Mistä media-alalla puhuttiin vuonna 2017? No ainakin Facebook-videoista. Tuolloin FB:n potentiaaliin suhtauduttiin mediataloissa vielä toiveikkaasti. Yhdenlainen ajankuva koko toimialalta – on kyse sitten uutisista tai suoratoistosta – piirtyy blogikirjoituksistani, joita olen tehnyt seitsemän vuoden ajan.
Kokosin luetuimmat blogikirjoitukseni samaan pakettiin, vuosi kerrallaan. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi jutun (avautuu uuteen ikkunaan).
Pidemmittä johdannoitta listaan tähän lähdelinkkeineen esimerkkejä tekoälytyökaluista, joita mediataloissa käytetään toimituksellisen työn apuna. Lista perustuu julkisesti löydettävissä oleviin lähteisiin, jotka olen linkannut asiayhteyteen. Lista on uutistoimituspainotteinen, vaikka työkaluja käytetään muuhunkin.
SUOMI
Alma Media – mm. “vastaväittelijä”-toiminto, tekstin muuttaminen puheeksi koneäänen avulla, tekstien tiivistäminen, kuvatekstien automaattinen luominen, kääntäminen…
Alma Median vuoden 2024 puolivuotiskatsauksessa todetaan, että uusi AI-tiimi aloitti työnsä “ja ensimmäiset toimituksellista työtä avustavat työkalut otettiin käyttöön”.
Sanoma – tiivistäminen, ennakoiva otsikkoanalytiikka ja ehdotukset toimittajille…
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen tekoälytiimi aloitti työnsä alkuvuonna 2024. Sen tehtävänä on “testata, ideoida ja myös kriittisesti arvioida omaan työhön vaikuttavia työkaluja”. Työkaluista ei ole kovin paljoa julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Joitain esimerkkejä on mainittu Sanoman toimitusjohtajan Rob Kolkmanin esityksessä vuodelta 2024 (sivu 13).
Washington Post – “Neulaa-heinäsuovasta-etsijä” laajojen tietomassojen käsittelyyn
Washington Post julkaisi 18. elokuuta ensimmäisen jutun, joka perustuu uuden Haystacker-nimisen tekoälytyökalun käyttöön. Työkalu mahdollistaa suurten tietomäärien seulomisen ja niistä erilaisten ilmiöiden ja trendien havaitsemisen. WP:n teknologiajohtajan mukaan kaupalliset yleiskäyttöiset työkalut eivät pysty vastaavaan. Toistaiseksi työkalua käyttävät visuaalisen journalismin tekijät ja datajournalistit.
Ensimmäinen Haystackerilla tehty juttu käsitteli 700:aa maahanmuuttoa käsittelevää vaalimainosta ja sitä, miten kuvia tai tekstiä oli manipuloitu harhaanjohtavien väitteiden luomiseksi. Haystacker mm. otti automaattisesti stillejä mainosvideoista.
WP:n mukaan Haystackeria voidaan käyttää missä tahansa suuressa tietoaineistossa, joka on käytettävissä joko julkisen rajapinnan kautta tai toimitukselle suoraan annettuna.
+ bonus: aihetarjonnan monipuolisuusmittari eliamerikkalaisten yliopistotutkijoiden kehittämä Media Bias Detector
Nimestään huolimatta tämä työkalu ei ota kantaa uutisjuttujen puolueettomuuteen, vaan mittaa käytännössä juttuaiheiden tarjonnan monipuolisuutta: sitä, montako juttuartikkelia mistäkin aihepiiristä on tietyllä ajanjaksolla kussakin mediassa ollut. Tekoälyn rooli työkalussa on tehdä sellaista sisältöanalyysiä, jota vielä muutama vuosi sitten teki ihminen. Esimerkkikuva alla.
Maailman suurin vertaileva uutistutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2024 julkaistiin viime yönä. Raportin nimi johtaa hieman harhaan, sillä se sisältää muutakin kuin uutistietoa, kuten kysyttyä tietoa podcastien tai sosiaalisen median kanavien käytöstä yleensä – nyt ensimmäistä kertaa esimerkiksi Metan Threads-palvelusta Suomessa. DNR:n yhteydessä julkaistaan erillinen Suomen-maaraportti, jonka nimi on Uutismedia verkossa 2024.
