Kirjoittajan arkistot: numeroidentakaa

tekoäly

Copilotista Geminiin – media-alan tietotyöläisen umpirehellinen arkivertailu: konkreettinen katsaus käyttämieni ”genisten” plussiin ja miinuksiin

Tässä kuvituskuvassa on vain chat-näkymiä, mutta käsittelen kirjoituksessa tekoälyominaisuuksia myös hieman laajemmin kuin vain chatien osalta.

Iso kuva: one size fits all -työkalua ei ole olemassa, vaan kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Oman työn ja toimialan luonteesta riippuu, mikä tai mitkä tuntuvat itselle käyttökelpoisimmilta työkaluilta. Myös lisenssin taso ja laajuus tietysti vaikuttavat. Peruskäyttäjän näkökulmasta yksi ongelma itse asiassa on vaihtoehtojen runsaus. Ajan tasalla pysyminen käy täydestä työstä.

Omat kokemukset eri geniksistä? Näistä on kiva lukea Linkkarissa, joten tässäpä pientä koontia joistakin työkaluista myös minulta (genikset = tämä oiva termikiteytys on uinut omaankin arkeeni, kiitos Jukka Niittymaa).

Copilot

Plussat:

  • Isoin plussa on ehdottomasti tiedonhaku. Tämä toki edellyttää, että käytössäsi on M365 Copilot -lisenssi. Jos esimerkiksi haluat etsiä, mitä esityksiä tai kalenterimerkintöjä olet pidemmällä ajanjaksolla tehnyt aiheesta X, Copilotin tuottama koonti on yllättävän laadukas ja muokkaa sen helposti haluamaasi muotoon. Tai jos kysyt ohjeita johonkin asiaan, johon liittyen organisaatiossasi on vanhastaan dokumentteja, joissa asiaa käsitellään, saat oivan vastauksen sekunneissa. Parhaimmillaan Copilot-haku käytännössä muuttaa organisaation intran nopeasti huippusaavutettavaksi tiedon aarreaitaksi. Omat kokemukseni vaikkapa Geminin Drive-hausta eivät ole yhtä vakuuttavia.
  • Tietoturva. Tämän merkitystä ei voi vähätellä.
  • Copilot-agentit (eli ChatGPT:n omia GPT:itä vastaavat apurit) toimivat itse asiassa parhaimmillaan tosi hyvin toistuvien tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi Geminin vastaavat eli Gemit eivät ole yhtä hyviä. Tosin, jos teet Copilot-agenttia, en suosittele käyttämään sen sisäistä kankeaa ja kaatuilevaa aputyökalua, joka auttaa ohjeiden teossa, vaan tee erikseen ohjeprompti toisella selainvälilehdellä vaikka ChatGPT:ssä.
  • Copilotin syvätutkimustoiminto eli Tutkija/Researcher ei ole myöskään hassumpi.

Miinukset:

  • Brändisekamelska, joka vaikeuttaa kaikkea, eikä vähiten viestimistä. Copilot on Microsoftin tekoälyhärpäkkeiden kattokäsite, missä ongelma piileekin. Se on sekä chat että MS:n sovellusten sisällä asuva apuri. Ja vähän muutakin. Kysypä ympäriltäsi, mitä on Copilot kenellekin. Case in point.
  • Ilman M365 Copilot -lisenssiä edut muihin geniksiin verrattuna jäävät olemattomiksi.
  • Detalji: Jos Copilotin chatissa haluaa käyttöön GPT5-mallin, täytyy edelleen klikata erikseen se päälle jokaisella hakukerralla sivun oikeasta yläkulmasta. Sietämätöntä. Ja jos käytät Copilot-agentteja, et voi olla varma, mitä mallia ne käyttävät. Jos käytät valmista Tutkijaa/Researcheriä, se varmaankin käyttää. Pointti: kun käytät Copilotia, et voi olla aina satavarma oikein mistään.
  • Erilaiset omituisuudet Copilotin toiminnassa. Jos se toimii yhtenä päivänä yhdellä tavalla, se voi toimia toisena päivänä aivan eri tavalla. Vastaavaan ”tuuliviirikäytökseen” en ole muiden genisten kohdalla törmännyt.
  • Copilotin käyttäminen kännykällä on…nihkeää. Kännykkä-äppeinä käytän itse eniten ChatGPT:tä ja Geminiä.
  • Ylipäänsä epäintuitiivisuus ja kankeus ja kökköys etenkin tottumattoman rivikäyttäjän vinkkelistä. Kun koko näkymän avaa koneelleen, ensimmäinen fiilis on lähinnä sekamelska.
  • Suomen kieli edelleen usein kökköä, vaikka on parantunutkin puolessa vuodessa huomattavasti.
  • Eipä se Powerpointin tekeminen Copilotilla edelleenkään ole niin sujuvaa, että sitä viitsisi koko ajan tehdä. Ehkä presen kääntäminen on se ainoa kunnon etu tällä hetkellä.

ChatGPT

Plussat:

  • Yleistyökaluna edelleen ykkönen, vaikka ei esimerkiksi päihitäkään Claudea sujuvimpana suomen kielen puhujana tai Geminiä kuvageneroinnissa.
  • Erinomainen syvähakutoiminto ja agenttinen haku.
  • Erinomainen auttamaan erilaisten ohjelmien käytössä, jossa tarvitaan hieman kättä pidempää. Jos kyse on vibekoodauksesta, sanovat, että Claude on parempi, mutta omiin hyvin vaatimattomiin tarpeisiini tämäkin on riittänyt. ChatGPT on luottoapurini mm. siinä, jos tarvitsen jeesiä jonkin uuden ohjelman käytössä – esimerkkinä vaikkapa integraatioalusta n8n tai MS:n Power Automate (se kuitenkin vinkkinä, että kannattaa alleviivata tekoälyille, minkäkielisellä käyttöliittymällä mitäkin ohjelmia käyttää…).
  • Omien apureiden, GPT:iden, luominen on varmaankin kaikista geniksistä sujuvinta. Itselläni säännöllisessä käytössä.
  • Hakujen automatisointi (esimerkiksi tietty haku kerran viikossa). Parhaimmillaan toimii hyvin.

Miinukset:

  • Integroitavuus parantunut, mutta tietoturva se aina vaan pohdituttaa. En esimerkiksi kytkisi tätä omaan sähköpostiini – jos kytkisin, tekisin sitä varten erillisen mailiosoitteen, kuten moni on tehnytkin. Tämä kertoo jo olennaisen luottamuksesta tietoturvaan, et vain voi olla varma. Tietoturvaepävarmuus korostuu etenkin, jos käytät erillistä Atlas-selainta, jossa on sinänsä hyviä puolia kyllä.
  • Tiettyjä outouksia ja epävarmuuksia liitettyjen tiedostojen käsittelyn kanssa, kuten jatkuvat hankaluudet Excel-muotoisten dokumenttien lukemisessa. Claude seurustelee erilaisten dokumenttien kanssa jotenkin varmemmin ja paremmin.
  • Hakujen automatisointi (esimerkiksi tietty haku kerran viikossa). Heikoimmillaan toimii ihmeen huonosti, mikä näkyy siinä, että sama hakuprompti yhdellä kerralla toimii, seuraavalla kerralla ei lainkaan (ChatGPT sanoo, ettei pystynyt suorittamaan toimintoa) ja sitä seuraavalla kerralla puolittain.

Claude

Plussat:

  • Suomen kieli. Ei ole sattumaa, että useissa mediataloissa omat tekstitekoälytyökalut on rakennettu Clauden mallien päälle.
  • Artifact-toiminto. Pienten, oikeasti hyvin toimivien äppisten rakentaminen on yhtä sujuvaa kuin Lovablessa. Oiva apu esimerkiksi tuotteiden konseptoinnissa.
  • Syvähakutoiminto jopa parempi kuin ChatGPT:ssä.
  • Projects-ominaisuus eli tapa hallita laajempaa aineistomäärää ja keskustella siitä. Toimii hieman eri logiikalla kuin ChatGPT:ssä.

