Aihearkisto: Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Strategia ja liiketoiminta, tekoäly, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Media-alan alkuvuosi 2026: 14 kovaa lukuvinkkiä ja 5 polttavaa kysymystä tammi-helmikuulta

Mistä kyse?

Aloitin viime vuonna blogisarjan, jossa summaan tasaisin väliajoin isoja kehityskulkuja niitä taustoittavine lähteineen blogikirjoituksiksi. Viime kesän 12 nostoa löytyvät täältä ja loppuvuoden 14 havaintoa täältä. Tähän kirjoitukseen olen koonnut toimintaympäristöhavaintoja tammi-helmikuulta 2026. Painotus on uutismediassa ja tekoälyssä.

Iso kuva – viisi kysymystä

Alkuvuonna julkaistut tutkimukset, analyysit, uutiset ja muut signaalit media-alalta kertovat, että isot kysymykset pyörivät ainakin näiden viiden teeman ympärillä (selvyyden vuoksi: tulkinta on omani, ei tekoälyn):

  1. Millaiseksi ihmisen ja koneen työnjaon pitäisi oikeastaan muodostua? Onko tekoäly “vain työkalu muiden joukossa” vai onko tämä aikansa elänyt väite, eli onko tästä työnjaosta tulossa jotain muuta?
  2. Miten ihmisten journalistista perusosaamista – hoksaamisesta haastattelutaitoihin – vahvistetaan tekoälyn aikakaudella käytännössä? Mitä muuta se tarkoittaa kuin lisäkoulutusta?
  3. Miten erottuvuutta mietitään medioissa ihan konkreettisesti? Tässä on syytä erottaa toisistaan ainakin sisältöjen kerronta itsessään sekä niin sanottu koneluettava tai rakenteistettu data.
  4. Miten pidetään huolta siitä, että ihmisillä olisi paitsi aikaa myös kykyä kriittiseen ajatteluun tilanteessa, jossa ympärillä on käynnissä valtava muutos?
  5. Tuleeko kokemus tekoälystä jakautumaan jatkossakin epätasaisesti, sekä yleisesti että myös työpaikoilla? Joidenkin mielestä tekoälykehitys on jo nyt AGI-vaiheessa, jossa tekoäly kykenee ymmärtämään, oppimaan ja suorittamaan mitä tahansa älyllistä tehtävää ihmisen tasoisesti tai paremmin. Toiset taas ihmettelevät, kun tekoälyt horisevat yhä vain joutavanpäiväisiä. On epäolennainen kysymys, voivatko molemmat olla totta samaan aikaan. Tärkeää on, pysyykö ihmisten kokemusten epäsuhta aina tällaisena ja mitä asialle on tehtävissä.

Jos nämä kaikki vedetään yhteen, huomataan ainakin se, että ihmisen rooli on jokaisessa kohdassa vielä auki. Tekoäly pakottaa määrittelemään uudelleen, mitä ihminen tekee, missä kohtaa arvoketjua ja miksi.

Edellä mainittuihin viiteen teemaan liittyviä lukuvinkkejä tammi-helmikuulta 2026:

Muistathan myös päivittyvän Live Trackerini, jonne kerään tekoälyn käyttötapauksia uutismediassa sekä englanniksi että suomeksi. 

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

13–18-vuotiaiden suomalaisnuorten uutisten LUKEMISESTA kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tulokset yllättävät

Uutismedian liiton vuotuinen kyselytutkimus 13–18-vuotiaille suomalaisille (n=796) kertoo, että videot ja lyhyet uutisten esittämismuodot (’lyhyt/vähän tekstiä’) ovat edellisvuosien tapaan mieluisimmat uutisten seuraamisen tavat. Tutkimuksesta selviää myös, että aiempaa useampi nuori seuraa aktiivisesti uutisia – mutta samalla uutisten välttely on lisääntynyt.

Tutkimuksen kiinnostavinta antia on kuitenkin uusi osuus, jossa selvitettiin kuinka paljon nuoret lukevat uutisia. Noin puolet nuorista (48%) kertoo seuraavansa seuraamistaan uutisista vähintään puolet lukemalla (se mistä ja miten lukee, jää vastaajan tulkinnan varaan – oheisissa kuvissa on kuitenkin täsmällisiä muotoiluja, joilla asiaa on kysytty). Tätä voi mielestäni pitää suhteellisen suurena lukuna, kun ottaa huomioon, että kyse on 13–18-vuotiaista, jotka ovat jo aika pitkälti sosiaalisen videon algoritmien armoilla.

