Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tervetuloa aikamatkalle media-alalle: TOP25-luetuimmat Numeroiden takaa -blogikirjoitukseni 2017–2024

Mistä media-alalla puhuttiin vuonna 2017? No ainakin Facebook-videoista. Tuolloin FB:n potentiaaliin suhtauduttiin mediataloissa vielä toiveikkaasti. Yhdenlainen ajankuva koko toimialalta – on kyse sitten uutisista tai suoratoistosta – piirtyy blogikirjoituksistani, joita olen tehnyt seitsemän vuoden ajan.

Kokosin luetuimmat blogikirjoitukseni samaan pakettiin, vuosi kerrallaan. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi jutun (avautuu uuteen ikkunaan).

2017

Näistä aineksista syntyy hyvä Facebook-video

Analytiikan tulevaisuus on siinä, kenen elämään oikeasti vaikutit, sanoo blogivieras Jaakko Lempinen

Look at these numbers and be amazed – “creating communities is much more interesting than virality”, says Joel Willans, the creator of Very Finnish Problems and co-founder of Ink Tank Media

2018

Kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään, muistuttaa Milttonin some- ja digistrategiapomo Niku Hooli

Blogivieras Atte Jääskeläinen: Journalismin julkinen arvo jää höttöpuheeksi, jos sitä ei yritetä mitata

Nyt se tapahtui: FB-sivujen tavoittavuudet laskevat, koska Facebook muutti tapaa, jolla se määrittelee tavoittavuuden

2019

Maailman suurin uutistutkimus taas julki, tässä tärkeimmät havainnot

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Former Head of Buzz at Buzzfeed Tabatha Leggett now works in Finland so we had a chat about measuring success and the future of media

2020

Tästä syystä FB-sivusi seuraajien määrä on eri kuin tykkääjien

Näin löydät Tiktokin analytiikkatiedot, ja tämän kaiken saat niistä irti

Vaikuttavuuden mittaaminen mediassa – teoria(t), käytäntö ja tulevaisuus

2021

Amy Webbin trendijärkäle julki: Cancel-kulttuurista häivytettyyn todellisuuteen – nämä asiat nousevat mediassa vuonna 2021

Digikasvua, yritysostoja, muutakin kuin mediaa – tässä suomalaisten mediayhtiöiden strategiat pähkinänkuoressa

Tässä Digital News Report 2021:n Suomen-päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

2022

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Pähkinänkuoressa 14+ trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot

2023

Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

Yhdeksän mediayhtiön strategiat superlyhyesti (+suorat linkit koko strategioihin)

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

HVOD, AVOD, TVOD, SVOD, BVOD, OTT, FAST…TV-bisneksen lyhenneralli kertoo rahoitusmallien erottelusta ja ilmatilan ottamisesta

2024

800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

19 nostoa mediasta futuristi Amy Webbin 979 sivun trendijärkäleessä

Media-alan kuulumiset suoraan mailiisi? Tässä 17 alaa seuraavaa uutiskirjettä tilauslinkkeineen meiltä ja maailmalta

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Näyttökuva 2019-9-3 kello 22.15.09

Reuters-instituutin raportti alle 35-vuotiaiden uutiskulutuksesta julkaistiin maanantaina 2. syyskuuta. 

Raportissa esitetään viisi strategista suuntaa sekä kolme keinoa, jotka mediatalojen on otettava huomioon tavoitellessaan nuoria yleisöjä. Käyn ne lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 58-sivuisen raportin pääviesti ei ole erityisen yllättävä: sen mukaan nuoret – tässä alle 35-v. – etsiytyvät yhä harvemmin uutisten ääreen mediatalojen verkkosivuille tai sovelluksiin. He viettävät pääosin aikaansa muualla verkossa tai somessa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneet uutisista. Heille ei kuitenkaan riitä uutisen yhteiskunnallinen arvo, vaan henkilökohtainen arvo korostuu, raportissa todetaan. Siis kosketuspinta omaan elämään. Tätä mediatalot eivät voi raportin mukaan jättää huomiotta, mikä tarkoittaa myös uutisen määritelmän uudelleen miettimistä:

”Perinteinen uutismedia pitää uutisena sitä, minkä sinun pitäisi tietää. Nuoret yleisöt pitävät uutisena sitä, mikä sinun pitäisi tietää (tiettyyn pisteeseen asti), mutta myös, mikä on hyödyllistä tietää, mikä on kiinnostavaa tietää, ja mikä on hauska tietää.”

Raportti korostaa, että yhtä patenttiratkaisua nuorten tavoittamiseksi uutisilla ei ole, koska heissä on erilaisten ihmisten kirjo siinä missä muissakin, mutta esittää silti kolme tapaa, joilla perinteisen median on muututtava nuoria tavoittaakseen: 

  1. Käyttäjäkokemuksen tulisi olla yhtä vaivaton kuin Facebookilla ja Netflixillä. Tiedon löytäminen ei saa olla hankalaa. Myös oikea äänensävy on tärkeää.
  2. Uutistoimijoiden on kyettävä tekemään jutut niin, että ne vastaavat nuorten odotuksiin, ja niiden on osuttava hetkiin, jolloin nuoret ovat alttiita vastaanottamaan uutisia. Tämä tarkoittaa mm. uusien esitystapojen kokeilua somessa ja näiden kokemusten tuomista omille alustoille ennen kaikkea mobiiliin ympäristöön.
  3. Uutisjuttujen tekotapaa saattaa täytyä muuttaa merkittävästi. Pelkkä negatiivisuus ahdistaa: nuoret eivät halua sulkea silmäänsä vakavilta tai vaikeilta aiheilta, mutta kaipaavat rinnalle toiveikkuutta ja polkuja kohti ratkaisuja: mitä juuri he voivat tehdä asialle. Aitous, reiluus, monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä arvoja.

Raportti listaa myös viisi strategista suuntaa, joiden ympärille nuorten tavoittamista voi pyrkiä rakentamaan. Nämä ovat osin päällekkäisiä edellä mainittujen kanssa. Raportti sisältää esimerkkejä eri medioista.

  1. Vaivaton käyttäjäkokemus
  2. Kolmansien osapuolien alustat
  3.  Tapakäytön rakentaminen
  4.  Henkilökohtainen merkitys
  5.  Näkökulma (tässä: näkökulmien moninaisuus – osa tutkimukseen haastateltavista katsoi, että mediat edustavat vain tiettyä ajattelutapaa)
Normaali