Avainsana-arkisto: Reuters-instituutti

Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maksuhalukkuus, luottamus, tekoäly, podit…Uutismedia verkossa 2025 -tutkimus julki – tässä avaintulokset Suomesta

Se on taas se aika vuodesta, kun maailman suurin uutistutkimus julkaistaan. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report kerää tänäkin vuonna tietoa kymmenien maiden uutismediasta. Suomen-maaraportti on nimeltään Uutismedia verkossa 2025.

Kokoan tähän blogiin Suomen avaintulokset.

Suomessa Media-alan tutkimussäätiö on osallistunut tutkimukseen vuodesta 2014 lähtien. Suomenkielisen erillisraportin on laatinut yliopistotutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus Tarusta. Hän on laatinut raportin myös vuosien 2021–2024 tutkimuksista.

Tutkimuksessa selvitetään uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa (mukaan lukien sosiaalisessa mediassa), ja siihen osallistui tänä vuonna 48 maata.

Uutismedia verkossa 2025 – avaintulokset

MAKSUHALUKKUUS

Verkkouutisista maksavien osuus suomalaisista on 21 %, mikä on käytännössä sama kuin vuosi sitten (20 %). Osuus näyttää vakiintuneen tälle tasolle jo useampi vuosi sitten.

Kiinnostavaa:

Myönteistä uutismedian kannalta on, että eri tuotteiden bundlaamisessa näyttäisi olevan potentiaalia: Tutkimuksessa kysyttiin verkkouutisista maksamattomilta, mikä saisi heidät maksamaan. Annetuista vaihtoehdoista suosituimmaksi nousi mahdollisuus päästä useammalle kuin yhdelle uutissivustolle kohtuuhintaan, minkä tutkimuksessa tulkittiin positiivisena signaalina esimerkiksi Sanoman Kaikki+:lle.

Poiminta: ”Verkkouutisista maksaneet seuraavat iltapäivälehtiä verkossa nyt hieman edellisvuotta yleisemmin, mikä voi osin johtua näiden lehtien uusista maksullisista Plus- ja Extra-osioista. Jotkin aiemmin uutisista maksamattomat iltapäivälehtilukijat ovat siis alkaneet maksaa näistä osioista.”

LUOTTAMUS UUTISIIN

Suomalaisten yleinen luottamus uutisiin pysyi maailmanennätystasolla (Nigeria on Suomen edellä, mutta siellä kysely ei ole väestöedustava).

Kiinnostavaa:

”Viime vuosina erityisesti oikeiston piirissä on uutismediaa syytetty vasemmistolaisuudesta, ja tämä näkyi myös uutisiin kohdistuvaa luottamusta koskevissa avoimissa vastauksissa. Tyypil­lisesti vasemmistoon itsensä mieltävien keskuudessa uutisiin luottavien osuus onkin jo pitkään ollut hieman keskimääräistä suurempi ja oikeistoon itsensä mieltävien keskuudessa hieman keski­ määräistä pienempi. Tänä vuonna kuitenkin ero vasemmistolaisten ja oikeistolaisten kesken kasvoi selvästi aiempaa suuremmaksi, mikä voi kertoa siitä, että uutismedia aiempaa yleisemmin mielletään pikemminkin vasemmistolaisesti kuin oikeistolaisesti orientoituneeksi.” – – – ”Oikeistolaisiksi itsensä mieltäneiden arviot näistä medioista [Yleisradiosta ja Helsingin Sanomista] ovat myös heikentyneet selvästi kahdessa vuodessa.”

Poiminta:

Kaikki tutkimusmaat huomioiden näyttää siltä, että yleinen luottamus uutisiin ei enää laske, vaan on asettunut tietylle tasolle – joka tosin on vielä jonkin verran alempi kuin ennen koronapandemiaa.

TEKSTI VS. VIDEO

Suomalaisilta kysyttäessä uutiset kulutetaan mieluiten tekstinä (disclaimer: sisältömuodot sekoittuvat, joten tämän todentaminen kysymällä ei ole yksiselitteistä). 18-25-vuotiaissa videoiden rooli korostuu.

Poiminta:

”Teksti on useimmissa maissa säilyttänyt asemansa verkkouutisten suosituimpana esitysmuotona. Näin on etenkin Suomessa, missä selvästi muita maita yleisemmin verkko­uutisia mieluummin luetaan kuin katsellaan tai kuunnellaan. Hieman yllättävästi lukemisen suosio on Suomessa vuosikymmenen alusta jopa kasvanut ja katselemisen suosio vähentynyt.”

Toisaalta myös:

Suomi on vertailun maista ainoa, jossa uutisvideoita katsotaan tyypillisemmin uutissivustoilta kuin sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalisen videon käyttö yleisesti kasvaa edelleen teknologiajättien siivittämänä.

AUDIO

Seitsemän prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä podcasteja uutislähteenä. 18-34-vuotiaissa osuus on 15 prosenttia. Kysyttäessä yleisimmin mainittiin Ylen ja Helsingin Sanomien podcasteja. Tutkimuksen mukaan Yle Areena on yleisimmin käytetty uutispodcastien julkaisualusta Suomessa Youtuben ja Spotifyn jälkeen.

TEKOÄLY

Tekoälychatbotien käyttö uutisten seuraamiseen on Suomessa vielä marginaalista. Tutkimuksessa asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä, joista toisessa käyttäjäosuudeksi saatiin kolme prosenttia toisessa kaksi prosenttia.

”Voi kuitenkin olettaa, että tekoälyn mahdollistamat erilaiset uutissisältöjen hakumenetelmät tulevat muuttamaan ihmisten tapoja hakeutua uutisten äärelle. He eivät ehkä jatkossa enää samassa määrin ajattele seuraavansa tietyn uutismedian uutisia, vaan ylipäätään verkosta löytyvää tietoa kulloinkin itseä kiinnostavasta aiheesta. Tämä voi entisestään vaikeuttaa ihmisten sitouttamista yksittäisten uutismedioiden tilaajiksi.”, tutkimuksessa todetaan.

Kun otetaan huomioon kaikki tutkimusmaat, osuus niistä, jotka käyttävät tekoälybotteja uutisten kuluttamiseen on seitsemän prosenttia. Osuus on suurin alle 25-vuotiaissa, 15 prosenttia.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten näkemystä erilaisiin tekoälyn mahdollistamiin esitystapoihin uutispalvelussa:

Poiminta: ”Tekoälyn mahdollistamista palveluista suomalaisia kiinnostavat erityisesti mahdollisuus kääntää vieraskielisiä artikkeleita suomeksi sekä uutisjutuista tehdyt nopealukuiset tiivistelmät. Myös uutisten sisällön personointi kiinnostaa huomattavaa osaa vastaajista (oranssit pylväät). Uutisia koskeviin kysymyksiin vastaavat botit puolestaan kiinnostavat 11:tä prosenttia vastaajista.”

Poiminta: ”Uutisia koostavista palveluista yleisimmin (24 %) käytetään Android-
puhelimen selaimeen avautuvaa (tai oikealle pyyhkäistessä avautuvaa) uutiskoostetta. Tämä voi olla esimerkiksi Google Discover. Amppareita käyttää 7 prosenttia.”

Tämä kansainvälisen raportin kuva tiivistää, millaisia tekoälyn mahdollistamia esitystapoja käyttäjät kysyttäessä suosivat ja toisaalta, mitä mediatalot itse suunnittelevat tekevänsä:

SOME

Sosiaalinen media on pääasiallinen uutislähde jo noin neljännekselle suomalaisista nuorista aikuisista.

Instagramin rooli uutislähteenä vahvistuu edelleen. Tiktokin myös, vaikkakin koko väestön tasolla vain hieman:

Kaikki tutkimusmaat ja ikäryhmät huomioiden näyttää siltä, että Facebookin algoritmimuutokset ovat palauttaneet FB:n uutiskäyttöä laskutrendiltä:

UUTISTEN VÄLTTELY

Aallonpohja saavutettu? Suomessa vähintään toisinaan välttelevien osuus kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2024 peräti viisi prosenttiyksikköä, mutta vuodesta 2024 vuoteen 2025 vain yhden prosenttiyksikön. Lähes joka kolmas suomalainen välttelee uutisia vähintään toisinaan.

Tässä uutisvälttelyn syitä:

Täältä voit lukea aiempien vuosien koosteitani Digital News Reportista ja Uutismedia verkossa -maaraporteista.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2024 -jättitutkimus julki: Suomen uutisluottamus yhä korkeammalla kuin ennen koronaa, uutisten välttely lisääntyi roimasti

Maailman suurin vertaileva uutistutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2024 julkaistiin viime yönä. Raportin nimi johtaa hieman harhaan, sillä se sisältää muutakin kuin uutistietoa, kuten kysyttyä tietoa podcastien tai sosiaalisen median kanavien käytöstä yleensä – nyt ensimmäistä kertaa esimerkiksi Metan Threads-palvelusta Suomessa. DNR:n yhteydessä julkaistaan erillinen Suomen-maaraportti, jonka nimi on Uutismedia verkossa 2024.