LUOTTAMUS: Suomalaisten luottamus uutisiin kulkee yhä kansainvälistä trendiä vastavirtaan eli ei ole laskenut sen jälkeen, kun se koronapandemian myötä lähti nousuun. Suomi on taas uutisluottamuksen kärkimaa maailmassa. Taso on selvästi korkeampi kuin ennen koronaa ja vuoden 2023 tasolla (kuva yllä v. 2015-2024). Luottamus useimpiin uutisiin on nyt yhden prosenttiyksikön korkeammalla kuin vuonna 2015 (68%->69%). Suomen luotetuin media on Yle. Yksittäisten medioiden luottamusarvosanat ovat edellisvuoden tasolla. Tutkimusmaista vähiten uutisiin luotetaan Unkarissa ja Kreikassa.
LUOTTAMUS: Raportti muistuttaa, että tuloksia tulkitessa on huomattava, että vastaukset “eivät suoraan kerro eri viestintävälineiden luotettavuudesta vaan siitä, kuinka luotettaviksi vastaajat ne arvioivat”:
“Tähän puolestaan voivat vaikuttaa varsinaisesti luotettavuutta koskevien kokemusten lisäksi monenlaiset seikat, kuten kuhunkin viestimeen liitetyt yleiset mielikuvat ja vastaajan omat poliittiset asenteet. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, kuinka tärkeitä erilaiset perustelut heille ovat heidän arvioidessaan eri uutismedioiden luotettavuutta. Tärkeimmiksi perusteluiksi luotettavuusarviolle osoittautuivat korkeat journalistiset periaatteet, avoimuus uutisten tekemisessä, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus.”
UUTISVÄLTTELY: Uutisten välttely yleistyi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus – siis niiden osuus, jotka näin kokevat tekevänsä – kasvoi viisi prosenttiyksikköä, mikä on suhteellisena lisäyksenä tutkimusmaiden kärkipäätä. Satunnaisesti, toisinaan tai usein uutisia välttelee joka kolmas. Kaksi kolmannesta uutisia vähintään toisinaan välttelevistä suomalaisvastaajista pitää uutisten määrää uuvuttavana. Muihin maihin verrattuna uutisten välttely on Suomessa edelleen kuitenkin vähäistä. Tutkimusmaista Argentiinassa kiinnostus uutisiin on vähentynyt 32 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa, ja joka toinen argentiinalainen sanoo välttelevänsä uutisia.
MAKSAMINEN: Verkkouutisista maksavien osuus ei näytä enää Suomessa nousevan. Se on asettunut noin 20 prosenttiin. Yhdistelmätilausten (paperi ja digi) osuus laskee, vain digiä tilaavien osuus nousee.
“Juuri kukaan vielä verkkouutisista maksamattomista ei olisi valmis maksamaan niistä yli 15 euroa kuukaudessa. Keski- ja hyvätuloisista, korkeasti koulutetuista, uutisista ja politiikasta kiinnostuneista sekä Yleisradion verkkouutisia seuraavista hieman keskimääräistä suurempi osuus voisi ajatella maksavansa verkkouutisista jonkin 15 euroa pienemmän summan kuukaudessa.”
MAKSAMINEN: Kun katsotaan osuutta uutisten säännöllisistä digitilaajista, Suomen tilatuimmat verkkouutisnimikkeet ovat kyselyn perusteella Helsingin Sanomat, Iltalehti Plus, Aamulehti, Suomen Kuvalehti, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Talouselämä ja Hufvudstadsbladet. Neljännes suomalaisista seuraa uutisia vain verkosta. Vuonn 2015 luku oli 11 prosenttia.
TILAUSPERUUTUKSET: Uutistilauksensa peruuttaneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä syytä peruutukseen:
”Tavallisimmin syyksi sanottiin rahapula tai tilauksen kalleus sekä se, että uutistilaukselle ei ole tarvetta. Osa vastaajista kertoi säästävänsä tarttumalla tarjoustilauksiin ja tilauksen päätyttyä odottavansa uutta edullista tarjousta. Jotkut olivat tehneet tilauksen vain voidakseen lukea yhden kiinnostavan jutun.”
SOME: Tiktokin uutiskäyttö yleistyy ja Facebookin vähenee. Facebookin uutiskäytössä on tapahtunut merkittävä pudotus vuodessa, vaikka se on koko väestön tasolla yhä suurin. Facebookin uutiskäytön vähenemisen taustalla on osin se, että Meta/FB on tietoisesti vähentänyt uutislinkkien näkyvyyttä algoritmissaan.
SOME: Metan aiemmin tänä vuonna Eurooppaan tuoma Threads on ensi kertaa mukana kyselyssä. Sitä käyttää kaksi prosenttia suomalaisista viikottain (kuva yllä). Uutiskäytössä Threadsin osuus on hyvin pieni, alle 0,5 prosenttia. Threads ei yllä uutiskäytössä yli prosentin rajan edes Yhdysvalloissa, ilmenee kansainvälisestä raportista.