Eniten lukemalla uutisia seuraavia on 17–18-vuotiaissa tytöissä. Uutisten lukeminen kasvaa varhaisteinistä sitä mukaa kuin ikää tulee lisää kohti täysi-ikäisyyttä – mutta käytännössä vain tytöissä, ei juuri pojissa.

Muita keskeisiä havaintoja: tärkein uutislähde, tekoäly, uutisvälttely, kiinnostavimmat aiheet…

Tekoälyjen tekemät tiivistelmät eivät tässä tutkimuksessa nouse lähellekään mieluisimpia tapoja kuluttaa uutisia. Sekä niiden mieluisuus että käyttö on tutkimuksen mukaan marginaalista.

Ikäryhmän tärkein uutislähde on tänäkin vuonna Tiktok, mutta sen kasvu on pysähtynyt. Iltapäivälehdet ovat (kysytty tutkimuksessa könttänä) nyt kolmanneksi tärkein uutislähde. Instagram nousi niiden ohi hiuksenhienosti. Tutkimusraportissa arvellaan, että Tiktokin lisäksi iltapäivälehtien hienoiseen laskutrendiin vaikuttaa niiden muuttuminen osittain maksulliseksi.

Tutkimuksesta selviää myös, että ”joitakin uutisaiheita” välttelemien määrä ikäryhmässä on kasvanut vuodesta 2023 eteenpäin. Välteltävät uutiset liittyvät useimmiten sotaan, väkivaltaan ja negatiivisuuteen.

Tutkimuksessa kysyttiin myös uutisaiheista, jotka kiinnostavat eniten (oma kommenttini: tällaisen selvittäminen yksinomaan kysymällä on mielestäni hyvin haastavaa). Esimerkiksi mielenterveyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän tyttöjä kuin poikia, kun taas vaikkapa tekoälyyn liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän poikia kuin tyttöjä. Poikia kiinnostaa tyttöjä enemmän myös mm. isot ajankohtaiset uutisaiheet Suomessa sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät aiheet.

Tutkimuksen mukaan 13–18-vuotiaista nuorista uutisia ylipäänsä seuraa päivittäin 42 prosenttia. Osuus on kasvanut muutamaan edellisvuoteen verrattuna. Tutkimusraportissa arvellaan, että yksi syy on yksinkertaisesti se, että maailmalla tapahtuu paljon ja isoja asioita.

Tutkimus päivittyy Uutismedian liiton sivuille tämän päivän aikana.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Media-alan syksy 2025: 14 havaintoa, jotka kertovat muutoksen suunnan Suomessa ja maailmalla

Mitä oikein tapahtuu, missä ja miksi? Kokoan tähän kirjoitukseen toimintaympäristöhavaintoja mediasta syksyltä 2025. Tein samanlaisen koonnin heinäkuussa kesältä, ja nyt siis uudelleen tuoreemmilla lähteillä. Painotus on uutismediassa.

ARVOT JA ASENTEET

  • Luottamus uutismediaan laski historiallisen alhaiseksi Yhdysvalloissa. Lähteet: Poynter 3.10.2025, Gallup 2.10.2025. Vuoden 1972 huippulukemista – 72% amerikkalaisista luotti kysyttäessä paljon tai jokseenkin paljon – on tultu 28 prosenttiin (samalla kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa uutisluottamus on yhä kansainvälisessä verrannossa maailman huippua). 

LIIKETOIMINTA

  • Suomessa mediamainonnan määrä on ollut syksyn kaikki kuukaudet miinuksella vuoteen 2024 verrattuna, ilmenee Kantarin keräämistä tiedoista. Yleensä laskua selittävät suurelta osin printtimainonnan laskutrendi. Esimerkiksi syyskuussa mediaryhmistä kasvussa olivat radio, verkkomainonta (sisältää myös somen ja hakumainonnan) ja ulkomainonta. Lähde: Kantar 22.10.2025.
  • Alma Median Iltalehden ”maksa tai suostu”-evästemalli on epäilemättä yksi syksyn puheenaiheista media-alalla. Lähteitä: Yle 21.10.2025, Iltalehti 21.20.2025, Ilta-Sanomat 23.10.2025.
  • Sanoman ilmoitus vähentää STT:n käyttöä tai luopua siitä on myös herättänyt paljon keskustelua. Lähteitä: Sanoma 8.9.2025, Suomen Lehdistö 11.9.2025.
  • MTV:n muutosneuvottelut toivat synkkiä pilviä Suomen media-alalle syyskuussa. Lähde: MTV 8.9.2025.