Miinukset:

  • En tiedä johtuuko vain omista kokemuksistani, mutta mielestäni Claude tuppaa hallusinoimaan muita enemmän, tai ainakin enemmän kuin ChatGPT.
  • Kuvageneroinnin puuttuminen.

Gemini

Plussat:

  • Yllättävän hyvä suomen kielen kanssa.
  • Kuvagenerointi huipputasoa. Parhaimmillaan sinulla on kännykässäsi hyvin toimiva kuvaeditori. Siviilielämän puolelta vinkki: ota kuva lapsesi koulukirjasta. Voit putsata jo tehdyt tehtävät puhtaaksi ja käyttää niitä kokeeseen kerrattaessa uudelleen.
  • Integroitavuus tavalla, joka ainakin tuntuu suht turvalliselta. Käytän esimerkiksi siten, että avaan Drivestä dokumentin ja pyydän Gemini-sivuikkunassa etsimään tiettyjä teemoja tai tiivistämään. Toimii parhaimmillaan hyvin.
  • Google Docsissa Gemini-apu on ehkä ainoa tekoälyapu tekstinkäsittelydokumentissa, jota voisin kuvitella oikeasti käyttäväni. Wordin Copilot-avusta ei voi puhua samana päivänäkään.

Miinukset:

  • Integroitavuus ei ainakaan vielä tarkoita tiedonhaussa sellaista sujuvuutta kuin M365 Copilotissa. Jos esimerkiksi pyydän hakemaan tietyntyyppisiä teemoja sähköposteistani viimeisen vuoden ajalta, saan murto-osan.
  • Geminin omat ”GPT:t” eli gemit toimivat sysihuonosti.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Media-alan syksy 2025: 14 havaintoa, jotka kertovat muutoksen suunnan Suomessa ja maailmalla

Mitä oikein tapahtuu, missä ja miksi? Kokoan tähän kirjoitukseen toimintaympäristöhavaintoja mediasta syksyltä 2025. Tein samanlaisen koonnin heinäkuussa kesältä, ja nyt siis uudelleen tuoreemmilla lähteillä. Painotus on uutismediassa.

ARVOT JA ASENTEET

  • Luottamus uutismediaan laski historiallisen alhaiseksi Yhdysvalloissa. Lähteet: Poynter 3.10.2025, Gallup 2.10.2025. Vuoden 1972 huippulukemista – 72% amerikkalaisista luotti kysyttäessä paljon tai jokseenkin paljon – on tultu 28 prosenttiin (samalla kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa uutisluottamus on yhä kansainvälisessä verrannossa maailman huippua). 

LIIKETOIMINTA

  • Suomessa mediamainonnan määrä on ollut syksyn kaikki kuukaudet miinuksella vuoteen 2024 verrattuna, ilmenee Kantarin keräämistä tiedoista. Yleensä laskua selittävät suurelta osin printtimainonnan laskutrendi. Esimerkiksi syyskuussa mediaryhmistä kasvussa olivat radio, verkkomainonta (sisältää myös somen ja hakumainonnan) ja ulkomainonta. Lähde: Kantar 22.10.2025.
  • Alma Median Iltalehden ”maksa tai suostu”-evästemalli on epäilemättä yksi syksyn puheenaiheista media-alalla. Lähteitä: Yle 21.10.2025, Iltalehti 21.20.2025, Ilta-Sanomat 23.10.2025.
  • Sanoman ilmoitus vähentää STT:n käyttöä tai luopua siitä on myös herättänyt paljon keskustelua. Lähteitä: Sanoma 8.9.2025, Suomen Lehdistö 11.9.2025.
  • MTV:n muutosneuvottelut toivat synkkiä pilviä Suomen media-alalle syyskuussa. Lähde: MTV 8.9.2025.

TEKOÄLY

  • Ennätyksellisen laaja tutkimus: Tekoälyavustajat vääristävät uutissisältöjä lähes joka toisessa vastauksessa. Lähde: Yle, Euroopan yleisradioliitto EBU 22.10.2025.
  • Tekoälychätien käyttö uutisten kuluttamiseen on vielä marginaalista, mutta suhteellisesti suurinta nuorissa – mutta ei nuorissa kuitenkaan niin suurta kuin ehkä voisi olettaa tekoälychätien yleisen käyttöasteen perusteella. Lähde: Reuters-instituutti 7.10.2025.
  • Niin sanotut agenttiset työnkulut ja ratkaisut erilaisiin tarpeisiin alkavat aidosti pikku hiljaa konkretisoitua media-alallakin. Tosin, aina kun kuulet väitteen ”we have agentic workflows”, suhtaudu kriittisesti: termin alla myydään kaikkea mahdollista. Lähteitä: INMA, INMA 2.10.2025.
  • Mielipidejournalismi näyttäisi tuovan eniten klikkejä ChatGPT:n kautta uutismediaan – vaikka ei niitä klikkeja kaikkineen silti kauheasti tule. Lähde: Suomen Lehdistö 13.10.2025.
  • Uutispalvelu täysin tekolyllä? Kokonaan tekoälyn avulla tehdyt ja pyörivät uutissivustot ovat ajatuksena monella tavalla ongelmallisia, eivätkä tähänastiset toteutukset vakuuta (riippuu tietysti esimerkiksi, haluaako saavuttaa oikeita yleisöjä vai bottiyleisöjä…) – tässä kuitenkin yksi esimerkki, ilmeisesti norjalaistaustainen Viasport. Kesällä suomalaisvoimin julkaistu Freepress.ai on laadukkaampi ja sanoo pyörivänsä osin ihmisvoimin, mutta on herättänyt kysymyksiä tekijänoikeuksista.
  • Googlen tekoälytila eli AI Mode tuli näkyviin lokakuussa myös suomalaiskäyttäjille. Uutistoimijat ovat huolissaan muun muassa siksi, että liikenne tekoälyhakujen kautta on minimaalista, toisaalta niiden tiivistämä tai muuten käyttämä tieto on usein virheellistä. Lähteitä: Ilta-Sanomat 8.10.2025, BBC 9.9.2025.
  • Tekoälymuutoksen johtaminen on vaikeaa, eikä media ole poikkeus. Otan tässä yhteydessä vapaudet suositella tässä kohdin myös omia sisältöjä, eli tuoretta blogaustani ”Kun visio kohtaa arjen: tekoälymuutoksen johtaminen journalismissa – kolme konkreettista näkökulmaa” sekä vielä tuoreempaa minun ja Jaakon Olutta ja analytiikkaa -podcastin jaksoa ”Hei johtaja, hurmaannuitko AI-demosta tai MVP:stä? Se voi olla pahin virheesi”. Muita lähteitä: Newsroom Robots 9.10.2025.
  • Minun ja Jaakon johtamisaiheisen podin voit kuunnella myös suoraan tästä upotuksesta:

YLEISÖT

  • Tuore ruotsalaistutkimus: Nuoret kuluttavat vähemmän yhteiskunnallisia uutisia ja enemmän rikossisältöjä kuin ennen. Muutoksen taustalla on raportin mukaan yhtenä syynä sosiaalisen median käytön nousu. Lähde: Yleisradion toimintaympäristökatsaus 9/2025.
  • Suurten yhdysvaltalaisten uutistoimijoiden yleisöjen keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Nuorimmat yleisöt Pew-tutkimuslaitoksen tutkimuksessa olivat espanjankielisellä Univisionilla (mediaani 39 vuotta) ja vanhimmat oikeistolaisilla Newsmaxilla (63) ja Breitbartilla (62). Joe Roganin podcastin kuuntelijoiden keski-ikä on 44 vuotta. Lähde: Pew-tutkimuslaitos, 28.8.2025.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Kun visio kohtaa arjen: tekoälymuutoksen johtaminen journalismissa – kolme konkreettista näkökulmaa

Yllättävän moni on kysynyt minulta, millä tavalla tämä tekoälymyllerryksen aika johtamismielessä eroaa siitä jo suht kaukaiselta tuntuvasta ajasta, kun uutismediassa ruvettiin toden teolla miettimään printti–digi-siirtymää. On kysytty myös, millaista muutosjohtamisen pitäisi olla AI-aikakaudella nimenomaan journalismin kontekstissa eli käytännössä työympäristössä, jossa aika monella on koko ajan aika kiire.