PODCASTIT: Podcastien kuukausitavoittavuus Suomessa on noussut kuudessa vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Podcasteja kuuntelee kuukausittain kolmannes suomalaisista. Uutisiin liittyviä podcasteja kertoo kuuntelevansa noin joka kymmenes – useammin mies kuin nainen (kuva yllä).
UUTISTARPEET: Tärkeimpinä uutisten käyttötarkoituksina pidetään ajan tasalla pysymistä, oppimista ja erilaisten näkökulmien saamista. Tämänvuotisessa tutkimuksessa on mukana uutisten käyttötarvekartoitus, jonka mukaan mm. viidennes suomalaisista kaipaa lisää paikallista tietoa.
KOOSTINSIVUT: Uutislinkkejä koostavia sivustoja käyttävien osuus kasvoi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Näistä suosituin on kotimainen Ampparit, joita viikon aikana kertoo käyttävänsä kahdeksan prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on Google News, seitsemän prosenttia. Google Discover -sisältösuosittelijasta ei kysytty erikseen.
TEKOÄLY: Tekoälyn avulla tehtyihin uutisiin suhtaudutaan aihepiireistä myönteisimmin urheilussa, kielteisimmin politiikassa ja rikosuutisissa (kuva yllä).
Suomen-maaraportti tehdään Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa ja sen rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö.Tutkimukseen osallistui 47 maata. Suomi on ollut mukana 11 kertaa. Tammi-helmikuussa 2024 tehtyyn verkkokyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista.
Aiempien vuosien Digital News Report -koosteitani voit lukea tätä kautta.Tässä kirjoituksessa vertailen vuosien 2023 ja 2014 raportteja.
Generatiiviset tekoälyt alkavat olla jo erittäin hyviä tiivistämään, kääntämään ja versioimaan. Kielellinen laatu on niin korkeatasoista, että vaarana on unohtaa mallien yhä hallusinoivan, eli tietojen tarkistaminen on toistaiseksi yhtä tärkeää kuin ennenkin.
Latasin kolmelle tekoälylle pdf-tiedoston, joka sisältää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -raportit vuosilta 2014 ja 2023, yhteensä 256 sivua.
“Tämä pdf-tiedosto sisältää kaksi media-alaan liittyvää tutkimusraporttia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutilta. Toinen on Digital News Report vuodelta 2023 (sivut 1–160) ja toinen Digital News Report vuodelta 2014 (sivulta 161 eteenpäin). Olet mediatoimialaa seuraava analyytikko. Tehtävänäsi on tiivistää kumpikin englanninkielinen tutkimusraportti mahdollisimman selkeälle suomen kielelle niin, että nostat kummastakin raportista 5 keskeistä havaintoa. Tee yksi lyhyt lause per havainto. Tekemäsi tiivistelmän kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät tunne media-alaa hyvin, joten tee tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää. Kun olet listannut kummankin vuoden raportista keskeiset havainnot, vertaile sen jälkeen kumpiakin raportteja kokonaisuudessaan toisiinsa ja kerro 5 keskeistä asiaa, jotka ovat yhdeksässä vuodessa muuttuneet.”
Kielellisesti kaikki tekoälyt tekivät mielestäni hyvää jälkeä, vaikka paikoin vielä huomaa, että aivan täydellistä ei ole. Mutta muutos esimerkiksi vuoden takaiseen tasoon on merkittävä. Pienellä jatkopromptailulla kieltä ja tiettyä aikamuotojen horjuntaa olisi vielä saanut parannettua. Eniten itseäni häiritsee otsikoiden tavuviiva, kun pitäisi olla ajatusviiva, heh. Substanssin osalta en heti huomannut suuria virheitä. Painotukset hieman vaihtelevat.
Tulokset löytyvät rinnakkain pääkuvasta. Tässä slideshow’na:
Digital News Report on maailman suurin uutistutkimus, jonka osana julkaistaan vuosittain myös Suomen-maaraportti Uutismedia verkossa. Digital News Report 2024 & Uutismedia verkossa 2024 julkaistaan tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tiivistän tulokset blogiin. Aiempia kirjoituksiani DNR:stä löydät täältä.
“Useampien suoratoistopalvelujen niputtaminen yhdeksi myytäväksi paketiksi on seuraava etappi suoratoistopalveluille, joiden käyttö on saavuttanut saturaatiopisteen Yhdysvalloissa”, kirjoittaa media-alaa seuraava Axios toukokuun uutiskirjeessään.