Tässä Suomen-maaraportin eli Uutismedia verkossa 2024 -raportin keskeisiä tuloksia:

  • LUOTTAMUS: Suomalaisten luottamus uutisiin kulkee yhä kansainvälistä trendiä vastavirtaan eli ei ole laskenut sen jälkeen, kun se koronapandemian myötä lähti nousuun. Suomi on taas uutisluottamuksen kärkimaa maailmassa. Taso on selvästi korkeampi kuin ennen koronaa ja vuoden 2023 tasolla (kuva yllä v. 2015-2024). Luottamus useimpiin uutisiin on nyt yhden prosenttiyksikön korkeammalla kuin vuonna 2015 (68%->69%). Suomen luotetuin media on Yle. Yksittäisten medioiden luottamusarvosanat ovat edellisvuoden tasolla. Tutkimusmaista vähiten uutisiin luotetaan Unkarissa ja Kreikassa.
  • LUOTTAMUS: Raportti muistuttaa, että tuloksia tulkitessa on huomattava, että vastaukset “eivät suoraan kerro eri viestintävälineiden luotettavuudesta vaan siitä, kuinka luotettaviksi vastaajat ne arvioivat”:
    • “Tähän puolestaan voivat vaikuttaa varsinaisesti luotettavuutta koskevien kokemusten lisäksi monenlaiset seikat, kuten kuhunkin viestimeen liitetyt yleiset mielikuvat ja vastaajan omat poliittiset asenteet. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, kuinka tärkeitä erilaiset perustelut heille ovat heidän arvioidessaan eri uutismedioiden luotettavuutta. Tärkeimmiksi perusteluiksi luotettavuusarviolle osoittautuivat korkeat journalistiset periaatteet, avoimuus uutisten tekemisessä, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus.”
  • UUTISVÄLTTELY: Uutisten välttely yleistyi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus – siis niiden osuus, jotka näin kokevat tekevänsä – kasvoi viisi prosenttiyksikköä, mikä on suhteellisena lisäyksenä tutkimusmaiden kärkipäätä. Satunnaisesti, toisinaan tai usein uutisia välttelee joka kolmas. Kaksi kolmannesta uutisia vähintään toisinaan välttelevistä suomalaisvastaajista pitää uutisten määrää uuvuttavana. Muihin maihin verrattuna uutisten välttely on Suomessa edelleen kuitenkin vähäistä. Tutkimusmaista Argentiinassa kiinnostus uutisiin on vähentynyt 32 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa, ja joka toinen argentiinalainen sanoo välttelevänsä uutisia. 
  • MAKSAMINEN: Verkkouutisista maksavien osuus ei näytä enää Suomessa nousevan. Se on asettunut noin 20 prosenttiin. Yhdistelmätilausten (paperi ja digi) osuus laskee, vain digiä tilaavien osuus nousee.
    • “Juuri kukaan vielä verkkouutisista maksamattomista ei olisi valmis maksamaan niistä yli 15 euroa kuukaudessa. Keski- ja hyvätuloisista, korkeasti koulutetuista, uutisista ja politiikasta kiinnostuneista sekä Yleisradion verkkouutisia seuraavista hieman keskimääräistä suurempi osuus voisi ajatella maksavansa verkkouutisista jonkin 15 euroa pienemmän summan kuukaudessa.”
  • MAKSAMINEN: Kun katsotaan osuutta uutisten säännöllisistä digitilaajista, Suomen tilatuimmat verkkouutisnimikkeet ovat kyselyn perusteella Helsingin Sanomat, Iltalehti Plus, Aamulehti, Suomen Kuvalehti, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Talouselämä ja Hufvudstadsbladet. Neljännes suomalaisista seuraa uutisia vain verkosta. Vuonn 2015 luku oli 11 prosenttia.
  • TILAUSPERUUTUKSET: Uutistilauksensa peruuttaneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä syytä peruutukseen:
    • ”Tavallisimmin syyksi sanottiin rahapula tai tilauksen kalleus sekä se, että uutistilaukselle ei ole tarvetta. Osa vastaajista kertoi säästävänsä tarttumalla tarjoustilauksiin ja tilauksen päätyttyä odottavansa uutta edullista tarjousta. Jotkut olivat tehneet tilauksen vain voidakseen lukea yhden kiinnostavan jutun.”
  • SOME: Tiktokin uutiskäyttö yleistyy ja Facebookin vähenee. Facebookin uutiskäytössä on tapahtunut merkittävä pudotus vuodessa, vaikka se on koko väestön tasolla yhä suurin. Facebookin uutiskäytön vähenemisen taustalla on osin se, että Meta/FB on tietoisesti vähentänyt uutislinkkien näkyvyyttä algoritmissaan.
  • SOME: Metan aiemmin tänä vuonna Eurooppaan tuoma Threads on ensi kertaa mukana kyselyssä. Sitä käyttää kaksi prosenttia suomalaisista viikottain (kuva yllä). Uutiskäytössä Threadsin osuus on hyvin pieni, alle 0,5 prosenttia. Threads ei yllä uutiskäytössä yli prosentin rajan edes Yhdysvalloissa, ilmenee kansainvälisestä raportista.
  • PODCASTIT: Podcastien kuukausitavoittavuus Suomessa on noussut kuudessa vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Podcasteja kuuntelee kuukausittain kolmannes suomalaisista. Uutisiin liittyviä podcasteja kertoo kuuntelevansa noin joka kymmenes – useammin mies kuin nainen (kuva yllä). 
  • UUTISTARPEET: Tärkeimpinä uutisten käyttötarkoituksina pidetään ajan tasalla pysymistä, oppimista ja erilaisten näkökulmien saamista. Tämänvuotisessa tutkimuksessa on mukana uutisten käyttötarvekartoitus, jonka mukaan mm. viidennes suomalaisista kaipaa lisää paikallista tietoa.
  • KOOSTINSIVUT: Uutislinkkejä koostavia sivustoja käyttävien osuus kasvoi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Näistä suosituin on kotimainen Ampparit, joita viikon aikana kertoo käyttävänsä kahdeksan prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on Google News, seitsemän prosenttia. Google Discover -sisältösuosittelijasta ei kysytty erikseen.
  • TEKOÄLY: Tekoälyn avulla tehtyihin uutisiin suhtaudutaan aihepiireistä myönteisimmin urheilussa, kielteisimmin politiikassa ja rikosuutisissa (kuva yllä).

Suomen-maaraportti tehdään Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa ja sen rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. Tutkimukseen osallistui 47 maata. Suomi on ollut mukana 11 kertaa. Tammi-helmikuussa 2024 tehtyyn verkkokyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista.

Aiempien vuosien Digital News Report -koosteitani voit lukea tätä kautta. Tässä kirjoituksessa vertailen vuosien 2023 ja 2014 raportteja.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin Googlen Gemini 1,5 Pro, Anthropicin Claude 3 Opus ja Open AI:n ChatGPT4o tiivistävät suomeksi samaa englanninkielistä media-alan tutkimusmateriaalia

Generatiiviset tekoälyt alkavat olla jo erittäin hyviä tiivistämään, kääntämään ja versioimaan. Kielellinen laatu on niin korkeatasoista, että vaarana on unohtaa mallien yhä hallusinoivan, eli tietojen tarkistaminen on toistaiseksi yhtä tärkeää kuin ennenkin.

Latasin kolmelle tekoälylle pdf-tiedoston, joka sisältää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -raportit vuosilta 2014 ja 2023, yhteensä 256 sivua.

Pyysin tekoälyjä tiivistämään materiaaleja seuraavanlaisella kehotteella:

“Tämä pdf-tiedosto sisältää kaksi media-alaan liittyvää tutkimusraporttia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutilta. Toinen on Digital News Report vuodelta 2023 (sivut 1–160) ja toinen Digital News Report vuodelta 2014 (sivulta 161 eteenpäin). Olet mediatoimialaa seuraava analyytikko. Tehtävänäsi on tiivistää kumpikin englanninkielinen tutkimusraportti mahdollisimman selkeälle suomen kielelle niin, että nostat kummastakin raportista 5 keskeistä havaintoa. Tee yksi lyhyt lause per havainto. Tekemäsi tiivistelmän kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät tunne media-alaa hyvin, joten tee tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää. Kun olet listannut kummankin vuoden raportista keskeiset havainnot, vertaile sen jälkeen kumpiakin raportteja kokonaisuudessaan toisiinsa ja kerro 5 keskeistä asiaa, jotka ovat yhdeksässä vuodessa muuttuneet.”

Kielellisesti kaikki tekoälyt tekivät mielestäni hyvää jälkeä, vaikka paikoin vielä huomaa, että aivan täydellistä ei ole. Mutta muutos esimerkiksi vuoden takaiseen tasoon on merkittävä. Pienellä jatkopromptailulla kieltä ja tiettyä aikamuotojen horjuntaa olisi vielä saanut parannettua. Eniten itseäni häiritsee otsikoiden tavuviiva, kun pitäisi olla ajatusviiva, heh. Substanssin osalta en heti huomannut suuria virheitä. Painotukset hieman vaihtelevat.

Tulokset löytyvät rinnakkain pääkuvasta. Tässä slideshow’na:

Digital News Report on maailman suurin uutistutkimus, jonka osana julkaistaan vuosittain myös Suomen-maaraportti Uutismedia verkossa. Digital News Report 2024 & Uutismedia verkossa 2024 julkaistaan tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tiivistän tulokset blogiin. Aiempia kirjoituksiani DNR:stä löydät täältä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2023: Suomen-maaraportin 25 kiinnostavinta poimintaa

Tekstin rooli suomalaisten uutiskulutuksessa on yllättävästi vahvistunut ”tiktoksaation” aikakaudella, uutisluottamus voi kansainvälisen trendin vastaisesti eli hyvin, verkkouutisista maksavien osuus on suurimmillaan, verkkoon kytketyn television rooli uutisten seuraamiseen nousussa ja uutisten verkkokommentoinnin kielteisesti kokevien osuus suurempi kuin jopa Yhdysvalloissa.

Muun muassa nämä tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Uutismedia verkossa 2023 -tutkimuksesta, joka on Reuters-instituutin Digital News Report 2023:n eli maailman suurimman uutistutkimuksen maaraportti. Tutkimus julkaistaan vuosittain kesäkuussa.

Päätutkimuksen iso kuva on, että epävarma maailmantilanne ja kiihtyvä ilmastonmuutos korostavat riippumattoman ja kestävästi rahoitetun journalismin tärkeyttä, mutta tummia pilviä tuovat laskevat luottamusluvut (vertailtujen maiden keskiarvo laski kaksi prosenttiyksikköä), vaikeudet pitää asiakkaita medioiden omilla alustoilla (uutispalveluihin suoraan tuleminen heikkenee ja sosiaalisen median rooli uutislähteenä vahvistuu) sekä epävarmat talousnäkymät. Suomen tilanne on verrattain erittäin hyvä, vaikka huoliakin on.

