiskuilla: asiakas saa juuri sen mitä hän on tilannut, haluamallaan tavalla paketoituna, eikä mitään muuta.

Alabrändit eivät ole kiveenhakattuja, vaan kehittyvät koko ajan, sanoo Micin Cory Haik. Nimikin saattaa vaihtua. Micin talonsisäinen slogan onkin ”ikuinen beta-versio”.

Koko haastattelu Nieman Labin sivuilla.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tällainen on hyvä otsikko (enkä tarkoita nyt tuota ←← pronominijohdannaista)

Näyttökuva 2017-04-06 kello 14.54.22

New York Timesin parhaiten somessa menestyneet otsikot ovat parissa vuodessa lyhentyneet ja muuttuneet selittävämmiksi. Lähde: Newswhip.

Maailman suurimpien viestinten parhaiten somessa menestyvien artikkelien otsikot ovat muuttuneet pidemmiksi ja selittävimmiksi, ja sama kehitys on mielestäni tullut Suomeenkin, vaikka ehkä hieman viiveellä.

Iso syy muutokseen on juuri some, lähinnä Facebook mutta myös viestisovellukset: otsikko on yhä useammin ainoa asia ingressin tai kuvan ohella, jonka ihminen ensisilmäyksellä jutusta näkee. Juttu myydään otsikolla, etusivuille hakeutuu yhä harvempi.

Mitä sitten tarkoittaa, että menestyneet otsikot ovat selittävämpiä kuin ennen? Sitä, että otsikko tuodaan ylätasolta (”Suomalaisten terveystilanne on kehittynyt…”) alemmas, pois toteavuudesta, mahdollisimman lähelle ihmisen arkea, jolloin se parhaassa tapauksessa synnyttää samaistuttavuuden tai jonkin muun tunteen.

Otetaan esimerkki uutismaailman vaikeimmasta päästä eli sotesta. Miten tuoda ihmistä lähelle aihe, jossa ei taviksen näkökulmasta ole vielä tapahtunut käytännössä mitään konkreettista? On mahdollista vedota tunteisiin, joita sote prosessina herättää ja sitä kautta houkuttaa lukija tärkeän sisällön äärelle. ”Nyt on nähty sotesta tämäkin – Lakiluonnos, jossa kerrotaan, miksi lakia ei pitäisi säätää” -otsikko iskee uskoakseni hyvin niidenkin tajuntaan, jotka eivät välttämättä kovin hyvin ole soteasioista perillä, koska se vie asian tunnetasolle. ”Nyt on nähty tämäkin”: Kin-pääte kertoo kolmessa kirjaimessa todella paljon sote-prosessista. Jutulla on 4000 Facebook-toimintoa. Siinä käydään läpi lausunnoilla olevaa lakiluonnosta soten valinnanvapaudesta.

Näyttökuva 2017-04-06 kello 14.05.13.pngHyvässä otsikoinnissa on mielestäni kyse paljon enemmästä kuin otsikosta sinänsä: näkökulmavalinnasta, jopa aihevalinnasta. Kun jutulla on mietitty näkökulma (tarpeeksi kapea niin kuin hyvässä somevideossakin – koko maailmaa ei tarvitse aina selittää yhteen juttuun), on otsikonkin keksiminen helpompaa.

Tietääkö lukija jo, mitä sieltä on tulossa? Mieti odotuksenvastaisuutta

Näkökulmaa miettiessä yksi hyödyllinen elementti on sellainen, jota paremman termin puutteessa kutsun odotuksenvastaisuudeksi. Jos kahden asian suhde on tavattu yleensä aina esittää negatiivisessa valossa, on virkistävää ja yllättävää, jos sen tai siihen liittyvän yksityiskohdan esittääkin positiivisessa tai edes toiveikkaassa valossa. Yllättävyyshän on yksi kiinnostavan sisällön keskeisiä elementtejä alustalla kuin alustalla.

Odotuksenvastaisuuteen liittyvät myös tarinat ihmisistä, jotka ovat jollain tavalla päihittäneet suomalaisen byrokratiakoneiston. Odotus on, että byrokratia jyrää ihmisen aina. Kun näin ei käy, syntyy voimakas (vahingonilon) tunne. Ihminen voitti!

Hoksottimet otsikkoasentoon jo ideointivaiheessa

Osa keksii otsikkonsa vasta jutun tehtyään, toiset aloittavat sillä. Kukin tyylillään, mutta fiksua on varata siihen aikaa: on sääli, jos käytät päivän aivan timanttisen jutun tekemiseen, mutta otsikon huitaiset kasaan puolessa minuutissa.