“Suomalaislehdet panostavat nyt digitaalisiin pulmapeleihin – New York Timesin sovelluksessa lukijat käyttävät jo enemmän aikaa peleihin kuin journalismiin”, otsikoi Suomen Lehdistö huhtikuussa.
Molemmissa ilmiöissä on kyse sinänsä vanhasta konseptista, bundlaamisesta, jossa eri tuotteet yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Matkailualalla tämä tarkoittaa pakettimatkoja, ravintoloissa aterian kylkeen tarjottavia juomapaketteja, kaupan hyllyllä shampoota ja hoitoainetta ja niin edelleen. Tavoitteena on tuoda lisäarvoa asiakkaille ja tehdä lisää myyntiä. Uutisissa uutta on tarjota kylkeen jotain ihan muuta kuin uutisia – mutta tämäkään ei ole sanomalehtien historiaa tarkasteltaessa varsinaisesti uusi asia.
Liian pitkälle menevää bundlausta taidetaan kutsua kytkykaupaksi, jollainen piti aikoinaan kieltää.
Bundlaus suoratoistopalveluissa
Yhdysvalloissa voi pian ostaa suoratoistopaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi kombot Netflix + Apple Tv+ + Peacock (Comcast) tai Netflix + Max (Verizon). Nippuhinta on alempi mitä palvelut maksaisivat yksittäin. Potentiaalia on, sillä kotitaloudet maksavat useammasta kuin yhdestä suoratoistopalvelusta samaan aikaan. Suomessa tilataan keskimäärin muutamaa suoratoistopalvelua, Yhdysvalloissa luku on korkeampi.
Jopa toistensa kanssa kilpailevien suoratoistopalvelujen bundlaus voi olla fiksua siitäkin vinkkelistä, että markkina näyttäytyy ihmisten älytelevisioissa nykyään melkoisena brändien sillisalaattina, kun palveluntarjoajia on FAST-kanavineen tuhansia. Voisi kuvitella, että asiakkaiden valintojen selkeyttämiselle olisi tilausta.
Yksittäistä suoratoistopalvelua itsessäänkin voi pitää bundlena, jota kehitetään.
Bundlaus uutismediassa
Uutismediassa bundlaus on perinteisesti tarkoittanut sanomalehtien tarjoamia tilauspakettikokonaisuuksia, joihin nykyisin liittyy lehden lisäksi vaikkapa pääsy digiarkistoon. Uudeksi bundlaustuotteeksi voi Suomessa laskea esimerkiksi A-lehtien tilattavan digimedian Apu360:n, jossa omistajakonsernin perinteisten lehtibrändien rajat on häivytetty.
Uutismedian tuoreimmat bundlausesimerkit kertovat kärjistäen siitä, että eksklusiivisina markkinoitujen syventävien uutissisältöjen kyljessä tarjoillaan yhä useammin jotain muuta kuin mitä perinteiseltä uutismedialta yleensä on ollut saatavissa.
“Tule uutisten takia, jää pelien takia”, kiteytti asiakaslupaustaan aikanaan New York Times. Suomessa päivittäisiä miniristikoita alkoi ensin julkaista Helsingin Sanomat ja viimeisimpänä Ilta-Sanomat kuukausimaksullisessa IS Extrassaan. IS Extra tarjoaa kalleimman tilausvaihtoehtonsa (20,99e/kk) kylkeen Ruutu+:n kotimaista draamaa ja viihdettä, sekä urheilua. Urheilua on ainakin aiemmin tarjonnut myös Iltalehden maksullinen Plus-palvelu syventävien sisältöjensä kylkeen.
Pulmapeleihin satsaamisessa ei ole sinänsä uutta, sillä ne ovat olleet lehtien dna:ssa jo paperissa. Ensimmäinen sanomalehtiristikko ilmestyi vuonna 1913. Suomessa Ilta-Sanomat on tehnyt testejä ja visoja nettiin koko sen ajan kuin se on ilmestynyt digissä.
Suomessa verkkouutisten säännöllisistä tilauksista yleisin on kysyttäessä Helsingin Sanomat, toiseksi yleisin Iltalehti Plus ja kolmanneksi yleisin Aamulehti/Suomen Kuvalehti, ilmenee Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2023 -tutkimuksesta (s. 64, taulukko 21).
Tulevaisuus
Bundlauksen historia osoittaa, että vaikka perusperiaate lisäarvosta asiakkaalle ja myynnin lisäämisestä pysyy, se saa uusia muotoja, kun maailma muuttuu. Media-alalla tekoälyn kehitys voi vaikuttaa bundlaukseen monella tavalla: kun personointi paranee, asiakkaille voidaan räätälöidä paremmin heidän tarpeisiinsa sopivia paketteja. Niitä voi tulevaisuudessa suositella paitsi suosittelujärjestelmä, miksei myös virtuaaliassistentti-asiakaspalvelija. Eettiset kysymykset kulkevat mukana tässäkin.