Seuraavassa 25 poimintaa Uutismedia Verkossa 2023 -raportista (suluissa mainitut kuviot tai taulukot löytyvät luettavuuden helpottamiseksi kirjoituksen lopusta):

  1. Suomalaisten luottamus uutisiin ei ole heikentynyt, vaan edelleen vahvistunut hieman, toisin kuin monissa muissa maissa kriisivuosien jälkeen. Suomi on uutisluottamuksen ylivoimainen ykkösmaa (kuvio 26). Useimpiin uutisiin yleensä luottavien osuus pysyi edellisvuoden lukemassa 69% ja luottamus itse seuraamiinsa uutisiin nousi prosenttiyksikön 76%:iin. Tutkimuksen mukaan Suomen korkeiden lukujen taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten yleinen luottamus instituutioihin, Venäjän hyökkäyssota, Julkisen sanan neuvoston vakiintunut asema sekä viestinten poliittinen sitoutumattomuus, mikä estää Yhdysvaltain kaltaisen toisiaan nokittelevan mediakentän syntymisen. Tutkimuksen mukaan voi olla, että polarisoituvat keskustelut yhteiskunnassa ”saavat ihmiset valitsemaan tiukemmin puolensa, jolloin Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa kannoistaan epävarmat todennäköisemmin siirtyvät luottavan enemmistön kuin epäilevän vähemmistön joukkoon”.
  2. Perussuomalaisia äänestäneistä uutisiin luottaa keskimääräistä harvempi (kuvio 31). Sama ilmiö näkyy, kun medioita luetellaan nimeltä (taulukko 13).
  3. Perinteisten uutislähteiden eli painettujen lehtien, radion ja television tavoittavuus notkahti (kuvio 1). Esimerkiksi radion ja television uutislähetysten tavoittavuus on laskenut yhdeksässä vuodessa 11 prosenttiyksikköä (kuvio 3). Verkon uutislähteiden tavoittavuus on ennallaan.
  4. Uutisia vain verkosta seuraavien osuus on nousussa. Lähes joka neljäs suomalainen seuraa uutisia pelkästään verkosta (kuvio 2)
  5. Kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen moni suomalainen hakee yhä uutisensa suoraan verkkosivuilta (kuvio 10). Tätä pidetään jopa yhtenä syynä uutisten korkeaan luottamukseen.
  6. Verkkoon kytketyn television rooli uutisten seuraamiseen on nousussa (kuvio 15): se ohitti nyt jo tabletin.
  7. Verkkouutisten lukemisen suosio on lisääntynyt ja niiden katselun suosio vähentynyt (kuviot 44, 45), mitä raportin koostamisesta vastannut tutkija Esa Reunanen pitää yllättävänä. ”Verkkouutisten esitystavat ovat monipuolistuneet, ja videoklipit täydentävät tekstimuotoista kerrontaa. Näyttää kuitenkin siltä, että verkossa uutiset halutaan edelleen myös tekstimuodossa”, Reunanen sanoo Suomen Lehdistölle. Teksti on kysyttäessä ylivoimaisesti mieluisin uutisten kulutusmuoto myös nuorissa, vaikka katselu ja kuuntelu korostuvat suhteessa muihin. Uutisten kuuntelun suosio koko väestössä on noussut hieman podcastmarkkinan kasvun myötä. Tekstin etuna pidetään mm. silmäiltävyyttä: epäkiinnostavan kohdan voi sivuuttaa helpommin kuin videolla, jossa käyttökokemusta häiritsevät mainokset.
  8. Noin puolet Suomessa digitilauksen tehneistä tilaa Hesaria. Merkillepantavaa on Iltalehden maksullisen Plus-liitteen nousu: 16% digitilauksen tehneestä suomalaisesta kertoo tilanneensa sitä. Uutistilauksensa peruuttaneilla tavallisin syy on rahapula tai tilauksen kalleus.
  9. Molemmat iltapäivälehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat lisänneet painettujen lehtiensä viikkotavoittavuutta useita prosenttiyksiköitä (taulukko 2), mitä voi pitää yllättävänä.
  10. Sen sijaan verkon viikkotavoittavuus tässä (kysely)tutkimuksessa laski molemmilla iltapäivälehdillä hieman edellisvuoden luvuista. Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat edelleen ylivoimaisesti Suomen suurimmat uutismediat verkossa.
  11. Sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenä käyttävien osuus ohitti 18-24-vuotiaissa ensi kertaa pääasiassa suoraan uutissivuille menevien osuuden (kuvio 11). Koko väestön tasolla osuudet ovat pysyneet kuitenkin melko samoina. 25-34-vuotiaat jopa menivät useammin suoraan uutissivustoille kuin vuotta aiemmin. Somen rooli nuorten uutisväylänä on kokonaisuudessaan vahvistunut.
  12. Kiinnostus uutisiin laskee yhä (kuvio 16). Kärjistäen: nuoremmat, matalammin koulutetut ja matalatuloiset ovat vähemmän kiinnostuneita kuin vanhemmat, korkeammin koulutetut ja hyvätuloisemmat.
  13. Uutisjuttujen jakaminen pikaviestinten kautta linkkeinä yleistyy edelleen (kuvio 18)
  14. Uutisten kommentointi somessa tai uutissivustoilla ei ole lisääntynyt (kuvio 18). Kommentointi on Suomessa vähäisempää kuin tutkimuksen muissa maissa keskimäärin.
  15. Uutisten verkkokommentoinnin kielteisesti kokevien osuus on Suomessa suurempi kuin jopa Yhdysvalloissa, mitä voi pitää tutkimuksen mukaan yllättävänä (kuvio 20).
  16. Viidennes suomalaisista välttelee uutisia vähintään toisinaan. Luku on kasvanut Suomessa viime vuosina hieman (nyt +1%-yksikkö edellisvuoteen) ja on muihin maihin verrattuna pieni. Välttely on tutkimuksen mukaan keskimääräistä yleisempää naisten, nuorten ja vähätuloisten keskuudessa. Esimerkiksi 18-24-vuotiaista uutisia joskus välttelevistä joka viides on poistanut uutisilmoitukset käytöstä tai vähentänyt niitä. Vältellyimmät uutisaiheet ovat Ukraina-uutiset, terveysuutiset ja ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskevat uutiset sekä rikoksia ja henkilökohtaista turvallisuutta käsittelevät uutiset (kuvio 24). Uutisia välttelevät myös uutisista kiinnostuneet.
  17. Verkkouutisista maksavien osuus on Suomessa suurimmillaan, nyt 21 prosenttia. Muutokset ovat olleet viime vuosina pieniä. Tyypillisimmät maksutavat ovat jatkuvat tilaukset joko pelkkinä digitilauksina tai yhdistelmänä printin kanssa (kuvio 36). Harva tilaa useampaa kuin yhtä uutisvälinettä.
  18. Verkkouutisista maksavat muita tyypillisemmin nuoret, hyvätuloiset, korkeasti koulutetut sekä uutisista ja politiikasta kiinnostuneet. Tilauksia muutetaan herkästi: 43% digitilaajista kertoo tehneensä tilauksiinsa muutoksia viimeisen vuoden aikana. Seitsemän prosenttia on peruuttanut tilauksen.
  19. Halpa hinta on suosituin kannustin verkkouutisista maksamiseen. Verkkouutisista maksamattomilta kysyttiin nyt, mikä saisi heidät maksamaan uutisista. Esimerkiksi helpompi käytettävyys ei saisi kovin montaa maksamaan (taulukko 19). Verkkouutisista maksaneilla kannustinten kärkeen nousevat hyvä tarjous tai kokeilujakso, helppokäyttöisyys tai yksinoikeudella saatava sisältö (taulukko 20).
  20. Yksittäisten toimittajien uutiskirjeillä, podcasteilla tai YouTubekanavilla ei tutkimuksen mukaan Suomessa juuri ole maksavia tilaajia.
  21. Tiktokin suosion yleinen nousu heijastuu myös sen rooliin uutislähteenä, jona se ei kuitenkaan vielä ole koko väestön tasolla ohittanut esimerkiksi Twitteriä (kuvio 43). Sekä Instagramin että Tiktokin yleinen käyttö kasvaa suhteessa kovempaa kuin niiden uutiskäyttö.
  22. Podcasteja kuuntelee kolmannes suomalaisista (kuukausitavoittavuus). Määrä on pysynyt ennallaan. Tästä podcasteja kuuntelevasta kolmanneksesta kolmannes kertoo käyttäneensä podcastien kuunteluun aiempaa enemmän aikaa.
  23. Yleisradio on Suomen luotetuin media (kuvio 32). Ylen luottamusarvioiden keskiarvo 8.0/10 on korkeimmillaan vuosiin (taulukko 11). Vastaajia pyydettiin arvioimaan medioita asteikolla nollasta kymmeneen, jossa nolla on ei lainkaan luotettava ja 10 erittäin luotettava. Yleisradion uutisia pitää joko hyvin tai melko luotettavana 87% suomalaisista, kun edellisvuonna luku oli 85%. Ylen uutisia hyvin epäluotettavana pitää kolme prosenttia suomalaisista. Luku on pysynyt samana.
  24. Julkisesti rahoitettuja uutispalveluja tärkeinä pitävien osuus on tutkituista maista suurin Suomessa (Yle). Tutkimuksessa kysyttiin julkisesti rahoitettujen uutispalveluiden tärkeydestä kahdella tavalla: tärkeydestä itselle (Suomessa 70 % pitää erittäin tai melko tärkeinä) sekä tärkeydestä yhteiskunnalle (Suomessa 79 % pitää erittäin tai melko tärkeinä). (kuviot 33 ja 34).
  25. Eri puolueita äänestäneiden keskuudessa Yleisradion uutispalvelut ovat yleensä tärkeitä sekä itselle että yhteiskunnalle. Tuloksissa kuitenkin näkyy se, että perussuomalaisten äänestäjät suhtautuvat ylipäänsä kielteisemmin uutismediaan:

”Erot ovat pieniä lukuun ottamatta perussuomalaisia, joiden keskuudessa julkisesti rahoitettuja uutispalveluja tärkeinä pitävien osuus on keskimääräistä matalampi.- – – Kuitenkin myös perussuomalaisia äänestäneistä hieman yli puolet pitää Yleisradion uutisia itselleen tärkeinä ja noin kaksi kolmasosaa yhteiskunnalle tärkeinä.”

Alta löytyvät kaikki kuvat ja taulukot, joihin luettelossa on viitattu. Lähde: Uutismedia verkossa 2023.

Suomessa Digital News Report -tutkimusta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. Suomeen pureutuvan maaraportin toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkija Esa Reunanen.