Tämä blogikirjoitus on yritys jäsentää ajatukseni ja mielipiteeni tästä teemasta jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.

1. Päätöksenteko ja resurssit

Mikä toimii sinun mediassasi, ei välttämättä toimi toisen. Organisaation koolla on väliä. Jos resurssit ovat pienet, ovat myös roolit ja arjen käytännöt väistämättä erilaisia kuin isommassa talossa. Esimerkiksi näin:

  • Iso toimija: Keskitetty vai hajautettu organisoituminen, vai jotain siltä väliltä? Mielipiteeni: välimalli paras – pääasia, että liiketoiminnan tarpeet tunnetaan mahdollisimman hyvin ja toimeenpanoon ei synny pullonkauloja. Mediataloissa on aina ollut jonkinasteinen kuilu sisältö- ja kehityspuolen välillä. Sen minimointi on kaikkien etu, ja kyllä siihen tahtoa löytyy.
  • Pieni toimija: Mistä aloittaa, jos on aivan minimaaliset resurssit, eikä kykyä rakentaa esimerkiksi omia työkaluja? Mielipiteeni: Esim. ChatGPT Business tai Enterprise & litterointityökalu Goodtape kuukausimaksuilla alkuun osalle henkilöstöä. Rajoitteet selviksi: mitä niihin voi laittaa ja mitä ei. Kehityspäällikkö tai vastaava koordinoi. Jos mahdollista, voit nimetä tiimeihin/osastoille tekoälyvastaavat, jotka muodostavat ydinkäyttäjäryhmän ja parhaimmillaan levittävät innostusta ympärilleen.

2. Älä tee AI-strategiaa

  • Tai siis aivan ehdottomasti tee AI-strategia, mutta älä hyvä ihminen kutsu sitä tekoälystrategiaksi. Yrityksessä on vain yksi strategia. Teet sitten suuntatyötä, tiekarttaa tai toimintasuunnitelmaa, pidä ajatus kirkkaana: tässä on tavoitetila, ja näillä askelilla me sitä kohti menemme. Tämä toimii myös selkänojana tarvittaessa kipeillekin päätöksille: mitä priorisoidaan. Mielipiteeni: Jos yksi kohderyhmä on uutistoimitus, ydinviesti on saatava tiristettyä muutamaan slaidiin selkosuomeksi, muuten sitä ei muista kukaan. Kaikkien sitä ei tarvitsekaan muistaa, mutta vähintään keskijohdon pitää. Tarkista tasaisin väliajoin suuntatyösi merivedenkestävyys: puoli vuotta sitten tehdyt kriittiset oletukset voivat olla jo vanhentuneita.
  • Isosti ajatteleminen vai pikkuasioiden viilaaminen? Jonkinlainen suuntatyö varmistaa, että organisaatio ajattelee tarpeeksi isosti: mistä saadaan hyötyä mahdollisimman laajalti. Kolikon toinen puoli on se, että monesti sieltä ruohonjuuritason arjesta nousevat tarpeet ja toiveet tekoälyn hyödyntämiselle ovat tärkeitä ja konkreettisia, vaikka eivät “strategisiksi hankkeiksi” välttämättä yltäisikään esimerkiksi potentiaalisen käyttäjäjoukon pienuuden vuoksi. Mielipiteeni: älä jätä pikkuasioiden viilaamista liikaa huomiotta, jos haluat edistää tekoäly-ymmärrystä omassa mediassasi, muuten et välttämättä saa läpi isojakaan. Ja kun ajattelet isosti, koeta nähdä hypen yli.
  • Jos ajattelet, että tehtäväsi on kehittää tai saada ihmiset käyttämään tekoälytyökaluja, ajattelet liian pienesti. Auta kehittämään työnkulkuja, työn tekemisen tapoja. Mielipiteeni: Tiedetään, tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta tässäkin keskijohto – tiimin/osastojen vetäjät – ovat esimerkillään avainasemassa.

3. Arjen käytäntöjä

  • Selvitä lähtötaso. Jos teet kyselyn, pakota kaikki vastaamaan vaikka firman vetäytymisessä. Mielipiteeni: Alhaisen vastausprosentin kyselyillä et tee oikeasti mitään. Ideaalitilanteessa voit seurata työkalujen osalta käyttöä ns. kovasta analytiikasta.
  • Luo uusia rakenteita: tietoiskuja, työpajoja, 1:1-tuokioita, “syväsukelluksia”…räätälöi työpajat kunkin tiimin/osaston tarpeisiin, mikäli mahdollista. Selvitä, millaisia arjen ongelmia ja haasteita kenelläkin on – ne ovat todennäköisesti aivan erilaisia kuvaajalla, deskin pikavuorolaisella tai featurejuttujen tekijällä – ja pohdi, voisiko ainakin osaa niistä helpottaa tekoälyn avulla. Mielipiteeni: Työpajan ei tarvitse olla ylifasilitoitua ydinfysiikkaa. Esimerkiksi näin: Kesto 1,5 tuntia. 1) Vapaamuotoinen alkukeskustelu ja mahdollisen ennakkotehtävän läpikäynti: missä mennään & toiveet, 2) Alustus: työkalut ja muutama esimerkki, 3) Jokainen tekee yhden itselleen uuden asian jollain tekoälytyökalulla, 4) Yhdessä purku lopuksi.
  • Ruoki edelläkävijöiden innostusta: jos he haluavat koluta läpi n8n:t (wau), zapierit (mjoo) ja powerautomatet (wau mutta huoh), anna heille siihen resursseja ja aikaa. Mielipiteeni: Totta kai on varmistettava tekoälyn vastuullinen käyttö, mutta älä tapa intoa.
  • Oppien jakaminen ja jatkuva seuranta. Osastojen/tiimien väliin syntyy helposti siiloja. Naapurissa ei välttämättä lainkaan tiedetä, mitä toisella puolella tehdään. Mielipiteeni: On jaksettava toistaa, vaikka se kävisikin jo vähän tylsäksi. Vältä tätä: toimitukseen syntyy AI-ajan päivystäviä ATK-tukihenkilöitä, joiden puoleen käännytään liian helposti. Tiimien/osastojen esihenkilöt ovat muutoksen johtamisessa avainasemassa, koska he voivat näyttää esimerkkiä.

Tuo kuvituskuva? Kolmiot muistuttavat siitä, että asioita on syytä tehdä paitsi ylhäältä alas mutta myös fiksusti alhaalta ylös. Numerot kuvaavat karkeaa jaottelua tekoälytyökalujen käytöstä uutistoimituksissa – perustuu lähinnä mutuun ja joihinkin kansainvälisiin tutkimuslähteisiin: 10 prosenttia on edelläkävijöitä, 20 prosenttia ei juurikaan käytä ainakaan vielä ja keskellä on porukka, joka käyttää vaihtelevasti.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Löydettävyys vai suojaaminen? AI-ystävällinen vs. AI-epäystävällinen sisältö – esimerkkejä uutismediasta

Tekoäly muuttaa hakukoneita – mutta mitä se tarkoittaa medioille? Riippuu siitä, haluatko tulla helposti löydetyksi vai suojella sisältöäsi. Kumpikin voi olla tapauksesta – ja sisällöstä – riippuen perusteltua, mutta kumpaakin on vaikea saada samassa paketissa.