Media-alan toimijoita yhteen kokoava vuosittainen Mediapäivä-tapahtuma järjestettiin Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla tiistaina 23. huhtikuuta. Tekoäly oli useimmissa puheenvuoroissa joko pää- tai sivuosassa.
Tässä puolestaan omat TOP4-nostoni – en sano, että nämä ovat tärkeimmät, mutta jäivät päällimmäisenä itselleni mieleen:
Yhdysvaltalaisen Conde Nast -aikakauslehtiyhtiön (mm. Vogue) analytiikkapomo Jenna Rak kertoi yhtiön muutoksesta printtitalosta kohti ei vain digiä, vaan erilaisten kehityskulkujen huomioimista digin sisällä. Kolmen pallon kuva – brand, revenue, traffic – jäi mieleen (kuvakarusellin kuva 1). ”Ideaalitilanteessa teemme asiat niin, että kaikki kolme noista palloista toteutuu. Todellisuudessa noista toteutuu kuitenkin yleensä kaksi. Jos vain yksi toteutuu, emme tee sitä”, Rak totesi. Mieleen jäi Rakin myös näyttämä kuva (kuvakarusellin kuva 7) yhtiön ydinmittareiden evoluutiosta vuodesta 2018 tähän päivään: toisin kuin aiemmin, vuonna 2024 seurataan esimerkiksi upv:tä eli unique page view’tä: siis sivulatauksia, joista on poistettu laitteiden tai selainten päällekkäisyys, millä on yhteys mainospotentiaaliin.
Tekoälypaneelin anti. Keskustelijoina olivat liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani Otavalta, päätoimittaja Harri Junttila Alma Talentista, innovaatiojohtaja Sini Kervinen Bauer Mediasta, Content Insight Strategist AI Sami Virtanen Sanoma Media Finlandista ja painoliiketoiminnan johtaja Marko Yli-Pietilä Grano Groupista. En yleensä ole tapahtumapaneelien suuri ystävä, koska pidän punnituista esityksistä freestailaamisen sijaan, mutta tässä oli kiinnostavaa pikavilkaisu sekä panelistien edustamien yritysten kokeiluihin että etenkin henkilöiden itsensä siviilielämässään käyttämiin tekoälyihin: selvisi, että puolet panelisteista käyttää Microsoftin Copilotia päivittäin ja kaikki ChatGPT:tä, osa muutamia muitakin. Alman Junttila kertoi, että yhtiössä on käytössä tai kokeilussa mm. otsikkoehdottajabotti, tiivistäjäbotti ja kääntäjäbotti (mm. Tivi-julkaisun artikkeleihin) ja vastaväittäjäbotti, jonka ideana on antaa uusia idoita etenkin mielipiteellisten tekstien tekoon.
Tekoäly työkaluna: käytännön vinkkejä -puheenvuoro Jukka Niittymaalta, joka on Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Olen nähnyt Niittymaan esityksiä ennenkin ja pidän pragmaattisuuden ja kauemmas katsomisen sopivasta yhdistelystä. Ne vinkit? Niittymaa vinkkasi Poe-tekoälysovelluksesta (löytyy myös puhelimeen), jonka kautta pystyy käytännössä käyttämään ChatGPT:n lisäksi esimerkiksi suomea erinomaisesti tuottavaa Claudea, joka normaalisti olisi Suomessa VPN-yhteyden takana. Minulla meni saman tien vaihtoon kk-maksullinen ChatGPT, jonka hinta, noin 20 euroa kuussa, on sama kuin Poen, joka vaikuttaa hyödyllisemmältä. Toinen vinkki, sinänsä pieni, liittyy promptaamiseen: CAPS LOCK eli tiettyjen sanojen kirjoittaminen isoilla kirjaimilla voi auttaa tekoälyä ymmärtämään promptatessa, mikä on tärkeää. Tätä en ollut tiennyt.
Media 2035 -skenaariot. Tapahtumassa julkistettiin skenaariopaketti media-alan mahdollisista tulevaisuuksista vuonna 2035. Ne löytyvät täältä. Skenaarioiden lopputuotos on skenaariotyölle melko perinteinen eli neljä tiiviisti nimettyä tulevaisuuskuvaa, joita ei ajatella sellaisinaan toteutuvina tulevaisuuksina, vaan limittyvinä tavoilla, joita emme täysin vielä tiedä. Media 2035 -skenaariot ovat nimeltään Media jatkumolla, Taistelu informaatiosta, Journalismin renessanssi ja Viihteen voima. Tulevaisuusselvitystä on tarkoitus käyttää mediayrityksissä edistämään strategista ajattelua, tunnistamaan uusia kasvualueita ja kehittämään osaamista.