Lue myös hiljattain julkaistu kirjoitukseni: ”Näin median muutosta on ennakoitu 2012–2022 – Reuters-instituutin Digital News Reportit vuosi vuodelta tiivistettynä”

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin median muutosta on ennakoitu 2012–2022 – kolme pointtia Reuters-instituutin Digital News Reporteista vuosi vuodelta tiivistettynä

Kävin läpi vuosien 2012–2022 Digital News Reportit eli Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin maailman suurimmat vertailevat uutistutkimukset, jotka tehdään vuosittain. Suomessa maakohtainen raportti kulkee nimellä Uutismedia verkossa.

Vuoden 2023 Digital News Report julkaistaan 14. kesäkuuta ja käyn sen tuolloin tuoreeltaan läpi blogissani. Mutta sitä ennen katse taaksepäin.

Kymmeneen vuoteen mahtuu jälkeenpäin katsoen selkeitä kehityskulkuja, kuten maksuhalukkuuden nousu (jota pidettiin 2013 ”toivoa herättävänä”) ja sitä kautta tilaajapohjaisen liiketoimintamallin yleistyminen mainosten rinnalle, printtimedian digisiirtymän vauhdittuminen, sosiaalisen median ja mobiilin merkityksen kasvu uutislähteenä, Facebookin nousu ja sittemmin merkityksen lasku uutislähteenä, huoli väärennetyn tiedon leviämisestä ja sen vaikutukset sekä perinteisen median että somen luotettavuuteen. Muutokset eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikissa maissa tai ikäryhmissä, vaan – ChatGPT:n sanoin, ne ”vaihtelevat maantieteellisesti, kulttuurisesti ja sukupolvien välillä”. Olen käyttänyt oheisen listan tiivistämisessä ChatGPT:tä syöttämällä sille kunkin vuoden raportin johdannon ja keskeiset poiminnat -osiot. ChatGPT:n vaikutus näkynee tietyissä sanamuodoissa, mutta olen erikseen tarkistanut, että tekoäly on tiivistänyt substanssin oikein.

2012

– Uutisten seuraaminen vaihtelee maittain. Saksassa lähes 90% lukee uutisia päivittäin, kun taas Isossa-Britanniassa vain 75% tekee niin.

– Euroopassa ei tapahdu Yhdysvaltojen tapaan nopeaa siirtymistä printtimediasta digitaaliseen. Saksalaiset ovat perinteisten katselu- ja lukutapojen kannalla ja käyttävät vähiten verkkouutisia.

– Nuoret lukevat uutisia enimmäkseen verkossa, kun taas vanhemmat ikäryhmät suosivat televisiota. Sosiaalista mediaa käytetään enemmän uutisten löytämiseen ja jakamiseen.

2013

– Uutiset muuttuvat mobiilimmiksi, vuorovaikutteisimmiksi ja reaaliaikaisemmiksi, erityisesti nuoremman väestön keskuudessa.

– Digitaalisen muutoksen eteneminen vaihtelee maittain maantieteen, kulttuurin ja kunkin maan harjoittaman politiikan vaikutuksesta.

– Perinteiset mediat, erityisesti sanomalehdet, joutuvat osaksi kovenevaa kilpailua ja liiketoiminnan disruptiota, mutta toivoa herättää esimerkiksi kasvava halukkuus maksaa digitaalisista uutisista.

2014

– Tuoreimmat tiedot kertovat digitaalisen uutismedian muutoksesta. Mobiili- ja sosiaalisen median kautta tapahtuva kulutus korostuvat, ja syntyy uusia journalistisia organisaatioita.

– Älypuhelimet ja tabletit ovat yleistyneet merkittävästi, kun taas tietokoneiden käyttö uutisten lukemiseen on vähentynyt. Useat ihmiset käyttävät useampaa kuin yhtä digitaalista laitetta viikoittain uutisten seuraamiseen, ja matkapuhelin on noussut tärkeimmäksi uutislähteeksi.

– Facebook on kaikkein merkittävin sosiaalinen media uutisten seuraamiseen, kun taas Twitter vaikuttaa eniten Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Eurooppalaiset arvostavat neutraalia uutisointia, kun taas amerikkalaiset haluavat kuulla brändien ja toimittajien näkemyksistä.

2015

– Tämän vuoden tiedot kertovat, että sosiaalisen median ja mobiilin merkitys uutislähteenä voimistuu, samalla kun perinteisen työpöytäpohjaisen internetin käyttö vähenee ja verkkovideoiden kulutus kasvaa merkittävästi.

– Perinteiset mediakanavat, erityisesti televisio, säilyttävät edelleen keskeisen roolinsa, mutta on huomattavissa selvää eroa eri maiden ja sukupolvien välillä siinä, miten uutisia etsitään, kulutetaan ja jaetaan.

– Älypuhelin on noussut merkittävimmäksi digitaalisen uutisoinnin välineeksi, mikä vaikuttaa kulutukseen, formaatteihin ja liiketoimintamalleihin. Tiedot viittaavat siihen, että muutama menestyvä brändi hallitsee tätä aluetta, kun taas muut kamppailevat tavoittaakseen laajempaa yleisöä sekä sovellusten että selainten kautta.

2016

– Tänä vuonna on nähtävissä, että uutisten kulutuksen pirstaloituminen voimistuu, mobiili korostuu ja verkkosivuja käytetään yhä useammin mainoksenesto päällä. Tämä asettaa paineita sekä perinteisille että digitaalisille uutistoimijoille ja muuttaa uutisten paketointi- ja jakamistapaa.

– Printtimyynnin lasku ja digitaalisen talouden haasteet aiheuttavat työpaikkojen menetyksiä ja kustannusten leikkauksia useissa maissa. Verkkoalustojen ja laitteiden käyttö uutisten seurantaan kasvaa, kun taas printin merkitys vähenee.

– Sosiaalinen media, erityisesti Facebook, on merkittävin uutislähde ja jakamisalusta. Nuoret suosivat sosiaalista mediaa uutisten lähteenä enemmän kuin televisiota. Television merkitys on edelleen suuri, mutta sen käyttö vähenee, kun taas älypuhelinten käyttö uutisten lukemiseen kasvaa.

2017

– Sosiaalisen median ja internetin vaikutus epäluottamukseen ja ”fake news” -ilmiöön vaihtelee eri maissa ja johtuu usein poliittisesta polarisaatiosta ja koetusta valtavirtamedian harhaanjohtavuudesta.

– Ihmiset kohtaavat sosiaalisen median, uutiskoostinten ja hakukoneiden kautta keskimäärin monipuolisempaa sisältöä kuin ei-käyttäjät, vaikka “kaikukammioita” ja “kuplia” on toki olemassa.

– Digitaalinen muutos etenee eri tahtiin eri maissa. Tutkimus osoittaa, että digitaaliset alustat ja mobiililaitteet ovat kasvavassa roolissa uutisten kulutuksessa.

2018

– Sosiaalisen median osalta viestisovellusten käyttö uutisten kuluttamisen lähteenä ja niiden välittämiseen kasvaa.

– Luottamus uutisiin pysyy suhteellisen samana. Luottamus kuluttajan itsensä käyttämiin uutisvälineisiin on suurempaa kuin hakukoneiden ja sosiaalisen median kautta löydettyihin uutisiin.

– Kuluttajat ovat huolissaan väärennetyn ja todellisen sisällön sekoittumisesta internetissä. Huoli on suurin maissa, joissa on polarisoituneita poliittisia tilanteita ja korkea sosiaalisen median käyttöaste.

2019

– Uutismedia kohtaa haasteita nousevan populismin, poliittisen epävakauden ja teknologiajättien vaikutuksen vuoksi.

– Uutisorganisaatiot siirtyvät kohti tilauspohjaisia malleja, kun taas alustajätit arvioivat rooliaan uudelleen.

– Luottamus uutismediaan laskee monissa maissa, ja huoli väärästä tiedosta ja perinteisen median kyvystä valvoa vallankäyttöä kasvaa.

2020

– Koronaviruskriisi on lisännyt uutisten kulutusta ja kasvattanut luottamusta perinteisiin uutislähteisiin, erityisesti televisioon ja verkkolähteisiin.

– Huoli väärästä tiedosta ja salaliittoteorioista on edelleen korkealla, ja sosiaalisen median käyttö on kasvanut merkittävästi.

– Digitaaliset tilausmallit, kuten sähköpostin uutiskirjeet tai podcastit, ovat kasvattaneet suosiotaan ja auttavat uutisorganisaatioita sitouttamaan yleisöjään.

2021

– Koronapandemia on synkkä varjo paitsi terveyden, myös uutismedian yllä. Painettujen sanomalehtien laskusuhdanne jatkuu, ja monet itsenäiset mediayritykset kärsivät taloudellisesti.

– Luottamus uutisiin on kasvanut pandemian seurauksena. Luottamus hakutuloksista ja sosiaalisesta mediasta saatuun uutisointiin on pysynyt suurin piirtein samana.

– Televisiouutiset ovat säilyttäneet vahvan asemansa monissa maissa, kun taas sanomalehdet ovat kärsineet jyrkästä laskusta ja siirtyneet digitaaliseen suuntaan. Monet nuoret, naiset ja vähemmistöt kokevat, että he näkyvät mediassa aliedustettuina.

2022

– Raportin näyttämä kuva on hieman vähemmän optimistisempi kuin viime vuonna. Kiinnostus uutisiin ja uutisten kulutus ovat vähentyneet monissa maissa, samalla kun luottamus on laskenut lähes kaikkialla (huom. ei Suomessa, päin vastoin).

– Nuorempien ikäryhmien uutistottumukset ovat muuttuneet merkittävästi, erityisesti sosiaalisen median kasvun myötä. He käyttävät uusia visuaalisia alustoja, kuten TikTokia ja Instagramia, enenevässä määrin uutisten lähteenä.

– Koronapandemia ja muut viime vuosien tapahtumat ovat kiihdyttäneet digitaalisen, mobiilin ja alustapainotteisen mediaympäristön rakenteellisia muutoksia, mikä vaikuttaa journalismin liiketoimintamalleihin ja formaatteihin.