Kokoan tähän kirjoitukseen eri lähteistä kokoamiani pohdintoja siitä, millainen sisältö olisi tämänhetkisen käsityksen mukaan parhaiten suojassa vaikkapa Googlen tekoäly-yhteenvedoilta ja toisaalta, millaiset toimenpiteet nostavat mahdollisuuksia päästä niissä esille mahdollisimman hyvin. Puhutaan siis tekoälyoptimoinnista eli GEO:sta tai jopa AEO:sta eli “hakukoneoptimoinnista vastausmoottoreille”.

Samaan aikaan niin sanotun perushaun optimointiakaan ei voi vielä unohtaa.

Medioille aihe on hankala, sillä tekoälyt käytännössä vähentävät medioille tärkeää liikennettä. Googlen osalta huolestuttavinta tällä hetkellä lienee, että se on ollut tuomassa tekoäly-yhteenvetoja myös Discover-uutissyötteeseen, joka on pitkään ollut perushakua tärkeämpi liikenteenlähde.

ChatGPT:n ja Clauden kaltaisille tekoälypalveluille journalistinen sisältö on tärkeää, sillä niiden siteeraamasta materiaalista jopa 25-50 prosenttia on peräisin uutismediasta.

AI-epäystävällinen sisältö

  • Kaikki sellainen, mikä on koneelle vaikeinta tiivistää/kopioida/pilkkoa.
    • Suosi sellaista kerrontaa, jossa näkyy kirjoittajan oma kokemus ja läheisyys aiheeseen (paikalla oleminen, henkilökohtaiset havainnot, yksityiskohtaiset kuvaukset). Kuvaileva, värikäs kieli, sanaleikit, metaforat, monitulkintaisuus – mutta ei toki asiakkaan ymmärryksen kustannuksella. Hollantilainen mediastrategi Piet van Niekerk tiivistää tämän käsitteeseen “emotional proximity”: jos onnistut luomaan sitä, se on vaikeinta tekoälyn kopioida tai tiivistää. Van Niekerk ehdottaa myös edellä kuvatun tyyppisen “pitkähäntäisen” eli hyvin aikaa kestävän sisällön lisäämistä. Toisaalta esimerkiksi aikaa kestävä lifestyle- tai ruokasisältö, tai horoskoopit, näyttäisi ensihavaintojen mukaan kärsivän eniten hakukoneliikenteen vähenemisestä, varmaankin osin koska niiden yhteydessä tekoälytiivistelmät näyttävät harvemmin linkkejä.(linkkien määrä vaihtelee sen mukaan, onko kyse esim. Perplexitystä, ChatGPT:stä tai Googlen tekoäly-yhteenvedoista tai Googlen AI Modesta).
    • Käytännössä uutispuolella esimerkiksi hetki hetkeltä -seurannat tai pidemmät kuvailevat jutut kuten reportaasit ja featuret voivat olla tällaisia. Mitä uniikimpi ja omaleimaisempi tyyli, sen parempi.
    • Kiinnostavin fakta tai faktat eivät selkeästi poimittavissa jutun alusta, esim. yhdessä lauseessa. Useampi näkökulma samassa jutussa. Pitkissä jutuissa kronologian rikkominen.
    • Jutussa olennaisia tietoja muuallakin kuin vain perustekstinä, kuten grafiikassa tai videolla. Useat sisältöelementit aiheuttavat sen, että pelkkä tekstin lukeminen ei anna tekoälylle koko kuvaa (tässäkin toki mietittävä ensisijaisesti asiakkaan käyttökokemusta, ei tekoälyä – itsehän olen sitä mieltä, että valtavat monimediaiset juttupläjäykset turhan usein lähinnä karkottavat lukijan, vaikka toimituksen mielestä hienolta näyttää).
  • Tekniset toimenpiteet, esimerkiksi tekoälybottien blokkaus, jotta tekoäly-yhtiöt eivät käyttäisi medioiden materiaalia vastikkeetta. Blokkaamisen toimivuudesta ei ole takeita, eikä välttämättä edes maksumuuri pidättele tekoälyjä.
  • Oikeudelliset toimenpiteet (esim. New York Times vs. OpenAI, tai Chilessä Copesa vs. Google)

AI-ystävällinen sisältö

  • Mieti sisältöjä ja niiden rakennetta siten kuin ne ovat esillä tekoälychäteissä tai esimerkiksi Googlen tekoäly-yhteenvedoissa.
    • Tässä INMA:n artikkelissa hieman konkretiaa: “Think featured snippets, “people also ask” boxes, or position zero.”
  • Kaikki sellainen, mikä on koneelle helpointa tiivistää.
    • Kiinnostavin fakta tai faktat heti selkeästi jutun alussa, esim. yhdessä lauseessa.
    • Selkeä otsikko ja ingressi, joista jutun pääsisältö käy jo ilmi.
    • Kaikki oleellinen html-tekstinä, ei esimerkiksi grafiikoihin tai videoihin “piilotettuna”.
    • Valmiit tiivistelmät jutun yhteydessä, tai juttu itsessään tiivistelmämuodossa.
    • Listamuotoiset jutut (kuten tämäkin tekemäni tässä nyt).
    • Nimet, numerot ja muut keskeiset tiedot selkeästi esillä.
    • Lineaariset aikajanat. Lyhyet kappaleet.
    • Erillissopimus tekoäly-yhtiöiden kanssa median aineistojen käytöstä saattaa nostaa todennäköisyyttä näkyvyydelle tekoälypalveluissa – tosin päinvastaisiakin havaintoja on.
  • Tekniset toimenpiteet: metadatan rakentaminen tukemaan em. asioita.

Iso kuva

Suomi on siinä mielessä poikkeus, että täällä monia muita maita isompi osa tulee uutispalveluihin suoraan, joten tekoälyhakujen laajemmat vaikutukset näkyvät meillä viiveellä. Asiantuntijat kehottavatkin toimenpiteisiin, jotka edelleen vahvistavat suoraa liikennettä palveluihin, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi uutiskirjeiden tai etusivun ja artikkelinäkymän kehittämistä.

Medioiden suhteessa tekoälyjätteihin on kaikuja sosiaalisen median nousun alkuaikoihin: oli jälkikäteen katsottuna perinteiseltä medialta virhe tehdä liiaksi someen nojautuvaa strategiaa (vrt. Buzzfeed), mutta ei sieltä kokonaankaan voinut tietenkään pois olla. Sama tasapainottelu on edessä nytkin. Se on ainakin selvää, että mediataloissa kannattaa vastuuttaa henkilö tai henkilöitä seuraamaan tätä kehitystä, ei vain liikennetasolla, vaan myös sisältö/aihetasolla, kuten INMA:kin alleviivaa.

Kuvituskuva: Adobe Firefox.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Media-alan kesä 2025: Kaksitoista havaintoa, jotka kertovat muutoksen suunnan Suomessa ja maailmalla

Mitä oikein tapahtuu, missä ja miksi? Kokoan tähän kirjoitukseen kesän varrelta kokoamiani toimintaympäristöhavaintoja mediasta.

SUOMALAISTEN ARVOT JA ASENTEET

1. Yhä useampi valitsee puolensa, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimus. Tämä ei liity suoraan mediaan, mutta on välillisesti mediasisältöjen ja median yleisöjen kannalta hyvin kiinnostava tutkimus. Tutkimuksen mukaan oikeistolaiseksi itsensä asemoivien osuus on ennätystasolla. Yhä useampi suomalainen määrittelee itsensä oikeistolaiseksi ja liberaaliksi, yhä harvempi poliittiseen keskustaan. Huomionarvoista on, että poliittinen oikeisto kokoaa alleen kirjavasti sekä liberaaleja että konservatiivisia maailmankatsomuksia, joita yhdistää markkinamyönteisyys ja matalan verotuksen kannattaminen.