Mediapäivän järjestävät Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, Medialiitto, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto.
Tunnetun amerikkalaisfuturistin Amy Webbin Future Today -instituutin peräti 979-sivuinen trendiraportti 2024 Tech Trend Report julkaistiin viikonloppuna. Media-alaa lähimpänä on osio nimeltä News and Information, jota on 50 sivua.
Koko paketin pääteemana on teknologian supersykli, jolla viitataan niin voimakkaaseen ja läpitunkevaan muutosaaltoon, että se muokkaa koko olemassaolomme perustaa pitkiksi ajoiksi.
Webbin raportti on nimensä mukaisesti aina ollut teknologiapainotteinen, mistä seuraa, että yhteiskunnalliset kehityskulut korostuvat siinä vähemmän kuin ehkä jossain muualla.
Raportin mukaan uutismedia on käännekohdassa. Siihen vaikuttavat lähitulevaisuudessa erityisesti tekijänoikeuslakien kehittyminen, tilausväsymys, tiedonhakutapojen eriytyminen ikäryhmittäin, tiukentuva eurooppalainen sääntely, sisällön luomisen helpottuminen tekoälyn ansiosta sekä aiempaa useampien ihmisten jääminen varmistetun tiedonsaannin ulkopuolelle maksumuurien yleistymisen takia.
News and Information -osio on erikseen palasteltu 19 alateemaan, joista jokaisesta teen tähän kirjoitukseen yhden noston. Tiivistyksissä on käytetty apuna ChatGPT:tä.
Teema 1: Tekoäly uutistyössä
Uutisorganisaatiot tottuvat käyttämään tekoälyä yhä enemmän. Sen avulla esimerkiksi tunnistetaan uutisaiheita ja kehitetään tarinankerrontaa. Tämä voi johtaa tehokkuuden parantumiseen, mutta se edellyttää huolellisuutta ja vastuullisuutta. Vaarana on sisältöjen vinoutuminen tekoälyn takia.
Teema 2: Metaverse
Vaikka niin sanottujen metaversumituotteiden hype hiipuu, digitaalisen ja fyysisen raja hämärtyy yhä enemmän. Uutisorganisaatioiden on oltava valmiita kertomaan kehityskuluista ja tapahtumista, joita on näissä molemmissa, siis myös esimerkiksi virtuaalimaailmoissa.
Teema 3: Tiivistäminen ei rajoitu tekstiin
Generatiivinen tekoäly on erittäin hyvä käsittelemään sisältöä ja muuttamaan sitä. Tekstin tiivistäminen toisesta tekstistä on jo melko perinteinen hyödyntämistapa, mutta se ei jää tähän. Tekstitiivistelmien tekeminen videoista tai videokoosteista helpottuu, samoin vaikkapa videokoosteiden tekeminen syöttämällä tekoälylle raakamateriaalia videona tai tekstiä.
Teema 4: Väärän tiedon tunnistaminen toimituksissa
Generatiivinen tekoäly luo uusia sudenkuoppia, joiden havaitsemiseen on toimituksissa varauduttava. Kun realistisia väärennöksiä on aiempaa helpompi ja halvempaa tehdä, korostuu tarve suhtautua kriittisesti etenkin sosiaalisessa mediassa kiertäviin kuviin ja videoihin. Toimitusten on kiinnitettävä erityistä huomiota koulutukseen, työkaluihin ja työprosesseihin, jotta väärennökset tai huijaukset eivät vaarantaisi niiden luotettavuutta.
Teema 5: Teknologiavallan vahtikoira
Uutisorganisaatiot käyttävät tekoälyä ja muita teknologioita strategisesti, mutta niiden täytyy pohtia asiaa journalistisesta näkökulmasta. Teknologisen tai algoritmisen vallan valaiseminen – siis niistä sisältöjen tekeminen – tarkoittaa, että toimittajat saattavat tarvita esimerkiksi erityistä teknistä koulutusta tämän alueen seuraamiseen.
Teema 6: Aistijournalismi
Kun mediakokemusta syventävät laitteet (esim. VR-lasit) muuttuvat lähemmäs valtavirtaa, toimittajilla on mahdollisuus kertoa tarinoita, jotka vetoavat suoraan aisteihin. Tämä tarkoittaa tasapainottelua niin sanotun syventävän journalismin mahdollisuuksien sekä uudenlaisten eettisten pohdintojen välillä.