TEKOÄLY

  • Ennätyksellisen laaja tutkimus: Tekoälyavustajat vääristävät uutissisältöjä lähes joka toisessa vastauksessa. Lähde: Yle, Euroopan yleisradioliitto EBU 22.10.2025.
  • Tekoälychätien käyttö uutisten kuluttamiseen on vielä marginaalista, mutta suhteellisesti suurinta nuorissa – mutta ei nuorissa kuitenkaan niin suurta kuin ehkä voisi olettaa tekoälychätien yleisen käyttöasteen perusteella. Lähde: Reuters-instituutti 7.10.2025.
  • Niin sanotut agenttiset työnkulut ja ratkaisut erilaisiin tarpeisiin alkavat aidosti pikku hiljaa konkretisoitua media-alallakin. Tosin, aina kun kuulet väitteen ”we have agentic workflows”, suhtaudu kriittisesti: termin alla myydään kaikkea mahdollista. Lähteitä: INMA, INMA 2.10.2025.
  • Mielipidejournalismi näyttäisi tuovan eniten klikkejä ChatGPT:n kautta uutismediaan – vaikka ei niitä klikkeja kaikkineen silti kauheasti tule. Lähde: Suomen Lehdistö 13.10.2025.
  • Uutispalvelu täysin tekolyllä? Kokonaan tekoälyn avulla tehdyt ja pyörivät uutissivustot ovat ajatuksena monella tavalla ongelmallisia, eivätkä tähänastiset toteutukset vakuuta (riippuu tietysti esimerkiksi, haluaako saavuttaa oikeita yleisöjä vai bottiyleisöjä…) – tässä kuitenkin yksi esimerkki, ilmeisesti norjalaistaustainen Viasport. Kesällä suomalaisvoimin julkaistu Freepress.ai on laadukkaampi ja sanoo pyörivänsä osin ihmisvoimin, mutta on herättänyt kysymyksiä tekijänoikeuksista.
  • Googlen tekoälytila eli AI Mode tuli näkyviin lokakuussa myös suomalaiskäyttäjille. Uutistoimijat ovat huolissaan muun muassa siksi, että liikenne tekoälyhakujen kautta on minimaalista, toisaalta niiden tiivistämä tai muuten käyttämä tieto on usein virheellistä. Lähteitä: Ilta-Sanomat 8.10.2025, BBC 9.9.2025.
  • Tekoälymuutoksen johtaminen on vaikeaa, eikä media ole poikkeus. Otan tässä yhteydessä vapaudet suositella tässä kohdin myös omia sisältöjä, eli tuoretta blogaustani ”Kun visio kohtaa arjen: tekoälymuutoksen johtaminen journalismissa – kolme konkreettista näkökulmaa” sekä vielä tuoreempaa minun ja Jaakon Olutta ja analytiikkaa -podcastin jaksoa ”Hei johtaja, hurmaannuitko AI-demosta tai MVP:stä? Se voi olla pahin virheesi”. Muita lähteitä: Newsroom Robots 9.10.2025.
  • Minun ja Jaakon johtamisaiheisen podin voit kuunnella myös suoraan tästä upotuksesta:

YLEISÖT

  • Tuore ruotsalaistutkimus: Nuoret kuluttavat vähemmän yhteiskunnallisia uutisia ja enemmän rikossisältöjä kuin ennen. Muutoksen taustalla on raportin mukaan yhtenä syynä sosiaalisen median käytön nousu. Lähde: Yleisradion toimintaympäristökatsaus 9/2025.
  • Suurten yhdysvaltalaisten uutistoimijoiden yleisöjen keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Nuorimmat yleisöt Pew-tutkimuslaitoksen tutkimuksessa olivat espanjankielisellä Univisionilla (mediaani 39 vuotta) ja vanhimmat oikeistolaisilla Newsmaxilla (63) ja Breitbartilla (62). Joe Roganin podcastin kuuntelijoiden keski-ikä on 44 vuotta. Lähde: Pew-tutkimuslaitos, 28.8.2025.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maksuhalukkuus, luottamus, tekoäly, podit…Uutismedia verkossa 2025 -tutkimus julki – tässä avaintulokset Suomesta

Se on taas se aika vuodesta, kun maailman suurin uutistutkimus julkaistaan. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report kerää tänäkin vuonna tietoa kymmenien maiden uutismediasta. Suomen-maaraportti on nimeltään Uutismedia verkossa 2025.