Maailmalta tiedetään, että useiden rinnakkaisten otsikkovaihtoehtojen miettiminen ja ylöskirjoittaminen on hyväksi osoittautunut tapa helpottaa keksimistä. Itsekin tätä harrastan, mutta pidän vielä olennaisempana sen hoksaamista, miten voisi kirjoittamisvaiheessa, jopa jo ideointivaiheessa huomioida elementit, joilla juttu otsikkotasolla myydään. Tällöin voi tehdä havaintoja, joita ei muuten välttämättä tulisi tehtyä.

Somevideoissa pidän ohjenuoranani, että hyvä videoidea on kuvailtavissa kaverille yhdellä selkeällä lauseella – jos ei ole, on syytä palata suunnittelupöydälle. Ohje on uskoakseni passeli myös artikkelipuolella, riippuu toki hieman käyttötarkoituksesta.

Älä käytä vaikeita sanoja, kuvaile asian merkittävyyttä suureilla

Älä käytä vaikeita sanoja. Mieti kenelle teet: jos teet pörssiaiheisen artikkelin, teetkö ekspertille vai tavikselle? Mieti, miten otsikko toimisi mahdollisimman hyvin hakukoneita ajatellen.

Yksi tapa tuoda konkretiaa otsikkoon on kuvailla tietyn asian merkittävyyttä tai poikkeavuutta sellaisilla suureilla, joita käytettävissä on.

Jos on kerrottava, että tulvat koettelevat Australian länsiosan suomalaisasukkaita, kannattaa hakea havainnollistuksia, miten ne koettelevat ja tuoda se otsikkoon. Ovatko ne tuhonneet suomalaisten koteja ja jos, miten. Miten tuhoja voi kuvailla? Miten vesimassojen kokoa voi kuvailla? Voitko vedota johonkin tunteeseen, joka liittyy asumiseen ja mahdollisesti kodin tuhoutumiseen? Siihen voivat kaikki samaistua. Joskus samaistuttavuutta voi tuoda sitaatilla, mutta mieti, onko se mitä sitaatissa sanotaan aidosti kiinnostavaa.

Se kuuluisa klikkiotsikko

Hyvä otsikko on myös sellainen, jolle on jutussa katetta, tai ainakin se on kunniakas tavoite. Ns. klikkiotsikoksi mielestäni leimataan turhan usein sellainen otsikko, joka ei klikkiotsikon leimaa ansaitsisi. Otsikot ovat sellaisia kuin ovat niin pitkään kuin analytiikka näyttää, että niitä luetaan. Ei tässä ole kyse sen kummemmasta.

Klikkiotsikot – miten ne sitten määritelläänkään, mutta ainakin katso-se-ja-tämä-sieltä-jatuolta – ovat muuten maailmalla vähentyneet suurimpien viestinten parhaiten somessa menestyneissä jutuissa, mikä on minusta hienoa. Samasta Newswhipin selvityksestä käy ilmi, että listiclet eli listamuotoiset jutut eivät enää sitouta somessa entiseen tapaan. Itse näkisin, että voivat sitouttaa, mutta otsikkotasolla juttuja ei kannata mielestäni myydä pelkästään ”10 tapaa tehdä sitä ja tätä”-tyyliin, vaan tuoda sen rinnalle tai tilalle konkretiaa ja tunteisiin vetoavuutta.

Otsikon ja kuvan suhde

Ideaalitilanteessa otsikko natsaa hyvin kuvan kanssa, muutoin sen synnyttämä tunne saattaa olla ristiriitainen. Sama juttu somevideoissa: ihanteena pidetään, että videon otsikko ja tai idea menee yksiin lähtökuvan kanssa.

Klikkaisitko itse?

Tätä on hyvä pysähtyä kysymään. Jos näkisit otsikon, menisitkö sen perusteella lukemaan jutun? Toinen tarina sitten on, että kännykkäsukupolvelle juttu voi olla hyvä klikkaamattakin: Jos saat kännykän ruudullesi uutisilmoituksen ”Helsinkiin luvattu rankkasadetta kahden tunnin kuluttua”, saatat kokea tulleesi hyvin palvelluksi klikkaamatta koko juttuun. Onnistumisen mittaaminen notifikaattien maailmassa on äärimmäisen kiintoisaa, siitä lisää myöhemmin!