Tutustu yksityiskohtaisemmin Digital News Report 2022:een (vuoden 2023 raportti julkaistaan 14.6.2023):

Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot
7 kiinnostavaa kuvapoimintaa Suomen uutismedian tilasta Digital News Report 2022:n Suomen-maaraportista
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin alkavaa vuotta luotaava, uutismediapainotteinen raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023” julkaistiin tänään. Tutkimuskyselyyn vastasi 303 media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä 53 maasta.

Bisnes: kaksi poimintaa vuodelle 2023

1. KULUKUURIEN AIKA ALKAA. Mediatalot karsivat kulujaan, yritysostot ja sulautumiset jatkuvat: Odotettavissa on irtisanomisia ja lomautuksia, sähköisessä mediassa erityisesti tv-journalisteilla, sillä suoratoistokilpailu tekee perinteisten tv-yhtiöiden aseman yhä tukalammaksi. Printtilehdet karsivat ilmestymispäiviään tai jopa lopettavat koko printtiversionsa siirtyen vain digiin.

2. BUNDLAUS ELI TUOTTEIDEN NIPUTTAMINEN YLEISTYY. Tilausten niputtaminen yleistyy, kun mediatalot haluavat pitää kiinni olemassaolevista asiakkaistaan: digitilaukseen voidaan kytkeä uutiskirjeitä, podcasteja, pelejä, ruokasisältöjä tms. Suomesta tuoreeksi esimerkiksi käynee Helsingin Sanomien tilaushintaan kuuluvat Mestarikurssit. Tilausmaksuja myös halpuutetaan erityistarjouksin tai muin keinoin: esimerkiksi kokeilujaksoja pidennetään. 68% tutkimuskyselyyn vastanneista odottaa digitilausten tuottojen edelleen kasvavan, vaikka talousnäkymät ovat kehnot. Tärkeimmiksi tulonlähteiksi nostetaan tilausten lisäksi näyttö- ja natiivimainonta (ks. pääkuva).

Muita kiinnostavia havaintoja

3. Tutkimuskyselyn perusteella aiempaa harvempi lisää kehitysresursseja podcasteihin tänä vuonna (ks. pääkuva). 72% vastaajista kertoi edustamansa median lisäävän resursseja podcasteihin ja muuhun audioon, kun vuosi sitten luku oli 80%. Siirtymä videoon ja audioon kuitenkin vahvistuu: Podit ja muu audio on edelleen resurssien lisäyslistan kärjessä, ja nousussa on erilaisiin videomuotoihin satsaaminen Tiktokin suosion inspiroimana. Sen sijaan metaverseen laitetaan paukkuja aiempaa harvemmin (8%–>5%) Odotukset metaverselle ovat silti pidemmällä aikavälillä korkealla.

4. Uutisten välttely huolettaa aiempaa enemmän, nyt 72%:ta vastaajista. Keskeisimpänä ratkaisuna pidetään journalismin muuttamista selittävämpään ja ratkaisukeskeisempään suuntaan (kuva yllä).

5. Yhä useampi mediatoimija satsaa raportin mukaan aiempaa pidempiin videoihin maksimoidakseen mainostuoton (viime vuonna raportissa ennakoitiin lyhytvideon räjähdysmäistä kasvua, mikä tapahtuikin).

6. Uutismediat ottavat etäisyyttä Facebookiin ja Twitteriin ja siirtävät voimavarojaan Tiktokiin. 51% tutkimuskyselyyn vastanneista katsoo, että Twitterin loppuminen olisi huono asia journalismille. Jos Twitter loppuu, valtaosa vastanneista uskoo, että journalistit korvaisivat sen Linkedinillä (tämä yllätti).

7. Uutisorganisaatiot pitävät itseään huonona ”tappamaan” vanhoja tuotteitaan, jotka eivät enää luo arvoa: vain 23% vastaajista oli sitä mieltä, että heidän edustamansa organisaatio on tässä hyvä. Tuotekehityksen hitaus turhauttaa – vain 41 vastaajista piti sitä tarpeeksi nopeana.

8. Raportin mukaan vuosi 2023 on vihdoin tekoälyn läpimurtovuosi journalismissa. Tekoälyn hyödyntäminen on tutkimuskyselyn mukaan yleistynyt: joka kolmas vastaaja kertoi kyse olevan jo säännöllisesti arjen tekemisessä mukana olevasta asiasta. Tekoälybotti ChatGPT:n ja kuvageneraattori DALL-E 2:n kaltaiset ilmiöt luovat uusia odotuksia.

9. Ilmastouutisoinnin kasvu näkyy tutkimuskyselyn tuloksissa monin tavoin: puolet on perustanut teemaan erikoistuvan tiimin, 30% laatinut ilmastostrategian ja 23% kouluttanut henkilöstöään ilmastouutisointiin.

Reuters-instituutin mielestä uutismedian menestyksen kannalta keskeisiä kysymyksiä on kuluvana vuonna viisi:

  • Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
  • Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
  • Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
  • Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
  • Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

Näin Reuters-instituutti ennakoi vuosi sitten

Jälkikäteen tarkasteltuna Reutersin vuosiennakointi on osunut melko hyvin kohdilleen. Esimerkiksi vuosi sitten ennakoitiin, että toimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin suhtautumista monimuotoisuuteen, ja että yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee, ja että keskustelu alustasääntelystä ottaa Euroopassa uusia kierroksia alleen. Jo vuosi sitten todettiin, että metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä ”voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia”. Tämänkin voi todeta pitäneen kutinsa: vuodessa ei tapahtunut vielä mitään mullistavaa.

Sen sijaan tämä vuosi sitten juuri ennen Venäjän hyökkäystä tehty ennakointi ei aivan natsannut: ”2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.”

Vertailin viime vuonna myös edellisten kolmen raportin osumatarkkuutta. Siitä voit lukea täältä.

Lue myös: 14+ trendipakettia vuodelle 2023 pähkinänkuoressa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pähkinänkuoressa 14+ kpl trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Kuten kuvasta näkyy, suosittu (ja vähän kritisoitukin) ChatGPT-tekoälymoottori ei osaa ennakoida tulevaa, joten se on ainakin toistaiseksi ihmisten tehtävä homma.

Poimin tähän kirjoitukseen joko mediaan suoraan keskittyviä tai toimialaa jotenkin sivuavia trendikatsauksia, joissa tähyillään vuoteen 2023. Teen osan kohdalla sekä talousaiheisen poiminnan että muun poiminnan, koska talouden vaikeat ajat ovat kaikkea läpileikkaava teema ensi vuonna, myös mediassa.

On huomioitavaa, että joidenkin raporttien tekijöiden intressissä on esittää tietyntyyppinen näkökulma: jos taho esimerkiksi myy asiakastutkimus- tai metaversepalveluja, ne näkökulmat tuppaavat korostumaan. Päivitän listaa sitä mukaa, kun kiinnostavia raportteja julkaistaan.

Vuoden 2023 trendiraportteja toimialoittain löytyy muuten kymmenittäin tästä julkisesta drive-kansiosta, johon aasialaiset ja eurooppalaiset strategit niitä päivittävät (lähde: Linkedin-tuttavani).

1. Reuters-instituutin Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023

Odotin tätä itse eniten. Uutismediapainotteinen raportti julkaistiin 9.1.2023, ja tein siitä oman blogikirjoituksensa, joka löytyy täältä.

2. Aasian ja Tyynenmeren alueen liikkuvan kuvan tarjoajien etujärjestön Asia Video Industry Associationin (AVIA) The Asia Video Industry Report 2023

90-sivuinen paketti sisältää maakohtaisen erittelyn esimerkiksi sääntelystä, verkkopiratismin ja mainosmarkkinan tilanteesta. Itse yllätyin mm. siitä, että Intiassa videomarkkinan sääntely on kehittynyt niin paljon muutaman viime vuoden aikana. Sääntelyn piirissä on uutisista, fiktiosta, reality-tv:stä ja mainonnasta lähtien kaikki. Sääntely tarkoittaa mm. yhdessä sovittuja eettisiä pelisääntöjä. Yllätyin myös siitä, että monessa Aasian ja Tyynenmeren maassa perinteinen maksutelevisio on vielä voimissaan, kun Yhdysvalloissa kaapeli-tv:stä irrottautuminen on jo ilmiö.

Striimausmarkkina kasvaa. Vuoden 2022 lopussa television katselu verkossa ohitti lineaarisen television katselun Aasian ja Tyynenmeren maissa. Katseluun käytetyssä ajassa Intia johtaa Kiinaa (kuvat).

3. Kiinan suurimman (omien sanojensa mukaan, en kyennyt tarkistamaan) vaikuttajaverkoston PJDarenin raportti ”The State of the Influencers – China 2023”

PJDarenin mukaan Kiinassa oli syyskuun 2021 ja lokakuun 2022 välisenä aikana yli 10 miljoonaa sosiaalisen median tiliä, joilla on yli 10000 seuraajaa. Kiinalaiset somevaikuttajat julkaisevat keskimäärin 38 miljoonaa postausta joka päivä.

PJDaren ennakoi yli sadalle Kiinassa toimivalle brändille tekemänsä kyselyn pohjalta, että haastavista talousnäkymistä huolimatta satsaukset vaikuttajiin lisääntyvät vuonna 2023. Puolet kyselyyn vastanneista tahoista esimerkiksi kertoi, että niiden edustamien organisaatioiden vaikuttajamarkkinoinnista vastaavia tiimejä ollaan kasvattamassa. Brändien kaksi tärkeintä tavoitetta vaikuttajamarkkinoinnissa ovat uusien vaikuttajien hyödyntäminen sekä vaikuttajamarkkinoinnin aiempaa tehokkaampi mittaaminen.

Raportti ei luonnollisestikaan ota kantaa kiinalaisen vaikuttajamarkkinan hämäriin puoliin, kuten siihen, että hallintoa kritisoineita vaikuttajia on hiljennetty tai ihmiset ovat jopa kadonneet jäljettömiin.

4. Suomen Lehdistö 12/2022: 6 uutismedian parissa työskentelevää kertoo, mitkä trendit vaikuttavat alaan vuonna 2023

Panu Karhunen, toimituspäällikkö, Ilta-Sanomat:

”Monimediallisuus vahvistuu. Lehtitalot ovat tehneet sitä jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt erilaisia kerrontamuotoja, kuten videoita ja ääntä, osataan hyödyntää yhä taitavammin ja valita sellainen, joka hyödyttää niin tarinaa kuin kuluttajaa. Lisäksi sosiaalisen median ilmaisutavat uivat perinteisempään mediaan muun muassa sen takia, että mediatalot haluavat lisää nuorta yleisöä. Vaikka nuoret kuluttavatkin muita enemmän podcasteja ja videoita, myös teksti pitää heidän keskuudessaan pintansa.”