Kokoan tähän blogiin Suomen avaintulokset.

Suomessa Media-alan tutkimussäätiö on osallistunut tutkimukseen vuodesta 2014 lähtien. Suomenkielisen erillisraportin on laatinut yliopistotutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus Tarusta. Hän on laatinut raportin myös vuosien 2021–2024 tutkimuksista.

Tutkimuksessa selvitetään uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa (mukaan lukien sosiaalisessa mediassa), ja siihen osallistui tänä vuonna 48 maata.

Uutismedia verkossa 2025 – avaintulokset

MAKSUHALUKKUUS

Verkkouutisista maksavien osuus suomalaisista on 21 %, mikä on käytännössä sama kuin vuosi sitten (20 %). Osuus näyttää vakiintuneen tälle tasolle jo useampi vuosi sitten.

Kiinnostavaa:

Myönteistä uutismedian kannalta on, että eri tuotteiden bundlaamisessa näyttäisi olevan potentiaalia: Tutkimuksessa kysyttiin verkkouutisista maksamattomilta, mikä saisi heidät maksamaan. Annetuista vaihtoehdoista suosituimmaksi nousi mahdollisuus päästä useammalle kuin yhdelle uutissivustolle kohtuuhintaan, minkä tutkimuksessa tulkittiin positiivisena signaalina esimerkiksi Sanoman Kaikki+:lle.

Poiminta: ”Verkkouutisista maksaneet seuraavat iltapäivälehtiä verkossa nyt hieman edellisvuotta yleisemmin, mikä voi osin johtua näiden lehtien uusista maksullisista Plus- ja Extra-osioista. Jotkin aiemmin uutisista maksamattomat iltapäivälehtilukijat ovat siis alkaneet maksaa näistä osioista.”

LUOTTAMUS UUTISIIN

Suomalaisten yleinen luottamus uutisiin pysyi maailmanennätystasolla (Nigeria on Suomen edellä, mutta siellä kysely ei ole väestöedustava).

Kiinnostavaa:

”Viime vuosina erityisesti oikeiston piirissä on uutismediaa syytetty vasemmistolaisuudesta, ja tämä näkyi myös uutisiin kohdistuvaa luottamusta koskevissa avoimissa vastauksissa. Tyypil­lisesti vasemmistoon itsensä mieltävien keskuudessa uutisiin luottavien osuus onkin jo pitkään ollut hieman keskimääräistä suurempi ja oikeistoon itsensä mieltävien keskuudessa hieman keski­ määräistä pienempi. Tänä vuonna kuitenkin ero vasemmistolaisten ja oikeistolaisten kesken kasvoi selvästi aiempaa suuremmaksi, mikä voi kertoa siitä, että uutismedia aiempaa yleisemmin mielletään pikemminkin vasemmistolaisesti kuin oikeistolaisesti orientoituneeksi.” – – – ”Oikeistolaisiksi itsensä mieltäneiden arviot näistä medioista [Yleisradiosta ja Helsingin Sanomista] ovat myös heikentyneet selvästi kahdessa vuodessa.”

Poiminta:

Kaikki tutkimusmaat huomioiden näyttää siltä, että yleinen luottamus uutisiin ei enää laske, vaan on asettunut tietylle tasolle – joka tosin on vielä jonkin verran alempi kuin ennen koronapandemiaa.

TEKSTI VS. VIDEO

Suomalaisilta kysyttäessä uutiset kulutetaan mieluiten tekstinä (disclaimer: sisältömuodot sekoittuvat, joten tämän todentaminen kysymällä ei ole yksiselitteistä). 18-25-vuotiaissa videoiden rooli korostuu.

Poiminta:

”Teksti on useimmissa maissa säilyttänyt asemansa verkkouutisten suosituimpana esitysmuotona. Näin on etenkin Suomessa, missä selvästi muita maita yleisemmin verkko­uutisia mieluummin luetaan kuin katsellaan tai kuunnellaan. Hieman yllättävästi lukemisen suosio on Suomessa vuosikymmenen alusta jopa kasvanut ja katselemisen suosio vähentynyt.”