Seuraa Numeroiden takaa -sivua Facebookissa

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

VICE huomasi, että Facebook-video tuo kävijöitä myös omalle alustalle – ”ytimessä tarina ja yleisön tunteminen”

Näyttökuva 2017-04-04 kello 12.35.47

”Kaiken tekemisemme ytimessä on se, että haluamme kertoa tarinan” – Vicen sosiaalisen median tiimi.

Näin on otsikoitu amerikkalaisen mediayhtiön VICE Median somepomojen Youyoung Leen ja Jack Hansleyn haastattelu irlantilaisen analytiikkayhtiön Newswhipin blogissa.

”Teimme A/B-testausta, josta huomasimme, että se joka näki Facebook-videon, klikkasi lähituntien tai muutaman päivän kuluessa todennäköisemmin linkkipostaukseen. Tämä oli meille ensimmäinen peruste laittaa paukkuja natiiviin videoon.”

Kulttimaineeseen nousseesta kanadalaislähtöisestä printtilehdestä on kasvanut parissakymmenessä vuodessa mediaimperiumi, jolla on 30 toimistoa ympäri maailmaa.

Tarinassa ja tarinallisuuden korostamisessa ei sinänsä ole uutta: se on aina ollut, tai sen olisi ainakin pitänyt olla, sisältöbisneksen ytimessä. Aristotelinen draaman kaari ja niin edelleen.

Mutta hyväkin tarina menee nykyään hukkaan, jos ei tunne yleisöään. Hajautetun sisällön ajassa yhdenkin brändin eri alustoilla voi olla useampia kohderyhmiä, jolloin sama tarina vaatii menestyäkseen erilaisia keinoja.

– Meidän täytyy olla tietoisia yleisöistämme ja alustoistamme. Vaikka kertoisimmekin saman tarinan, se saattaa näyttää tai tuntua erilaiselta Facebook-videona tai Snapchat Discoverissa (medioiden oma kanava Snapchatissa, vaatii erillisen kumppanuussopimuksen), sanoo Hansley Newswhipin haastattelussa. Hänen englanninkielinen tittelinsä on Director of Audience Intelligence at Vice Media.

Vicen kohderyhmä on milleniaalit – sama kuin esimerkiksi Buzzfeedillä.

– Uskon, että yleisöjen ymmärtäminen jokaisella alustalla ja se, miten heille puhutaan, auttaa meitä muuttumaan, jotta sisältömme voisivat toimia yleisöllemme parhaalla mahdollisella tavalla, Hansley sanoo.

Kuulostaa minusta aika loogiselta, jossain määrin jopa itsestään selvältä. Aivan näin yksinkertainen asia ei tietysti ole. Tarvitaan johdonmukainen ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka toteuttaa valittua strategiaa.

Yksi kiintoisa omaan silmääni tarttunut yksityiskohta Vicen toiminnassa on, että se on viime aikoina selkeästi alkanut lisätä natiivin videon eli Facebookiin suoraan ladattavan videon määrää Facebookissa. Vielä vuosi sitten tuntui, että Vicellä on sen suhteen käsijarru päällä – pelkäsikö se kenties, että kukaan ei enää tule omille alustoille, jos somelle antaa pikkusormen?

Ei pelkää ainakaan enää.

– Teimme A/B-testausta, josta huomasimme, että se joka näki Facebook-videon, klikkasi lähituntien tai muutaman päivän kuluessa todennäköisemmin linkkipostaukseen. Tämä oli meille ensimmäinen peruste laittaa paukkuja natiiviin videoon. Totesimme, että ne tuovat brändimme näkyville, ja ihmiset jotka niitä näkevät ovat todennäköisemmin meidän kanssamme vuorovaikutuksessa myöhemmin, kertoo Hansley.

– Meillä on valtava määrä arkistovideota, ja sitä taustaa vasten olemme todella onnekkaita. Voimme tarkastella videokirjastoamme ja tehdä näistä sisällöistämme lyhytvideoita (Facebookiin) sekä samalla näyttää, millainen arkisto meillä on olemassa, Youyoung sanoo.

– Meillä on toki myös alkuperäisen sisällön (original content – esim artikkelit) tiimi, joka kuvaa videoita omalle alustallemme.

Alkuperäinen – tai ei-natiivi – sisältö taivutetaan joskus natiiviksi jälkikäteen: Vice listaa parhaiten menestyneet artikkelinsa ja tekee niistä lyhytvideoita.