2. Medialle arvojen eriytyminen tarkoittaa, että myös odotukset sisältöjä kohtaan eriytyvät: kaikkien asiakastarpeiden huomioiminen ei ainakaan muutu helpommaksi. Kesällä julkaistun Uutismedia verkossa 2025 -tutkimuksen mukaan ero oikeiston ja vasemmiston luottamuksessa uutisiin kasvoi hieman (sivu 52).

TEKOÄLY JA UUTISMEDIA

3. Suomalainen tekoälyavusteinen uutispalvelu julki. Hesarin ex-päätoimittajan Mikael Pentikäisenkin konsultoima Freepress.ai-uutispalvelu julkaistiin 7.7.  Freepress tiivistää ja kääntää tekoälyn avulla uutisia eri puolilta maailmaa käyttäjän haluamalla kielellä ja lisäksi linkittää muiden medioiden juttuihin. Freepressin koosteita voi myös kuunnella. Omaan silmään virkistävää on esimerkiksi se, että koosteet on tehty bullet pointeiksi, mikä tekee sisällöistä silmäiltäviä. Palvelua voi melko perinteiseen tapaan räätälöidä haluamakseen kirjautumalla.

4. Tekoälyhahmolta pian uutisia lapsille. Suomessa Uutisraivaaja-kisan palkittuihin lukeutui Uutiskamut-projekti, jossa toteutetaan lapsille tekoälypohjainen uutistenlukija, mahdollisesti eläinhahmo.

5. Ei vielä trafiikkiromahdusta. Googlen uudet tekoälyominaisuudet (AI-yhteenvedot ja Jenkeissä myös AI Mode) eivät ole isossa kuvassa romahduttaneet uutisliikennettä – ainakaan vielä. Tässä on auttanut osin se, että uutisliikenteestä jopa 70 prosenttia tulee Discover-uutissyötteestä eikä perushaun kautta. Tosin juuri kerrottiin, että Yhdysvalloissa Google on tuomassa AI-yhteenvedot myös Discoveriin.

6. Liquid content vs. solid content. Media-alan seminaareissa on puhuttu pitkään “nestemäisestä sisällöstä”, jolla viitataan siihen, että tulevaisuudessa sisältö olisi yhä useammin modulaarista eli mukautettavissa ja jaettavissa helposti eri formaatteihin, mikä kehitys on nähtävissä jo nyt. Hollantilainen mediastrategi Piet van Niekerk pohtii, mitä on “solid content” eli sisältö, jota on vaikea kopioida tai palastella, mutta joka ei ole kuitenkaan paluuta vanhaan. Hänen mielestään “liquid contentin” riskinä on, että tekoälyn edelleen yleistyessä se menettää arvoaan: kaikki mikä on skreipattavissa, skreipataan. Van Niekerk nostaa esimerkeiksi “solid contentista” interaktiivisen tarinankerronnan tai oikeastaan minkä tahansa, mikä ei ole nopeasti tiivistettävissä.

7. Selkoa termeihin. Tämä oli hauskan rennosti toteutettu – pieni sanasto, joka pistää AI-jargonin palasiksi.

8. Uutismedian tekoälyhankkeet kartalle. AI for Newsrooms on uusi yksityishenkilön ylläpitämä sivusto, joka kartoittaa uutismedioiden tekoälyhankkeita.

Uutismedian tekoälyhankkeista pääset perille myös minun päivittämästäni GenAI in Media Trackerista, johon lisäsin juuri useita esimerkkejä heinäkuulta 2025. 

TELEVISIO

9. Youtube – hiljainen jättiläinen. Youtube ei ole enää vain kännykällä katseltava videosovellus, vaan Yhdysvaltojen katsotuin televisiosisällön lähde. Ohitus tapahtui Yhdysvalloissa keväällä. Yhä useampi katsoo Youtubea isolta ruudulta. Wall Street Journalin juttu summaa, miten tähän on tultu.

Tästä voit myös kuunnella minun ja Jaakko Lempisen Olutta ja analytiikkaa -podcastin tuoreimman jakson, joka käsittelee Youtubea.

LIIKETOIMINTA

10. Bundlaus helpommaksi. Keskisuomalainen keskittää kaikki uutismediansa yhteen yhtiöön – bundlaus helpottuu, kertoo Ylen toimintaympäristökatsaus. Tähän saakka ne ovat olleet viidessä alueellisessa yhtiössä. Eri tilausten yhdisteleminen eri bundlaaminen on arvonlisäverotuksellisesti helpompaa yhden yhtiön alla, kertoo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Ylen toimintaympäristökatsauksen mukaan.

Sanoma niputti digipalvelunsa yhteen tilaukseen reilu puoli vuotta sitten (Kaikki+).

11. Maksuhalukkuus. Uutismedian liiton tutkimus: Tärkein syy sanomalehden tilauksen lopettamiseen on henkilökohtainen taloustilanne. Moni olisi valmis maksamaan uutismediasta vain 1-5 euroa kuussa.

12. Rahapelimarkkina: Bauer Media tuo Ruotsiin pelkästään urheilusta puhumiseen keskittyvän radiokanavan, kertoo Ylen toimintaympäristökatsaus. Pääsponsori on rahapeliyhtiö Unibet. Ruotsissa rahapelimainonta vapautui 2019. Bauer-esimerkki on suomalaisittain kiinnostava, sillä Suomessa Veikkauksen monopoli päättymässä ensi vuoden lopussa. Suomalaisen median vinkkelistä asiaa avataan esimerkiksi täällä.

Normaali
AI and news media, tekoäly

Tekoälychatien olematon uutiskäyttö yllätti Linkedinin – mutta onko se sittenkään yllätys? 5 pointtia

”Seitsemän prosenttia ihmisistä käyttää chatboteja uutisten kuluttamiseen [Yhdysvalloissa]. Se kuulostaa minusta yllättävän alhaiselta luvulta.”

Näin kommentoi Reuters-instituutin Digital News Report 2025:n tulosta Linkedinissä Florent Daudens, joka on ohjelmistoyhtiö Hugging Facella työskentelevä tekoälyn ja journalismin asiantuntija. Nuorissa osuus toki on isompi, alle 25-vuotiaissa 15 prosenttia.

Mutta silti, aika pientä.

Daudens ei ollut ainoa yllättynyt.

Suomessa luku on vielä alhaisempi, 2-3 prosenttia (lue täältä Uutismedia verkossa 2025:n eli Suomen-maaraportin koosteeni).

Kontrasti tekoälychatien käyttöön yleisesti on suuri: esimerkiksi amerikkalaisista 28 % käyttää tekoälytyökaluja viikottain.