Teema 7: Faktantarkistus
Tutkijat ja start–up-yritykset pyrkivät hyödyntämään tekoälyn voimaa nopeuttaakseen faktantarkistusprosessia, joka on aikaavievää.
Teema 8: Hakukoneiden kehitys
Hakukoneiden tulevaisuus ei ole lista linkkejä. Hakujätit kehittyvät suuntaan, jossa kyselyihin tarjotaan vastauksia tekstimuodossa. Kuluttajat tottuvat tähän, ja myös yhä enemmän äänihakuun digilaitteissa. Media-alalla nämä muutokset edellyttävät toimenpiteitä, joilla osaltaan korvataan laskevaa someliikennettä.
Teema 9: Mediakasvatus ja medianlukutaito
Tekoälyn kehitys, hyvässä ja pahassa, vaatii opetussuunnitelmien päivittämistä, jotta kyky ymmärtää ja lukea mediaa ei ole vanhanaikaisten käsitysten varassa.
Teema 10: Sisältömuotojen sekoittuminen
Teknologia ja kuluttajien mieltymysten muutokset hämärtävät rajoja eri sisältömuotojen välillä. Sisältöjen jakelu monipuolistuu, esimerkkinä podcastien julkaiseminen YouTubessa. Tämä siirtää edelleen kontrollia perinteiseltä medialta heidän yleisöilleen.
Teema 11: Digitaalinen hauraus
Tiedonhaun ja tietojen säilyttämisen helppous luo illuusion pysyvyydestä. Todellisuudessa tiedot voivat kuitenkin vioittua ja kadota monista syistä.
Teema 12: Sisällöillä erottuminen
Mediatalojen on kyettävä vastaamaan kahteen kysymykseen, kun suuret kielimallit yleistyvät. Ensiksi, niiden on arvioitava, millaista arvoa kielimallit tuottavat, jos niitä koulutetaan niiden sisällöillä. Toiseksi, niiden on löydettävä tapa pysyä kilpailukykyisinä toimintaympäristössä, joka tulvii halvalla tuotettua sisältöä.
Teema 13: Vaikuttajatalous (creator economy)
Somealustat menestyvät, koska ne pystyvät tuottamaan käyttäjilleen mielenkiintoista sisältöä ja muuttamaan tämän kiinnostuksen rahaksi. Tämä edellyttää kykyä saada ihmiset houkuteltua palaamaan palveluun aina uudestaan. Tekoäly edistää tätä kehitystä. Perinteisen median on vaikea pysyä perässä.
Teema 14: Uutisten välttely
Uutisten välttely on tutkimusten mukaan kasvava huoli. Maailma tuntuu synkältä. Jotkut sulkevat uutiset täysin pois mielestään, toiset jatkavat lukemista, vaikka se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä [oma lisäykseni: Suomessa uutisten välttely on kansainvälisessä vertailussa vähäistä, mutta se – tai tarkalleen ottaen kokemus, että ihmiset näin toimivat – on hieman lisääntynyt myös meillä].
Teema 15: Luotettavuus
Uutismedian kestävä tulevaisuus riippuu uskottavuudesta ja luotettavuudesta, vaikka ansaintamalli olisi mikä tahansa. Ihmiset luottavat uutisiin yhä vähemmän [oma lisäykseni: Suomessa luottamus uutisiin on maailman korkeinta].
Teema 16: Digitaalinen epätasa-arvo
Digitaalinen eriarvoisuus kuvaa tapoja, joilla todellisen maailman epätasa-arvo heijastuu digitaaliseen maailmaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla ei ole pääsyä laajakaistayhteyksien äärelle, tai käyttöliittymiin, joiden avulla peruspalvelujen käyttäminen helpottuu.
Teema 17: Voittoa tuottamattomien uutisorganisaatoiden yleistyminen [oma lisäykseni: erit. yhdysvaltalainen ilmiö]
Niin sanottu hyväntekeväisyysmalli yleistyy etenkin paikallismediassa. Rahaa saadaan säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Kilpailu varainhankinnasta voi vaikuttaa koko tiedon ekosysteemin kestävyyteen.
Teema 18: Turvallisuusuhkien tunnistaminen uutisorganisaatioissa
Turvallisuuspuutteiden tunnistaminen on olennainen osa uutisorganisaatioiden toimintaa, samoin yksittäisten toimittajien, jotka kohtaavat erilaisia uhkia digihäirinnästä valtioiden tekemiin palvelunestohyökkäyksiin.