– Jos artikkeli pärjää hyvin Facebookissa (jaot, kommentit, tykkäykset), se todennäköisesti pärjää myös videona yhtä hyvin, ellei paremmin. Tämä konsepti on tuottanut tulosta.

Newswhipin blogiin

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Nyt se on nähty: Pelkät jaot ja tykkäykset eivät aina teekään FB-videosta hittiä – pito on uusi jako?

Näyttökuva 2017-04-01 kohteessa 13.14.03

Kuvituskuva Numeroiden takaa -FB-sivulla julkaisemani videon kävijätiedoista. Tästä esimerkistä ei voi vielä päätellä mitään, koska vertailukohtaa ei ole. Esimerkkivideon pito on huono: Puolet katsojista on lähtenyt pois jo 7 sekunnin kohdalla, kun video 1 min 39 sek pitkä. Keskimääräinen katseluaika on 10 sekuntia.

Havaintoni perustuvat vasta pieneen määrään Facebook-videoita, joiden analytiikkaa olen työssäni vertaillut, mutta johtopäätös on mielestäni ilmeinen kun muistamme, että Facebook ilmoitti tammikuussa nostavansa uutisfiidissä korkeammalle sellaisia videoita, joiden pito eli keskimääräinen katsottu osuus on korkea.

Sinänsä muutos on tervetullut, koska pito kertoo kiinnostavuudesta paljon enemmän kuin pelkät käynnistysmäärät – se kertoo myös niiden ”hiljaisten” katsojien käyttäytymisestä, jotka ovat katsoneet videota ja ehkä tykänneetkin siitä, mutta eivät ole välttämättä painaneet tykkää-painiketta.

Lähtötilanne omissa havainnoissani oli tämä:

  • On joukko videoita, jotka ovat keränneet ihmeen vähän käynnistyskertoja suhteessa jakojen, kommenttien, tykkäysten ja muiden reaktioiden määrään. Aiemman kokemuksen perusteella videosta olisi pitänyt tulla katsotumpi.
  • On joukko videoita, jotka ovat keränneet yllättävän paljon käynnistyskertoja ottaen huomioon, miten vähän niillä on jakoja, kommentteja ja reaktioita. Aiemman kokemuksen perusteella videon ei pitäisi olla niin katsottu.

Esimerkki

Kaksi samantyyppistä saman tilin julkaisemaa videota – kummallakin oli saman verran käynnistyksiä ja suunnilleen sama tavoittavuus, mutta toinen keräsi yhteensä yli 3000 jakoa, kommenttia ja reaktiota – toinen vain 350. Erottava tekijä oli pito: Jälkimmäisen videon keskimääräinen katseluaika oli 29 sekuntia (mikä on FB-videolle todella hyvä), ensimmäisen 13 sekuntia.

Muitakin vastaavia esimerkkejä on tullut vastaan viime aikoina.

Näyttäisi olevan niin, että hyvällä pidolla video todella nousee tarjolle aiempaa useammille uutisfiidissä. Voi myös olla, että jos pito on huono, se nousee tarjolle aiempaa harvemmille, jolloin käynnistyskerrat voivat jäädä pienemmiksi.

Sitten se tärkeä kysymys. Mitä tämä tarkoittaa sisällön tekijöille?

  • Ainakin sitä, että ns. pikavoittojen määrä vähenee: video ei välttämättä nouse yhtä katsotuksi kuin aiemmin, jos sen pito on ollut huono. Kärjistäen: vähän sama kuin jos Facebook ilmoittaisi, että jos joku jakaa artikkelin pelkän otsikon perusteella klikkaamatta juttuun lainkaan, tätä jakoa ei nosteta uutisfiidissä yhtä korkealle kuin sellaista, jossa juttu on oikeasti käyty lukemassa.
  • Sitä, että videon joka kohdasta on opittava tekemään niin koukuttava, että sitä katsottaisiin mahdollisimman pitkään. Tavoitteenahan tämä ei ole uusi.

Facebookin menestyneimmät videot voivat siis olla jatkossa sellaisia, joita on jaettu, kommentoitu ja tykätty ja joiden pito on korkea.