Johanna Vehkoo, Treen yo:n journalistiikan työelämäprofessori:

”Uutisvälineiden ja journalismin suhde sosiaaliseen mediaan pitää määritellä uudestaan. Twitterissä ja Facebookissa (nyk. Meta) on mieletön syöksylasku käynnissä. – – – ”Jos Twitter oikeasti menee alta, eikä sen tilalle löydy korvaavaa välinettä, joka täyttää samoja tehtäviä, se tarkoittaa toimittajille kriisiä.”

Eero Hyvönen, Julkisen sanan neuvoston pj:

Kaupallinen media etsii jatkossaakin uusia ansaintamalleja, jolloin syntyy uudenmallisia ratkaisuja. Samnalla myös meille JSN:ään tulee kanteluita siitä, miten hyvin yleisö pystyy erottamaan maksetun ja journalistisen sisällön toisistaan. – – – Sponsoroitu journalismi täytyy erottaa muusta kaupallisesta sisällöstä itsesääntelyssä. Isossa-Britanniassa digitaaliseen mediaan keskittynyt medianeuvosto on uudistanut säännöksiään näin. Ison-Britannian määritelmässä sponsoroidussa sisällössä rahoittajalla ei ole samalla tavalla määräysvaltaa sisältöön kuin mainonnassa.”

Anniina Makkonen, sisältöpäällikkö, Etelä-Suomen Media:

”Enemmän kirjoa siihen, ketkä tekevät mediaa ja keiden näkökulmasta asiaa katsotaan. – — – Perinteiselle medialle tulee kritiikkiä siitä, ettemme huomioi kaikkia ja että näkökulmamme ovat vanhanaikaisia. Sellaiseen huutoon tulee vastata tekemällä asioita paremmin.”

Santtu Elsinen, Chief Digital Officer, Alma Media:

”Sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia uutismedian tulonmuodostukseen, jossa mainonta näyttelee merkittävää roolia. Mainonnan kohdentaminen on hankaloitunut jo nyt, ja todennäköisesti se hankaloituu vielä merkittävästi enemmän.”

Adile Sevimli, Ylioppilaslehden päätoimittaja:

”Journalismin trendi voisi olla sen kunnianpalautus nuorten näkökulmasta. Sanon tämän toivoen, että kyseessä on itseään toteuttava ennustus. Professorit ja muut vanhemmat toimittajat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan haukkuneet meille journalismia alana ja sanoneet, että se on nähnyt parhaat päivänsä. – – – Tästä huolimatta nuoret janoavat alalle. Ottakaa heidät mukaan.”

5. Kantarin Media Trends and Predictions for 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Kantarin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa tekemän kyselyn mukaan kotitalouksissa on selvästi nähtävissä, että osa tinkii suoratoistotilauksistaan jossain vaiheessa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 22% uskoo vähentävänsä suoratoistotilaustensa määrää seuraavan puolen vuoden aikana. Toisaalta näiden palveluiden merkitys voi korostua, kun esimerkiksi ulkona syömisestä tingitään ja ollaan enemmän kotona.

Muut poiminnat: Suoratoistopalvelujen kehitys mainoksilla halpuutettuun suuntaan on aiempaa enemmän tervetullutta, mihin vaikuttaa myös taloustilanne. Kaikissa edellä mainituissa maissa mainosten katselemista halvemman tilauksen takia pidettiin siedettävämpänä nyt kuin alkuvuodesta. Mainosmaailmassa vastuullisuuteen tavalla tai toisella liittyvien kampanjoiden osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan.

6. Metan 2023 Instagram Trends Report (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Talouden kovat ajat iskevät myös nuoriin. Z-sukupolvi aikoo säästää hankkimalla yhä useammat vaatteensa käytettynä kirpputoreilta tai muualta (taustalla Yhdysvalloissa teetetty kyselytutkimus). Jos rahaa on, sitä käytetään asioihin, joihin aidosti uskotaan: tämä on aktivistisukupolvi. Sosiaalinen media nähdään myös tärkeänä väylänä ansaita rahaa. Huomattavan moni amerikkalainen teini-ikäinen ilmoittaa haluavansa ensi vuonna kehittää taloustaitojaan.

Muut poiminnat: Vaikuttajilta Z-sukupolvi odottaa uusiin kanaviin jalkautumista: yli 40% haluaa kuunnella suosikkivaikuttajansa podcastia. Metaverselta Z-sukupolvi odottaa yksilöllisyyden ilmaisemista uusilla tavoilla. 67% amerikkalaisnuorista on sitä mieltä, että avatarien pitäisi heijastella nykyistä monipuolisemmin ihmisten vaatetusta tai ihotyyppiä.

7. Tiktokin 2023 Trend Report (julkaistu joulukuussa 2022)

Talous- ja muu poiminta: Tiktokin sisältöjen samaistuttavuudesta kertoo, että 92% heistä, jotka kokevat sisältöjen saaneen heidät toimimaan alustan ulkopuolella (kuten menemään verkkokauppaan ostamaan jotakin, tai jonkin ruokareseptin kokeileminen), pitivät sisällön aiheuttamaa positiivista tunnetta tärkeimpänä syynä toimimiseen. Vuonna 2023 tämänkaltainen vaikuttavuus syvenee, kun ihmisten tekemät sisällöt heijastelevat maailmaa, jossa jyllää inflaatio ja ilmastokriisi. Kaiken keskellä halutaan etsiä menestystä ja onnellisuuden hetkiä.

8. Meltwaterin 2023 Marketing Trends Guide (julkaistu marraskuussa 2022)

Muu poiminta: Lyhytvideo voi olla jo termi, jonka kuuleminen kyllästyttää markkinoijia, mutta se täytyy vain kestää, koska lyhytvideotrendi on tullut jäädäkseen. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Yleisimpiä yhteisiä nimittäjiä ovat nopeat leikkaukset, erilaiset leikkaustekniset kikat, nokkeluus, tekstittäminen, audion oivaltava hyödyntäminen ja tietysti kerronnan kannalta se, että pitkin videota löytyy koukkuja, jotka pitävät otteessaan.

9. Mainonta-, markkinointi- ja suhdetoimintatoimisto Ogilvyn Influencer Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talous- ja muu poiminta: Koronan tuomat lockdownit ja etätyö yhdistettynä poliittisiin ja muihin kriiseihin ja epävarmuuteen ovat aiheuttaneet valtavan sosiaalisen murroksen, mikä on muuttanut yleisöjen käsitystä siitä, mitä on yhteisö ja yhteisöllisyys. Aiemmin (tässä raportissa) on puhuttu hyperpaikallisten vaikuttajien noususta, mutta nyt rinnalle on erityisesti Tiktokin ja Instagram Reelsin vetämänä nousemasssa hyperrelevantti sisältö. Käytännössä yhdistäviä tekijöitä etsitään paitsi sijainnin myös hyvin kapeankin kiinnostusalueen pohjalta.

10. Dentsun Ten Trends for 2023 (julkaistu marraskuussa 2022)

Talouspoiminta: Vaikka talous hidastuu, se ei tarkoita, että kuluttajien käyttäytyminen ei jatkaisi muuttumistaan kovaa vauhtia. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sisältöjä tuottavat alustat avaavat omia verkkokauppojaan ja myös päin vastoin. Kaikki yrittävät löytää uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa yleisöjensä kanssa sekä ansaita rahaa. Kun ajat kovenevat, tämä kilpailu kovenee.

Muu poiminta: Pelaamisesta tulee vielä enemmän valtavirtaa. Sivustot ja sovellukset, joissa ei ole aiemmin ollut mahdollista pelata, kehittyvät siihen suuntaan.

11. Mediatoimistoverkosto Wavemakerin Culture, Media, People and Tech 2023 (julkaistu marraskuussa 2022)

Muu poiminta: ”’Metaversea ei ole vielä olemassa’, mutta virtuaalisten pelimaailmojen hyödyntäminen yleistyy oikeasti jo vuonna 2023 esimerkiksi musiikki- ja muotiteollisuudessa. Pelikulttuurin merkitystä on aliarvioitu.”

12. Konsulttiyhtiö Activaten Technology and Media Outlook 2023 (julkaistu lokakuussa 2022)

Muu poiminta: Verkkokaupankäynti jatkaa kasvuaan. Jopa sellaiset korkean hintaluokan tuotteet kuten jalokivet, autot ja huonekalut löytyvät yhä useammin myös verkkokaupoista. Kasvua siivittävät myös käytetyn tavaran verkkomyynti sekä liveshoppailu, jossa ostetaan esimerkiksi jonkin vaikuttajan esittelemiä tuotteita.

Liikkuva kuva: Tiktok jatkaa disruptiivisimpana muutosvoimana, mutta ei vain videoalustana, vaan myös hakukoneena, viestisovelluksena ja verkkokauppapaikkana.

13. Deloitten Tech Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Tässä hyvin teknologiapainotteisessa raportissa yleinen talouden tila ei näy lainkaan.

Muu poiminta: Metaversen ilmenemismuodoista tulee konkreettisempia, keskustelevampia ja paremmin toimivia virtuaalisia käyttöliittymiä. Näin niistä syntyy yrityksille strategisia työkaluja.

Tämä kuva toi mielestäni hyvin pitkän aikavälin perspektiiviä:

14. Nieman Labin Predictions for Journalism for 2023

(Nämä eivät perinteisesti perustu niinkään dataan, vaan ovat kokoelma yksittäisten media-alan asiantuntijoiden toiveita tai näkemyksiä median suunnasta. Julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Uutistoimituksista tulee taantuman vuoksi ketterämpiä. On keskityttävä oikeasti tärkeimpiin asioihin. Se tarkoittaa myös paluuta perusasioihin, kirjoittaa Snighda Sur, joka on amerikkalaisen Juggernaut Median perustaja. Kun tilaajapohjainen markkina kuumenee, medioiden tuotekehityksen on oltava luovempaa, toteaa puolestaan media-analyytikko Esther Kezia Thorpe.