Itse näen tässä kaikuja uutismedian historiasta monessakin mielessä. Digital News Reportin tuloksia pohtiessa on syytä tiedostaa ainakin nämä kysymykset:

  • Yleinen tekoälykäyttö vs. uutiskäyttö. Vedämmekö turhan helposti yhtäläisyysmerkkejä uusien teknologioiden yleisen käytön ja uutiskäytön välillä?
    • Eihän Alexan kaltaisten virtuaaliassistenttienkaan kautta ole oikeastaan haluttu kuunnella uutisia, vaan pikemminkin musiikkia.
  • Olemmeko jälleen vanhan sanonnan edessä: läheinen tulevaisuus yliarvoidaan, kaukainen aliarvioidaan?
  • Jos jokin asia on teknisesti mahdollista toteuttaa, tarkoittaako se aina, että ihmiset haluaisivat juuri sitä?
    • Tässä kohtaa olen tuttavapiirissä kärjistäen viitannut usein heittoon, jonka mukaan uutisia tullaan joskus lukemaan jääkaapin ovesta. Monikaan ei vaan tunnu pohtivan, miksi ihmeessä joku haluaisi näin tehdä, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista.
  • Vaatiiko tekoälychatien käyttö uutisten kuluttajilta liikaa aktiivisuutta siihen nähden, että uutisia tykätään kuitenkin kuluttaa eniten, no, passiivisesti? Tähän vastaan itse empimättä, että kyllä.
    • Kuka jaksaa kirjoittaen tai jutellen pyytää nimenomaan_uutisia? Osa ns. uutisfriikeistä, joihin itsekin kuulun, varmasti kyllä. Iso massa? Hmm. Tiedämme myös uutismedioiden varhaisista kokeiluista tekoälychateillä, että niitä käytetään mieluiten valmiiden oletuspainikkeiden kautta. Miksi? Koska se on vaivattomampaa kuin näpyttely. Tästä seuraa isompi kysymys: miksi edes tehdä chatboteja, jos niitä käytetään lähinnä vain oletuspainikkein. Toisin päin: jos tekoälychatien käyttö kyetään tekemään nimenomaan uutisten kuluttamiseen mahdollisimman vaivattomaksi, on siinä enemmän potentiaalia.
    • Potentiaalia ainakin jossain määrin varmasti on: Uutismedia verkossa 2025 -raportissa kartoitettiin myös suomalaisten näkemystä erilaisiin tekoälyn mahdollistamiin esitystapoihin nimenomaan uutispalvelussa. 11 prosenttia ilmoitti, että voisi olla kiinnostunut käyttämään tekoälychatbotia, joka vastaa uutisia koskeviin kysymyksiin.
  • Kaikki edellä mainitut pointit huomioiden, tämä ei kuitenkaan ole mediankäyttäjälle pelkästään valintakysymys.
    • Googe kehittää tekoälyominaisuuksiaan siihen suuntaan, että tulevaisuudessa on vaikeampi olla käyttämättä tekoälychateja uutistenkin kuluttamiseen kuin nyt.
    • ”Voi olettaa, että tekoälyn mahdollistamat erilaiset uutissisältöjen hakumenetelmät tulevat muuttamaan ihmisten tapoja hakeutua uutisten äärelle. He eivät ehkä jatkossa enää samassa määrin ajattele seuraavansa tietyn uutismedian uutisia, vaan ylipäätään verkosta löytyvää tietoa kulloinkin itseä kiinnostavasta aiheesta. Tämä voi entisestään vaikeuttaa ihmisten sitouttamista yksittäisten uutismedioiden tilaajiksi.”, todetaan Uutismedia verkossa 2025 -raportissa.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maksuhalukkuus, luottamus, tekoäly, podit…Uutismedia verkossa 2025 -tutkimus julki – tässä avaintulokset Suomesta

Se on taas se aika vuodesta, kun maailman suurin uutistutkimus julkaistaan. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report kerää tänäkin vuonna tietoa kymmenien maiden uutismediasta. Suomen-maaraportti on nimeltään Uutismedia verkossa 2025.

Kokoan tähän blogiin Suomen avaintulokset.

Suomessa Media-alan tutkimussäätiö on osallistunut tutkimukseen vuodesta 2014 lähtien. Suomenkielisen erillisraportin on laatinut yliopistotutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus Tarusta. Hän on laatinut raportin myös vuosien 2021–2024 tutkimuksista.

Tutkimuksessa selvitetään uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa (mukaan lukien sosiaalisessa mediassa), ja siihen osallistui tänä vuonna 48 maata.

Uutismedia verkossa 2025 – avaintulokset

MAKSUHALUKKUUS

Verkkouutisista maksavien osuus suomalaisista on 21 %, mikä on käytännössä sama kuin vuosi sitten (20 %). Osuus näyttää vakiintuneen tälle tasolle jo useampi vuosi sitten.

Kiinnostavaa:

Myönteistä uutismedian kannalta on, että eri tuotteiden bundlaamisessa näyttäisi olevan potentiaalia: Tutkimuksessa kysyttiin verkkouutisista maksamattomilta, mikä saisi heidät maksamaan. Annetuista vaihtoehdoista suosituimmaksi nousi mahdollisuus päästä useammalle kuin yhdelle uutissivustolle kohtuuhintaan, minkä tutkimuksessa tulkittiin positiivisena signaalina esimerkiksi Sanoman Kaikki+:lle.

Poiminta: ”Verkkouutisista maksaneet seuraavat iltapäivälehtiä verkossa nyt hieman edellisvuotta yleisemmin, mikä voi osin johtua näiden lehtien uusista maksullisista Plus- ja Extra-osioista. Jotkin aiemmin uutisista maksamattomat iltapäivälehtilukijat ovat siis alkaneet maksaa näistä osioista.”

LUOTTAMUS UUTISIIN

Suomalaisten yleinen luottamus uutisiin pysyi maailmanennätystasolla (Nigeria on Suomen edellä, mutta siellä kysely ei ole väestöedustava).

Kiinnostavaa:

”Viime vuosina erityisesti oikeiston piirissä on uutismediaa syytetty vasemmistolaisuudesta, ja tämä näkyi myös uutisiin kohdistuvaa luottamusta koskevissa avoimissa vastauksissa. Tyypil­lisesti vasemmistoon itsensä mieltävien keskuudessa uutisiin luottavien osuus onkin jo pitkään ollut hieman keskimääräistä suurempi ja oikeistoon itsensä mieltävien keskuudessa hieman keski­ määräistä pienempi. Tänä vuonna kuitenkin ero vasemmistolaisten ja oikeistolaisten kesken kasvoi selvästi aiempaa suuremmaksi, mikä voi kertoa siitä, että uutismedia aiempaa yleisemmin mielletään pikemminkin vasemmistolaisesti kuin oikeistolaisesti orientoituneeksi.” – – – ”Oikeistolaisiksi itsensä mieltäneiden arviot näistä medioista [Yleisradiosta ja Helsingin Sanomista] ovat myös heikentyneet selvästi kahdessa vuodessa.”

Poiminta:

Kaikki tutkimusmaat huomioiden näyttää siltä, että yleinen luottamus uutisiin ei enää laske, vaan on asettunut tietylle tasolle – joka tosin on vielä jonkin verran alempi kuin ennen koronapandemiaa.

TEKSTI VS. VIDEO

Suomalaisilta kysyttäessä uutiset kulutetaan mieluiten tekstinä (disclaimer: sisältömuodot sekoittuvat, joten tämän todentaminen kysymällä ei ole yksiselitteistä). 18-25-vuotiaissa videoiden rooli korostuu.

Poiminta:

”Teksti on useimmissa maissa säilyttänyt asemansa verkkouutisten suosituimpana esitysmuotona. Näin on etenkin Suomessa, missä selvästi muita maita yleisemmin verkko­uutisia mieluummin luetaan kuin katsellaan tai kuunnellaan. Hieman yllättävästi lukemisen suosio on Suomessa vuosikymmenen alusta jopa kasvanut ja katselemisen suosio vähentynyt.”

Toisaalta myös:

Suomi on vertailun maista ainoa, jossa uutisvideoita katsotaan tyypillisemmin uutissivustoilta kuin sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalisen videon käyttö yleisesti kasvaa edelleen teknologiajättien siivittämänä.

AUDIO

Seitsemän prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä podcasteja uutislähteenä. 18-34-vuotiaissa osuus on 15 prosenttia. Kysyttäessä yleisimmin mainittiin Ylen ja Helsingin Sanomien podcasteja. Tutkimuksen mukaan Yle Areena on yleisimmin käytetty uutispodcastien julkaisualusta Suomessa Youtuben ja Spotifyn jälkeen.