Teema 19: Uuden sukupolven lähetysteknologiamainonnan parempaan kohdistamiseentv:ssä (data-enriched broadcasting)
Uuden sukupolven lähetysteknologia viittaa tässä ATSC 3.0-standardiin, jonka käyttöönotto on vielä kaukana, mutta tarkoittaisi uudentyyppistä tiedon infrastruktuuria. Se esimerkiksi mahdollistaa ”natiivin analytiikan”, eli riippuvuus Nielsenin kaltaisista toimijoista mediankulutuksen mittaamisessa vähenisi. Pääasiallinen motiivi teknologian edistämiseen on kaupallisen median halu kohdistaa mainontaa paremmin [oma lisäykseni: The Vergen mukaan kyse on formaatista, joka mahdollistaa esim. 4K-laadun ja interaktiivisten toimintojen kehittämisen verkon yli ilman kaapelitv- tai suoratoistotilausta. Vergen mukaan ATSC 3.0 on broadcast-tv:lle sama kuin 5G mobiilille aikoinaan: se tulee varmasti, mutta kukaan ei tiedä, milloin. EDIT: em. standardi on pääosin yhdysvaltalainen tekniikka. Euroopassa on käytössä maanpäällisiin lähetyksiin DVB-T2, joka pitkälti tekee standarditasolla samat asiat. (Kiitos Kari!)].
Ensimmäinen reaktio on, että eihän näin voi tehdä. Menee ihmisiltä viimeisetkin keskittymiskyvyn rippeet. Ja miten mediayhtiöt pystyvät koskaan tällaista monetisoimaan eli muuttamaan rahaksi. Toisaalta: hyvinkin luonteva kokeilu skrollattavassa pystyvideomaailmassa ja etenkin nuorten mediankäyttöön, mutta ei pelkästään nuorten.
Sopranos-mafiadraaman oikeudet omistava Warner Bros (HBO) julkaisi tammikuussa koko sarjan 25 sekunnin mittaisina episodikoosteina Tiktokiin. Sarja sai alkunsa 25 vuotta sitten.
Vastaavia kokeiluja on tehty aiemminkin. Viime lokakuussa Paramount julkaisi Tiktokissa vuoden 2004 teinikomedian, 104-minuuttisen Mean Girlsin 23 klippinä.
Youtubeen joidenkin sarjojen jaksoja on julkaistu aiemmin tiiserimäisesti, mutta Tiktokiin pätkiminen tekee kokemuksesta erilaisen.
Osallistuin viime torstaina MTV:n TV & Media 2024 -tapahtuman keskusteluun siitä, millaisia sisältöjä kulutamme 10 vuoden kuluttua (kauhean pitkä aika). Sivusin keskustelussa muun muassa edellä mainittuja kokeiluja yhtenä kehityskulkuna muiden joukossa. Keskustelun voit katsoa MTV Katsomosta.
Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin tammikuussa 2024. Sitä on päivitetty uusilla uutiskirjeillä 7.11.2024.
Vuosi sitten tein Linkediniin hetken mielijohteesta pikaisen listan mielestäni parhaista uutiskirjeistä, jotka seuraavat media-alaa, kuten uutis- tai suoratoistobisnestä. Sain hyviä vinkkejä lisäseurattavista. Tässä päivitetty lista tilauslinkkeineen. Osa on maksullisia. Suurin osa ilmestyy kerran viikossa.
Lisäksi suositus osakeanalyyseihin ja sijoittajaviestintään erikoistuneen Inderesin mediayhtiöanalyyseille, jotka voi myös tilata sähköpostiin.
(lisätty 7.11.2024) Verkkomainonnan puolestapuhujan IAB Finlandin uutiskirje (tietoa myös jäsentapahtumista, jotka usein tarjoavat kiinnostavaa tietoa media-alasta)
(lisätty 7.11.2024) Doug Shapiron The Mediator -uutiskirje. Shapiro on TimWarnerilla (sittemmin WarnerMedia, joka sulautui Discoveryn kanssa Warner Bros Discoveryksi) johtotehtävissä työskennellyt mediabisneksen asiantuntija, jonka viimeisin uutiskirje “Tectonic Trends in Media” sisältää puolen tunnin preseen tiivistettynä valtavan määrän kiteytettyä tietoa media-alasta.
Luimme Ylen strategiatiimissä puolestasi 800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 ja tiivistimme ne muutamaankymmeneen slaidiin. Teimme koosteen alun perin Ylen sisäiseen käyttöön mutta ajattelimme, että saattaisi kiinnostaa muitakin, joten siksi myös tämä julkinen blogipostaukseni aiheesta.
Numeroiden takaa 