Muu poiminta: Toimittajat menevät maailman nopeiten kasvavaan someen Tiktokiin yhä useammin omilla profiileillaan ja toimivat siellä vuorovaikutuksessa yleisöjensä tai edustamansa median yleisöjen kanssa. Näin uskoo mediayhtiö Axiosin analyytikko Jaden Amos.

Uutisiin liittyen lue myös INMA:n (International News Media Association) ennakointi ”Prediction: Digital subscriptions will further grow in 2023, albeit more slowly”.

Päivitän tätä blogikirjoitusta, kun uusia mielenkiintoisia raportteja julkaistaan. Seuraa minua Linkedinissä, niin törmäät tekemiini tai jakamiini sisältöihin parhaiten.

PS. Tämäkin on lukemisen arvoinen: 5 principles to guide your media strategy for 2023 (julkaistu marraskuussa 2022).

Entä miltä maailma näyttää kokonaistalouden näkökulmasta?Economist-talouslehti tiivisti neljä isoa asiaa ensi vuodelle:

  1. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset.
  2. Inflaatiota vastaan kamppaileminen.
  3. Energiamarkkinoiden kaaos.
  4. Kiinan epäselvä ja epävarma polku pandemian jälkeen.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tulevaa vuotta luotaava raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2022” julkaistiin tänään. Poikkeuksellisen muiden raporttien joukossa siitä tekee, että sitä varten on haastateltu kattava määrä media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä ammattilaisia: 246 henkilöä 52 maasta.

Käyn aluksi läpi uuden raportin pääkohdat. Niiden yhteydessä olevat kuvat ovat peräisin raportista.

Lopuksi kertaan, mitä samassa raportissa ennakoitiin vuosille 2019, 2020 ja 2021 – on aina kiinnostavaa tsekata, mikä osui kohdilleen, mikä ei. Oman kommenttini löydät kursiivilla kunkin kohdan lopusta.

  • Näin ennakoidaan: Sekä toimittajat että yleisöt ovat tiettyyn pisteeseen asti turtuneet uutisagendan väsymättömään intensiteettiin sekä yhä polarisoituneempaan väittelyyn politiikasta, identiteetistä ja kulttuurista. 2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.
  • Näin ennakoidaan: Keskeinen haaste on löytää uudelleen ne yleisöt, jotka vuonna 2021 menetettiin vuoteen 2020 verrattuna (ja heitä on paljon). Samaan aikaan keskitytään rakentamaan entistä syvempää lojaliteettia niihin, jotka kuluttavat uutisia enemmän. Mediatoimijat ovat aiempaa enemmän huolissaan nuorten yleisöjen tavoittamisesta. Monet pitävät osana ratkaisua uudentyyppisiä videoformaatteja, joko ns. natiivina somealustoilla tai mobiiliystävällisesti omilla alustoilla. Lyhytvideon arvellaan tekevän paluun myös mediatoimijoiden omiin sisältökokeiluihin Tiktokin räjähdysmäisen menestyksen myötä.
  • Näin ennakoidaan: Uudet sukupolvet ovat keskeinen teema mediataloissa. Uutistoimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin, miten ne suhtautuvat monimuotoisuuteen. Miten esimerkiksi ilmastonmuutosta käsitellään, tai miten journalistien kuuluisi käyttäytyä sosiaalisessa mediassa.
  • Näin ennakoidaan: Yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee.
  • Näin ennakoidaan: Digimainonnan rahat ovat pitkään valuneet teknologiajäteille, mutta tuuli on hieman kääntymässä, mikä avaa mahdollisuuksia mediatoimijoiden kaltaisille luotetuille brändeille. Tuulen kääntymisen taustalla ovat huolet väärän tai valheellisen tiedon leviämisestä ja kolmannen osapuolen dataa koskevat tiukemmat rajoitukset.
  • Näin ennakoidaan: Keskustelu alustajättien sääntelystä ottaa uusia kierroksia alleen varsinkin Euroopassa. Samaan aikaan tekoäly, kryptovaluutat ja metaverse (käytännössä lisätty todellisuus eli AR tai virtuaalitodellisuus eli VR) luovat jo uusia uhkia – toki myös mahdollisuuksia. Metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä (lohkoketjun mahdollistamat NFT:t eli ”uniikit digitavarat”) voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia. Tämä näkyy myös epävarmoissa odotuksissa: raportin kyselyyn vastanneista harva kertoi, että heidän edustamansa media satsaisi jo tänä vuonna esimerkiksi metaverse-sovelluksiin aiempaa enemmän.
  • Näin ennakoidaan: Kehitys- ja innovaatiotoiminnassa palataan ”perusasioihin” eli pikemminkin parantamaan olemassaolevia palveluita kuin lanseeraamaan täysin uusia tuotteita. Tekoälyyn satsataan aiempaa enemmän.
2021 oli laskevien kävijämäärien vuosi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Joissain maissa määrät sen sijaan nousivat. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Milloin aika on kypsä metaverselle? BBC teki kokeiluja ”varhaisessa metaversen demoversiossa” eli Second Life -virtuaalimaailmassa jo 2000-luvulla. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Joko lohkoketjuteknologia lunastaa kovat odotukset? Raportti ennakoi, että tänä vuonna myös media-alalla nähdään enemmän NFT-kokeiluja. NFT:t ovat eräänlaisia uniikkeja digitavaroita, joita pyöritetään lohkoketjuteknologian päällä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin tärkeimmistä tulonlähteistä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Podcastit ja muu digitaalinen audio kiinnostaa. Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, mihin erityisesti tänä vuonna pitäisi satsata. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, millaisissa asioissa tekoälyn halutaan auttavan. Kuvalähde: JMTTP 2022.

Katsaus kolmen viime vuoden raportteihin – kuinka kävikään?

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä. Vuoden 2022 raportissa esitetään huoli nykykehityksen johtamisesta siihen, että vain rikkailla on varaa maksaa journalismista.
  • Näin ennakoitiin: Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut. Kommenttini nyt: tämä pitänee jossain määrin paikkansa. Markkina-alueittain erot voivat olla isoja.
  • Näin ennakoitiin: Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Kommenttini nyt: No jaa. Tilanne elää koko ajan…mutta Facebookin suhteen luottamus on varmasti kieltämättä jossain määrin mennyt.
  • Näin ennakoitiin: Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu. Kommenttini nyt: näinhän siinä kävi.
  • Näin ennakoitiin: Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille. Kommenttini nyt: ei ole tapahtunut ainakaan vielä kuin korkeintaan Yhdysvalloissa jossain määrin. Markkina kypsyy joko myöhemmin tai jää pieneksi.
  • Näin ennakoitiin: Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee. Kommenttini nyt: näin on ehkä tapahtunut, mutta onko sillä ollut merkittävästi vaikutusta median luotettavuuskehitykseen, on vaikeampi kysymys.
  • Näin ennakoitiin: Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät. Kommenttini nyt: no jaa. Eikö koronapandemian aikana käynyt jopa päin vastoin?
  • Näin ennakoitiin: Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki. Kommenttini nyt: taitettavat puhelimet joo (ainakin se yksi Samsung joka näkyy mainoksissa nyt koko ajan joka paikassa, heh), 5G mno joo, itseohjautuvat ajoneuvopalvelut hehheh – kokeiluja toki on näkynyt. Lohkoketjuteknologian voidaan katsoa vihdoin alkaneen lunastaa lupauksiaan myös mediassa. Jutut ja kuvat voivat olla digitaalista valuuttaa. Ansaintamallien pelastajaksi lohkoketjusta ei vielä ole.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti. Kommenttini nyt: Kyllä optimismiinkin oli syytä, koska alalle myös rekrytoitiin ja rekrytoidaan väkeä, eikä vain lomauteta tai irtisanota. Optimismi vaihtelee ajan ja markkinan mukaan. Pandemian ensimmäisestä vuodesta selvittiin yllättävän vähillä vaurioilla.
  • Näin ennakoitiin: Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä verrattuna esimerkiksi mainontaan. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä.
  • Näin ennakoitiin: Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla. Kommenttini nyt: Monimuotoisuudesta puhutaan niin paljon eri näkökulmista, joten sanoisin, että tämä pitää yhä paikkansa, että harppauksia on otettu. Puhutaan henkilöstön monimuotoisuudesta, sisältöjen monimuotoisuudesta tai -äänisyydestä, myös teknologian mahdollistamasta monimuotoisuudesta (tietyt saavutettavuusnäkökulmat).
  • Näin ennakoitiin: Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe. Kommenttini nyt: No, ovathan ne.
  • Näin ennakoitiin: Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään. Kommenttini nyt: tuolloin vastaajat pitivät tärkeänä esimerkiksi parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Tätä varmasti on tapahtunut. Mutta onko tekoälyn hyödyntämisessä isossa kuvassa aidosti otettu media-alalla isompi vaihde silmään? Hmm.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2021” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia. Kommenttini nyt: Näin kävi monien toimijoiden kohdalla. Muutostarvetta kiihdytti myös ikäihmisten siirtyminen vahvemmin digipalveluihin koronan aikana.
  • Näin ennakoitiin: Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin. Kommenttini nyt: Näinhän siinä kävi. Tilanne elää, kuten tiedämme.
  • Näin ennakoitiin: Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa. Kommenttini nyt: Näin kävi. Voitaneen olettaa, että median ikiaikainen neutraaliuden ihanne puhuttaa jatkossakin, kun maailma muuttuu millaiseksi muuttuu.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tässä Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli taas ennätysmäärä ihmisiä, yli 92 000 (viime vuonna 80 000). Maita on 46, mukana totutusti myös Suomi. Mukana ovat ensi kertaa Intia, Thaimaa, Nigeria, Kolumbia ja Peru.

Tämänvuotisen tutkimuksen kiinnostavuutta lisää koronapandemian vaikutus tuloksiin.

Tiivistän Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot lyhyesti tähän kirjoitukseen englanninkielisen 164-sivuisen raportin pohjalta. Suomen-tuloksista suomenkielisen maaraportin pohjalta olen tehnyt erillisen yksityiskohtaisemman ja laajemman kirjoituksensa, jonka löydät täältä.

Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot (lähde):

  • Luottamus uutismediaan teki merkittävän hyppäyksen koronapandemian siivittämänä. Keskimäärin 44% prosenttia luottaa ”useimpiin uutisiin”, missä on kasvua kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus palasi käytännössä vuoden 2018 tasolle, kun trendi on ollut laskeva. Suomi on jälleen uutisluottamuksen kärkimaa (65%, kasvua 9 %-yksikköä) ja otti kaulaa muihin. Vertailun maista USA:ssa luotetaan uutismediaan vähiten (29%). Suomessa luotetuin uutismedia on tuttuun tapaan Yle.
  • Niissä maissa, joissa on vahva julkisen palvelun media, kulutettiin enemmän perinteisten luotettujen uutistoimijoiden sisältöjä ylipäänsä.
  • Pandemia hidasti televisiouutisten kuluttamisen laskutrendiä, mutta printissä nähtiin voimakasta laskua lähes kaikkialla. Digikiihtymä voimistui.
  • Yleinen kiinnostus uutisiin horjuu, vaikka monet ovat yhä erittäin kiinnostuneita uutisista. Uutisten välttely yleistyy paikoin. Yhdysvalloissa kiinnostus uutisiin näyttää jopa romahtaneen presidentti Bidenin valinnan jälkeen.
  • Joissakin maissa koetaan, että media ei näytä tiettyjä ihmisryhmiä tarpeeksi monimuotoisesti ja -äänisesti. Diversiteettiä kaivataan.
  • Useimmat ovat sitä mieltä, että uutistoimijoiden pitää pysyä neutraalina, tosin erityisesti nuorissa on ihmisiä, jotka kokevat että puolueettomuus ei ole kaikissa asioissa tarkoituksenmukaista.
  • Sosiaalisen median käyttö uutislähteenä pysyi korkealla tasolla, erityisesti nuorilla sekä niillä, joiden koulutustaso on alempi. Facebookia pidetään pahimpana väärän tiedon lähteenä, joissain maissa kuten Brasiliassa tai Indonesiassa Whatsappia. TikTok tavoittaa neljänneksen alle 35-vuotiaista. Heistä seitsemän prosenttia käyttää sitä uutislähteenä.
  • Uutisista maksaminen on kasvanut vauraissa länsimaissa, mutta yleisesti uutisista maksavien osuus pysyy matalana. Norjassa peräti 45% maksoi jostain uutisista viime vuonna. Suomi on listan neljäs Norjan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. Suomessa uutisista maksoi 20%, missä nousua yksi prosenttiyksikkö.
  • Voittaja vie kaiken -ilmiö voimistuu useimmissa maissa, kun uutismedian digitilaukset keskittyvät harvoille toimijoille. Tosin esimerkiksi USA:sta ja Norjasta on merkkejä, että olemassaolevien tilausten rinnalle otetaan uusia, käytännössä paikallisten tai alueellisten lehtien tilauksia.
  • Uutislähteiden kirjo laajenee. Keskimäärin vain 25% menee suoraan uutissivulle tai -sovellukseen. Nuorilla korostuvat some, uutiskoostimet ja mobiililaitteiden uutisnotifikaatit. Aasiassa käytetään enemmän kännykkäsovelluspohjaisia, (usein tekoälyavusteisia) uutiskoostimia kuin länsimaissa.
  • Uutisten käyttö kännykällä kasvoi koronavuonna, pöytäkonekäyttö pysyi entisellä tasollaan. Tablettikäyttö laski. Uutisten kulutus ääniohjatuilla laitteilla on marginaalista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa älykaiutinten kautta uutisia kuunnelleiden osuus oli kuusi prosenttia, kun luku oli vuonna 2017 kolme prosenttia.
  • Podcastien kulutuksen kasvu on hidastunut.

Tiivistin englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot tähän kirjoitukseen. Suomenkielisen maaraportin päähavaintoihin voit tutustua syvemmin erillisessä kirjoituksessaani täällä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin yleensä osumatarkka ennakointi julki – tässä 5 isoa havaintoa mediasta vuodelle 2021

Ehkä mediatoimialan paras vuosittainen ennakointiraportti, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin “Journalism, Media, and Technology Trends and Predictions 2021” julkaistiin 7. tammikuuta. Nic Newmanin päätoimittamaa 40-sivuista katsausta varten on haastateltu yli 240:ää media-alan johtajaa ja asiantuntijaa 43 maasta, myös Suomesta.

Reuters-instituutin vuosiennakoinnit ovat jälkikäteen katsottuna natsanneet hyvin oikeaan, mikä käy ilmi, kun tarkastellaan vuosien 2020 ja 2018 vastaavien raporttien ydinkohtia. Vertailua löydät aiemmasta blogikirjoituksestani täältä.

Vuosi sitten kukaan ei sentään vielä osannut povata koronan tuomaa digiloikkaa, mutta nyt se on raportissa paraatipaikalla.

“Vasta tämä vuosi näyttää, miten pysyväksi koronan tuomat muutokset media-alalla jäävät”, Newman kuitenkin kirjoittaa.

Kokoan 2021-raportin päähavainnot tähän lyhyesti. Niitä on hieman tulkinnasta riippuen ainakin viisi:

1. Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia

Lähde: Reuters-instituutti

76 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vauhdittanut ja vauhdittaa digisuunnitelmia heidän edustamissaan medioissa. Tällaista ei ilman koronaa olisi voinut kuvitellakaan.

2. Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin

Vastaajien joukossa on edustajia medioista, jotka eivät aio palata entisenkaltaisiin toimitustiloihin lainkaan koronan jälkeen. Tehokkuus on parantunut.

Toisaalta “Zoom-väsymyksen” arvellaan iskevän tänä vuonna toden teolla, läsnäoloa kaivataan ja fyysisiin kohtaamisiin työssä palataan paikoin heti kun mahdollista. Erityisen huolissaan ollaan etäilyn vaikutuksesta luovuuteen.

Ja vielä: ”Kasvokkain haastatteleminen saattaa tehdä paluun vuonna 2021”. Kuka olisi uskonut lukevansa tällaista lausetta tästä raportista vielä vuosi sitten…

3. Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa

Teknologiajättien oli viime vuonna pakko miettiä, missä sananvapauden rajat niiden alustoilla menevät. Niiden odotetaan nyt puuttuvaan terhakammin valheelliseen tietoon siksi että se voi pahimmillaan johtaa ihmisten kuolemiin mutta myös siksi, että yhtiöiden itsensä toiminta on tarkemmassa syynissä kuin koskaan. Perinteisten medioiden luotettavuuden toivotaan korostuvan.

Näin vastaajat ajattelivat median neutraaliudesta ja puolen valitsemisesta. Lähde: Reuters-instituutti.

88% vastanneista katsoo, että median neutraalius merkitsee tänä vuonna enemmän kuin koskaan varsinkin, kun markkinoille on tulossa useita uusia avoimesti puolueellisia toimijoita. Toisaalta puolet on sitä mieltä, että on olemassa asioita, joissa ei ole järkeä olla neutraali.

Monissa toimituksissa satsataan tänä vuonna tekijöiden erikoistumiseen – ns. yleistoimittajuuden trendi jossa kaikki tekevät kaikkea näyttäisi olevan vaihteeksi laskusuunnassa. Tässä lienee eroja maittain.

4. Siirtymää lukija/tilaajakeskeisiin liiketoimintamalleihin vauhditetaan, mikä vähentäisi riippuvuutta mainonnasta. Myös verkkokauppaan satsataan – mediat alkavat olla vähän kuin vähittäiskauppiaita

Lähde: Reuters-instituutti.

Monet mediat pyrkivät monipuolistamaan tulonlähteitään – suomeksi: munat useampaan koriin kuin ennen. 

Taloudellisesti vaikeinta vuotta ennustetaan niille medioille, joiden liikevaihto nojaa printtiin tai digituotteissa pääasiassa mainontaan. “Niissä odotettavissa on sulautumisia, kustannusten karsimisia ja lopettamisia”.

Lähde: Reuters-instituutti.

Osa mediataloista levittäytyy verkkokaupankäyntiin. Amerikkalainen Buzzfeed laajentaa tänä vuonna käyttötavarabisnestään keittiövälineistä seksileluihin. 

Virtuaalitapahtumat ovat tulleet ainakin osittain jäädäkseen. Jos koronarajoitukset hellittävät, tapahtumabisnes herää eloon ja nousee tärkeämmäksi tulonlähteeksi myös medioissa.

Audio on tänä vuonna “edelleen uutismedian valopilkku”, joskaan ei vielä mikään massiivinen tulonlähde. Uudet tavat tehdä podcasteilla rahaa yleistyvät.

5. Uusia innovaatioita pyritään kehittämään aiempaa nopeammin

Tekoälystä aletaan saada tehoja irti esimerkiksi automatisoimalla prosesseja. Tehokkuuden lisäksi tavoitteena on erityisesti personoida eli henkilökohtaistaa palveluiden käyttökokemusta.

”Mutta, sitten kun AI muuttaa ulos kehitysosastoista tosielämän sovelluksiin, voimme odottaa entistä kuumempaa keskustelua sen vaikutuksesta yhteiskuntaan – sen vauhdista, läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.”

Mitä sitten oikein innovoidaan? Vastaajat katsoivat, että parhaat tavat synnyttää uusia ideoita ovat yleisöymmärrys ja data, monialaiset tiimit ja muilta mediayhtiöiltä oppiminen (tässä järjestyksessä). Pohjimmaisena ovat konsultit, joilta parhaita ideoita ei odota oikein kukaan.

Mistä parhaat ideat tulevat? Näin vastattiin. Lähde: Reuters-instituutti.

Nopeampi 5G-verkko yleistyy, mikä puolestaan mahdollistaa puettavien laitteiden ja älylasien yleistymisen aiempaa nopeammin, samoin on virtuaalitodellisuuden kanssa. Oma huomio: näiden isoa läpimurtoa on ennakoitu vuositolkulla ja aika hiljaista on ollut…

Virtuaalitodellisuus mainitaan koko raportissa tasan kerran, mikä kuvannee hyvin media-alan painoarvoa kyseiselle asialle. Ainakin toistaiseksi.

Normaali