TEKOÄLY

Tekoälychatbotien käyttö uutisten seuraamiseen on Suomessa vielä marginaalista. Tutkimuksessa asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä, joista toisessa käyttäjäosuudeksi saatiin kolme prosenttia toisessa kaksi prosenttia.

”Voi kuitenkin olettaa, että tekoälyn mahdollistamat erilaiset uutissisältöjen hakumenetelmät tulevat muuttamaan ihmisten tapoja hakeutua uutisten äärelle. He eivät ehkä jatkossa enää samassa määrin ajattele seuraavansa tietyn uutismedian uutisia, vaan ylipäätään verkosta löytyvää tietoa kulloinkin itseä kiinnostavasta aiheesta. Tämä voi entisestään vaikeuttaa ihmisten sitouttamista yksittäisten uutismedioiden tilaajiksi.”, tutkimuksessa todetaan.

Kun otetaan huomioon kaikki tutkimusmaat, osuus niistä, jotka käyttävät tekoälybotteja uutisten kuluttamiseen on seitsemän prosenttia. Osuus on suurin alle 25-vuotiaissa, 15 prosenttia.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten näkemystä erilaisiin tekoälyn mahdollistamiin esitystapoihin uutispalvelussa:

Poiminta: ”Tekoälyn mahdollistamista palveluista suomalaisia kiinnostavat erityisesti mahdollisuus kääntää vieraskielisiä artikkeleita suomeksi sekä uutisjutuista tehdyt nopealukuiset tiivistelmät. Myös uutisten sisällön personointi kiinnostaa huomattavaa osaa vastaajista (oranssit pylväät). Uutisia koskeviin kysymyksiin vastaavat botit puolestaan kiinnostavat 11:tä prosenttia vastaajista.”

Poiminta: ”Uutisia koostavista palveluista yleisimmin (24 %) käytetään Android-
puhelimen selaimeen avautuvaa (tai oikealle pyyhkäistessä avautuvaa) uutiskoostetta. Tämä voi olla esimerkiksi Google Discover. Amppareita käyttää 7 prosenttia.”

Tämä kansainvälisen raportin kuva tiivistää, millaisia tekoälyn mahdollistamia esitystapoja käyttäjät kysyttäessä suosivat ja toisaalta, mitä mediatalot itse suunnittelevat tekevänsä:

SOME

Sosiaalinen media on pääasiallinen uutislähde jo noin neljännekselle suomalaisista nuorista aikuisista.

Instagramin rooli uutislähteenä vahvistuu edelleen. Tiktokin myös, vaikkakin koko väestön tasolla vain hieman:

Kaikki tutkimusmaat ja ikäryhmät huomioiden näyttää siltä, että Facebookin algoritmimuutokset ovat palauttaneet FB:n uutiskäyttöä laskutrendiltä:

UUTISTEN VÄLTTELY

Aallonpohja saavutettu? Suomessa vähintään toisinaan välttelevien osuus kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2024 peräti viisi prosenttiyksikköä, mutta vuodesta 2024 vuoteen 2025 vain yhden prosenttiyksikön. Lähes joka kolmas suomalainen välttelee uutisia vähintään toisinaan.

Tässä uutisvälttelyn syitä:

Täältä voit lukea aiempien vuosien koosteitani Digital News Reportista ja Uutismedia verkossa -maaraporteista.

Normaali
tekoäly

Pientä helpotusta kalenterimerkintänysväykselle: Näin pyydät Geminiä tekemään ne puolestasi

En tiedä kuinka monen elämää tällainen vitsaus koskee, mutta ainakin omaani: teen jatkuvasti ja yleensä kännykällä merkintöjä Google-kalenteriini, mikä on näillä nakkisormilla joskus tuskaista nysväystä.

Kuukausimaksullinen Gemini-tilaus mahdollistaa nyt sen, että tekoäly kykenee lisäämään kalenterimerkintöjä kalenteriisi.

Ensin ominaisuus toimi vain selainversiolla, mutta nyt myös kännykkäsovelluksessa, mikä on ainakin omasta vinkkelistäni kätevintä.

Nysväystä se on toki tekoälylle viestinkin näpyttely, mutta sama toimii halutessaan myös äänikomennolla.

Esimerkki Geminin kännykkäsovelluksesta:

Myös Microsoftin Copilotilla pystyy tekemään saman:

Normaali
AI and news media, tekoäly

Googlen tekoälyuudistukset vievät klikkejä uutismedialta – tämä on tilanne Suomessa nyt

Googlen hakukone näyttää käyttäjälleen yhä useammin valmiiksi tiivistettyjä vastauksia. Kehitys kuulostaa ihan kätevältä tiedonhakijalle, mutta uutismedialle se on huolestuttavaa. Moni alan asiantuntija uskoo, että hakukoneliikenne uutismedioihin tulee lähivuosina vähenemään.

Uutismediaan erikoistunut SEO-konsultti Barry Adams kuvailee tulevaa muutosta apokalyptisesti hakukoneliikenteen maailmanlopuksi, ”joka tulee olemaan medialle äärimmäisen kivulias”. Jotain positiivistakin sentään on.

Seuraavassa lyhyesti kahden tuoreimman uudistuksen AI Overviewsin ja AI Moden tiedot ja niiden tilanne Suomessa sekä lisäksi pohdintaa Google Discoverin roolista jatkossa.

Google AI Overviews eli hakutulosten tekoäly-yhteenvedot

Mikä se on?

Googlen AI Overviews on tekoälyn tuottama vastaus, joka ilmestyy hakutulosten yläosaan. Se tiivistää useista lähteistä kerätyn tiedon yhdeksi vastaukseksi.

Miksi tällä on väliä uutismedialle?

Jos tekoäly on käyttäjän mielestä jo tiivistänyt olennaisen, miksi klikata enää uutislinkkiä? Linkkejä kyllä tarjotaan, mutta niitä klikataan vähemmän kuin ennen.

Esimerkiksi brittitabloidi Daily Mailin testissä klikkaukset romahtivat. Daily Mailin SEO-pomo toteaa media-alaa seuraavan Press Gazzetten jutussa, että lehden täytyy keskittyä sisältöön, jota tekoäly ei voi helposti korvata. Tämä tarkoittaa esimerkiksi menestymistä brändihauissa, eli kun joku esimerkiksi etsii tietoa yhdistämällä julkkiksen ja lehden nimen, kuten ”Meghan Markle Daily Mail”. Tällaisissa hauissa ihmiset haluavat juuri kyseisen median version tarinasta.

Daily Mailissa myös pohditaan kolumnien, mielipidekirjoitusten ja liveseurantojen roolin vahvistamista, sillä ne eivät ole tekoäly-yhteenvedoille ideaalia sisältöä.

Tilanne Suomessa

Google otti tekoäly-yhteenvedot käyttöön Suomessa toukokuussa 2025. Et saa niitä välttämättä heti ensimmäisellä yrittämällä näkyviin, sillä ne näkyvät vain osassa hauistasi. Omassa hakuesimerkissäni (alla) yhteenvedon ohessa Google tarjosi linkkiä Keskisuomalaisen juttuun. Yhteenvedot ovat Suomessa niin tuore juttu, että kestää aikansa, ennen kuin niiden vaikutuksista uutisliikenteeseen tiedetään enemmän.

Miltä ne näyttävät?

Google AI Mode eli keskusteleva hakukokemus

Mikä se on?

AI Mode on Googlen uusi hakutila, jossa käyttäjä voi esittää monimutkaisempia kysymyksiä ja saada tekoälyn tuottamia vastauksia, jotka sisältävät syvällisempää analyysiä ja mahdollisuuden jatkokysymyksiin. Toistaiseksi ominaisuus on käytössä vain Yhdysvalloissa.