Loppuun totean vielä selvyyden vuoksi: Tämä kirjoitus ei ole aprillia, vaikka se on julkaistu aprillipäivänä=)

Seuraa Numeroiden takaa -sivua Facebookissa

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Uutisten ykkössitouttaja oli helmikuussa Fox News – mutta sekin kalpenee ruoka- ja muiden elämäntyylisisältöjen rinnalla

Näyttökuva 2017-03-31 kello 9.56.56

Lähde: Newswhip

Konservatiivinen Fox News, Al Jazeeran itsenäinen somesiipi AJ+, USA Today sekä vain someen sisältöjä tekevä NowThis olivat neljän kärki helmikuussa, kun vertaillaan uutistoimijoiden keskimääräistä sitouttavuutta per Facebook-postaus (jaot, kommentit, tykkäykset, muut reaktiot). Tiedot käyvät ilmi analytiikkayhtiö Newswhipin selvityksestä.

Uutistoimijat julkaisivat vaihtelevasti videoita, artikkeleita ja kuvia – videoiden määrä viimeisen vuoden aikana on räjähtänyt ja niin ovat myös tavoittavuus ja sitouttavuus. Seitsemällä kymmenestä suuri sitouttavuus johtui Newswhipin mukaan pääasiassa suoraan Facebookiin julkaistavista videoista. Fox Newsilla kuvat olivat isossa roolissa, USA Todaylla ja Huffington Postilla puolestaan linkkipostaukset.

Useimmilla menestysresepti näyttäisi olevan sopiva yhdistelmä hyvin näkökulmitettuja ja otsikoituja omia artikkeleita sekä FB:hen ladattuja kiinnostavia videoita. On hyvä muistaa, että pelkkä kommenttien määrä ei välttämättä tarkoita menestystä siinä mielessä, että se olisi aina laadukasta. Tätä täytyy tarkastella pidemmällä aikavälillä ja muillakin mittareilla, mielestäni.

Näyttökuva 2017-03-31 kello 10.19.02

Lähde: Newswhip

Uutisten sitouttavuus on kuitenkin peanuts-osastoa, kun sitä vertaa elämäntyyliä käsitteleviin sisältöihin. Listakärki Nifty on uutistalo Buzzfeedin alabrändi, joka tekee do-it-yourself ja lifehack-tyyppistä kamaa. Humans of New York on jo kestomenestyjä tavistarinoillaan. Goodful on terveellisen elämän asialla ja partneroitunut Buzzfeedin kanssa. Tasty on Buzzfeedin megasuosittu 80 miljoonan seuraajan lohturuokabrändi. Listalla on myös sisarsivusto Proper Tasty, jonka kohderyhmä oli aluksi britit. Internethuumoriin erikoistunut 9Gag menestyy tälläkin alustalla. GI Gadgets esittelee teknologia-alan cooleimmat ja uusimmat härvelit. UNILAD tekee vähän kaikkea, myös uutisia, omalla joskus kiistanalaisella tyylillään. UNILAD:in liiketoiminnasta ja henkilöstön koosta voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

NASA:lla on käsittämättömät 530 eri sometiliä – näin se pitää langat käsissään

 

Näyttökuva 2017-03-29 kello 9.13.11.png

”Pidämme kahden päivän päästä ison tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan merkittävästä aurinkokunnan ulkopuolisesta löydöstä”.

Paljon muuta ei tarvitakaan, kun some kuhisee. Yhdysvaltain avaruushallinto NASA osaa ennakkomarkkinointinsa.

Se osaa hommansa myös omissa somekanavissaan. Kaikki on tarkkaan mietittyä ja nojaa selkeään strategiaan. Tämä käy ilmi NASA:n somepomojen John Yembrickin ja Jason Townsendin haastattelusta analytiikkayhtiö Newswhipin tuoreessa blogissa.

Tavoitteena on saada kiinni ihmisiä, jotka eivät muuten päätyisi NASA:n välittämien tietojen äärelle.

– Numerot eivät valehtele. Lähetimme uusimman tiedotustilaisuutemme livenä Facebookissa ja tavoitimme sillä satojatuhansia ihmisiä, joita emme ehkä muuten tavoittaisi, Yembrick kertoo Newswhipille.

NASA:lla on eri sosiaalisen median kanavissa käsittämättömät yli 500 tiliä.

Yembrick myöntää, että hallinnointi ei ole helppoa.

– NASA on jättimäinen organisaatio, joka levittäytyy koko maahan. Sillä on 10 alueyksikköä. Päämaja on Washintonissa, missä me (Jasonin kanssa) olemme, ja sisältöä tulee sinne koko ajan eri puolilta maata.