Miksi tällä on väliä uutismedialle?

AI Mode voi vähentää entisestään tarvetta klikata lähteisiin, sillä se tarjoaa kattavia vastauksia suoraan hakutuloksissa ja on vahvemmin integroitu Googlen palveluihin.

Uutismediaan erikoistunut SEO-konsultti Barry Adams arvioi, että AI Moden vastausten laatu on tekoäly-yhteenvetoja niin paljon parempi, että käyttäjät eivät klikkaa eteenpäin sitäkään vähää. Adamsin Linkedin-postauksessaan näyttämissä esimerkeissä hän on pyytänyt AI Mode -tilassa esimerkiksi tuoreimpia uutisia tai NBA-tuloksia. AI Overviewsin tapaan oikealla näkyy joukko linkkejä medioihin, mutta kieltämättä tekoälyn tarjoama vastaus vaikuttaa sisällöltään runsaammalta ja rakenteeltaan selkeämmältä kuin yhtä pötköä olevat AI Overviews -yhteenvedot. Haut myös jäävät muistiin, jolloin niihin voi palata samaan tapaan kuin ChatGPT:ssä. AI Moden vastaukset tuottaa Googlen tekoälymalli Gemini.

Press Gazetten testissä AI Mode antoi pitkiä vastauksia uutiskyselyihin, ja linkkejä uutismedioiden sivustoille esiintyi hajanaisesti tekstin lomassa. Lisäksi sivupaneelissa näkyi kolme uutissivustoa. Kun haettiin tietoa Press Gazetten omasta uutisesta valeasiantuntijoiden esiintymisestä mediassa, AI Mode linkitti vain sellaisiin julkaisuihin, jotka olivat seuranneet aihetta – ei itse alkuperäiseen lähteeseen.

Tilanne Suomessa

AI Mode on tällä hetkellä saatavilla Yhdysvalloissa. Sen on ennakoitu laajenevan muihin maihin lähitulevaisuudessa, vaikka Google on sanonut kyse olevan ”kokeellisesta” ominaisuudesta.

Miltä se näyttää?

Google Discover on yhä tärkeämpi liikenteenlähde uutismedioille – miten sen käy?

Google Discover ei ole uusi tekoälyominaisuus, vaan jo vuodesta 2018 toiminnassa ollut henkilökohtainen uutisvirta, joka tarjoaa käyttäjälle räätälöityä sisältöä ilman aktiivista hakua. Ominaisuus tuli ensin Android-puhelimien Google- ja Chrome-sovelluksiin ja laajeni myöhemmin iPhoneihin. Google on nyt laajentamassa Discoveria kännyköistä pöytäkonenäkymiin.

Discoverin merkitys liikenteenlähteenä uutismedialle on ollut nousussa myös Suomessa. Liikenteen ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa, koska sen algoritmin toiminnasta ei tiedetä kovin paljon.

SEO-konsultti Adams arvioi, että Discoverista tulee tärkein Google-liikenteen lähde valtaosalle uutismediasta, mikä jonkin verran pehmentää uusien tekoälyominaisuuksien tuomaa iskua.

Oma lukunsa on Google News Showcase eli Uutisnostot, jossa Google maksaa myös Suomessa medioille siitä, että ne tarjoavat artikkeleitaan ”Uutisnosto-muodossa”. Uutisnosto-artikkelit voivat näkyä hakutuloksissa, Google Uutiset -uutiskoostimessa (Google News) tai Discoverissa.

Normaali
AI and news media

The road ahead for AI in news media – what’s real, and what really counts?

This is an English translation of my Finnish post from a few days back.

What can we already say about how generative AI is shaping news media in this year, and what might unfold further into the future? The short-term view is clear, the long-term one is more uncertain. The big question in my opinion is how newsrooms can keep their creativity and uniqueness as AI takes a bigger role.

Technology already enables a wide range of capabilities, but not everything should be pursued merely because it’s possible. Trust is at stake. Look what happened to the Italian newspaper Il Foglio. This does not, of course, mean that you should not experiment.

Some editorial processes appear safer to automate — at least within certain content domains. One of the most advanced experiments so far is the Danish company Better Collective’s football transfer news site, run entirely by AI from start to finish. The content is far from perfect of course but it is an interesting experiment.

An ongoing balancing act

Whether we’re talking about the near future or the long haul, this Ezra Eeman’s strategic quadrant provides a solid framework. It basically illustrates that this is an ongoing balancing act. When the focus shifts toward automation and AI agents, it inevitably comes at the cost if not of actual control, then at least of the feeling of control within an organization.

Eeman’s visual model on the potential of AI agents in media similarly captures the essence of what’s happening, for example, in the aforementioned Danish case:

Ezra Eeman is the Director of Strategy and Innovation at the Dutch public broadcaster NPO and an AI advisor for WAN-IFRA, the global association of news publishers.

Short-term: 2025

This part we already know — or at least we have insight into what news organizations are planning for this year, and what kinds of outcomes have been shared at various international seminars.

The big picture is outlined in a Reuters Institute survey from January. Two key visuals from the report reveal both what’s happening under the hood and what’s visible to the public.

Many news organizations are either building or have already implemented tools for summarization, translation, content versioning, transcription, SEO, headline generation, audience development, fact-checking, brainstorming, editing, and research. The landscape has diversified dramatically within just one to two years. Initially, AI was mostly used for summarization and translation, but now many of these features have been embedded into newsroom and planning systems where journalists already work every day. Editorial process automation is advancing.

On the audience side, many outlets are experimenting with conversational interfaces. Still, it’s unclear how large an audience truly wants to use such tools specifically for news consumption. This is because these systems require a certain level of activity from the user. And the risks are real: the greatest being if a trustworthy media chatbot ends up delivering false information.

Long-Term: Several years

In media circles, the term liquid content frequently comes up. It was coined by Matthieu Lorrain, creative lead at Google’s DeepMind. Basic AI-assisted content versioning is already a form of this. One example is Süddeutsche Zeitung, where articles can be instantly converted to plain language with the click of a button (this experiment can also be found in my GenAI in media tracker here).

Some foresee a fully hyper-personalized future in which users receive content in the exact format they prefer — automatically — and the traditional ”article” format may even become obsolete. But I wouldn’t bet on this fully yet. The media industry has predicted the death of many formats before (e.g. newspaper reading when radio emerged). Often, old and new end up coexisting. That may well continue to be the case.

Liquid content was one of the recurring themes at the Nordic AI in Media 2025 summit held recently in Denmark. Other themes included:

  • Reclaiming time for uniquely human journalism – using the hours saved by AI tools to produce work that can’t be copied or automated.
  • Independence from big tech platforms – building in-house tools and integrating them into newsroom workflows. This doesn’t exclude collaboration with major AI providers.
  • New business models – a need to move beyond ad- and subscription-only revenue structures.
  • Cultural change within newsrooms – requiring openness, curiosity, adaptability, and more transparent collaboration between media organizations — even including competitors.

What truly matters?

Amid all the noise, I myself keep coming back to the same thought: the noise itself – and creativity. How do we identify what’s truly essential in the midst of this chaos? It’s a central journalistic question. I genuinely believe AI will eventually save time in meaningful ways, allowing us to focus on what really matters which means the kind of journalism that is unique and the hardest to replicate. But the shift will be slower than many assume.

As Jukka Niittymaa, one of Finland’s most respected AI experts, put it so eloquently in his recent Linkedin post about knowledge work:

”At first, I thought generative AI would free us from the worst time pressures. I no longer believe that. Our tasks are changing, but it was naive to assume human nature would evolve as fast as the technology.
If we truly want people to generate ideas that AI can’t hallucinate, we must start valuing time for thinking.
But how do we do that in a country where the efficiency of innovation is still often measured in billable hours — even in expert and creative work?”

Normaali