– Jason ja minä seuraamme NASA:n sosiaalisen median kokonaisuutta. Kullakin 10 alueyksiköllä on oma sosiaalisen median pomo. Päämajassa meillä on työntekijöitä, jotka vastaavat eri aihealueiden käsittelystä somessa (Public Affairs Officers). Meillä on noin 530 sometiliä tällä hetkellä.

Onnistumisessa avainasemassa ovat ennakoivuus ja järjestelmällisyys.

– Jos meillä on iso julkistus tulossa, voimme kysyä, millaisia sisältöjä on tulossa mistäkin. Tuleeko esimerkiksi giffejä ja kuka on tekemässä lyhytvideota.

Näkyvyyttä ei osteta

Esimerkiksi Instagramissa NASA pyrkii julkaisemaan kuvan per päivä.

– Jokainen alusta on strategisesti mietitty – joko se tuo meille uusia yleisöjä, tai siinä on ominaisuuksia, joka menevät luontevasti yhteen niiden sisältöjen kanssa, joita NASA:lla jo on, kertoo Townsend.

Hiljattain NASA avasi tilin Pinterestiin, jossa käyttäjistä iso osa on naisia. Tämänkin päätöksen taustalla oli strategia.

– Yksi isoja tavoitteitamme on rohkaista tyttöjä opiskelemaan tiedettä, teknologiaa ja tekniikkaa, ja matematiikkaa koulussa – sekä myöhemmin elämässä, koska se on NASA:n tulevaisuus.

Mielenkiintoinen tieto on, että NASA ei osta millekään somesisällölleen näkyvyyttä, koska valtion virastot eivät saa Yhdysvalloissa niin tehdä.

– Luotamme täysin sisältöön.

Newswhipin blogiin pääset tästä.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pikakatsaus: Twitter-seuraajiesi ikäjakauman saat selville muutamalla klikkauksella

Näyttökuva 2017-03-28 kello 10.48.07

Disclaimer: Twitter ilmoittaa yleisötietojen alalaidassa pienellä präntillä näin: ”Tällä sivulla esitetty data perustuu arvioon eikä vastaa täsmällisesti tulevaa laskutusta. Twitterin kumppanidata rajoittuu Yhdysvaltoihin. Jotkin kaaviot näkyvät vain, kun käyttäjien vähimmäismäärä ylittyy.”

”Kumppanidatalla” ei kuitenkaan tarkoiteta ikäjakaumaa tai tietoja siitä, mitä aihepiirejä seuraajasi Twitterissä painottavat (kuva alla) – tai ainakin niin olen päätellyt julkisista lähteistä. Jos tiedät toisin, vinkkaa tuonne alle kommentteihin, niin korjaan!

Twitter ei ole ollut kovin halukas julkistamaan sellaisia yksityiskohtia, jotka kertoisivat, miten se tietonsa kerää. Joka tapauksessa – pienellä varauksella – yleisötietojen tarkastelu voi olla hyvä työkalu omien sisältöjen kehittämisessä.

Yksi käyttökelpoinen työkalu on videoanalytiikka, joka on vielä beta-vaiheessa, mutta ilmoittaa käynnistyskertojen lisäksi esimerkiksi loppuunkatseluasteen.

Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin yleisödataan, en muuhun analytiikkaan, jota Twitteristä on saatavissa.

Yleisötiedoista voit saada irti lisäksi mm. seuraavaa (Twitter ei myöskään avaa, mihin sen tiedot seuraajien kiinnostuksen kohteista perustuvat):

Näyttökuva 2017-03-28 kello 10.56.09Näyttökuva 2017-03-28 kello 10.56.21Näyttökuva 2017-03-28 kello 10.56.29

Lopuksi vielä muistutus, miten Twitterin analytiikkatietoihin pääsee käsiksi (jos ei näy, ne pitää kytkeä erikseen päälle. Se tarvitsee tehdä vain kerran):

Näyttökuva 2017-03-28 kello 10.47.17.png

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näistä aineksista syntyy hyvä Facebook-video

Näyttökuva 2017-03-24 kello 16.16.56.png

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa hyvinkin laajasti ja esimerkit valaisisivat parhaiten, mutta tällä kertaa näin: yritän tiivistää olennaisen yhteen kuvaan.

Havaintoni perustuvat omiin kokemuksiin sekä johtavien kansainvälisten uutistoimijoiden käytäntöihin somessa. Olen ollut aiemmassa työssäni Yle Kioskissa tuottamassa satoja uutisvideoita sosiaalisen median kanaviin.

 

Normaali