Toisaalta myös:

Suomi on vertailun maista ainoa, jossa uutisvideoita katsotaan tyypillisemmin uutissivustoilta kuin sosiaalisesta mediasta.

Sosiaalisen videon käyttö yleisesti kasvaa edelleen teknologiajättien siivittämänä.

AUDIO

Seitsemän prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä podcasteja uutislähteenä. 18-34-vuotiaissa osuus on 15 prosenttia. Kysyttäessä yleisimmin mainittiin Ylen ja Helsingin Sanomien podcasteja. Tutkimuksen mukaan Yle Areena on yleisimmin käytetty uutispodcastien julkaisualusta Suomessa Youtuben ja Spotifyn jälkeen.

TEKOÄLY

Tekoälychatbotien käyttö uutisten seuraamiseen on Suomessa vielä marginaalista. Tutkimuksessa asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä, joista toisessa käyttäjäosuudeksi saatiin kolme prosenttia toisessa kaksi prosenttia.

”Voi kuitenkin olettaa, että tekoälyn mahdollistamat erilaiset uutissisältöjen hakumenetelmät tulevat muuttamaan ihmisten tapoja hakeutua uutisten äärelle. He eivät ehkä jatkossa enää samassa määrin ajattele seuraavansa tietyn uutismedian uutisia, vaan ylipäätään verkosta löytyvää tietoa kulloinkin itseä kiinnostavasta aiheesta. Tämä voi entisestään vaikeuttaa ihmisten sitouttamista yksittäisten uutismedioiden tilaajiksi.”, tutkimuksessa todetaan.

Kun otetaan huomioon kaikki tutkimusmaat, osuus niistä, jotka käyttävät tekoälybotteja uutisten kuluttamiseen on seitsemän prosenttia. Osuus on suurin alle 25-vuotiaissa, 15 prosenttia.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten näkemystä erilaisiin tekoälyn mahdollistamiin esitystapoihin uutispalvelussa:

Poiminta: ”Tekoälyn mahdollistamista palveluista suomalaisia kiinnostavat erityisesti mahdollisuus kääntää vieraskielisiä artikkeleita suomeksi sekä uutisjutuista tehdyt nopealukuiset tiivistelmät. Myös uutisten sisällön personointi kiinnostaa huomattavaa osaa vastaajista (oranssit pylväät). Uutisia koskeviin kysymyksiin vastaavat botit puolestaan kiinnostavat 11:tä prosenttia vastaajista.”

Poiminta: ”Uutisia koostavista palveluista yleisimmin (24 %) käytetään Android-
puhelimen selaimeen avautuvaa (tai oikealle pyyhkäistessä avautuvaa) uutiskoostetta. Tämä voi olla esimerkiksi Google Discover. Amppareita käyttää 7 prosenttia.”

Tämä kansainvälisen raportin kuva tiivistää, millaisia tekoälyn mahdollistamia esitystapoja käyttäjät kysyttäessä suosivat ja toisaalta, mitä mediatalot itse suunnittelevat tekevänsä:

SOME

Sosiaalinen media on pääasiallinen uutislähde jo noin neljännekselle suomalaisista nuorista aikuisista.

Instagramin rooli uutislähteenä vahvistuu edelleen. Tiktokin myös, vaikkakin koko väestön tasolla vain hieman:

Kaikki tutkimusmaat ja ikäryhmät huomioiden näyttää siltä, että Facebookin algoritmimuutokset ovat palauttaneet FB:n uutiskäyttöä laskutrendiltä:

UUTISTEN VÄLTTELY

Aallonpohja saavutettu? Suomessa vähintään toisinaan välttelevien osuus kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2024 peräti viisi prosenttiyksikköä, mutta vuodesta 2024 vuoteen 2025 vain yhden prosenttiyksikön. Lähes joka kolmas suomalainen välttelee uutisia vähintään toisinaan.

Tässä uutisvälttelyn syitä:

Täältä voit lukea aiempien vuosien koosteitani Digital News Reportista ja Uutismedia verkossa -maaraporteista.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tämä harjoitus vei tekoälyagentilta 4 minuuttia – kolusi itse viiden median otsikot, laski merkkimäärät, analysoi sisältöä ja teki taulukon

Termiä tekoälyagentti käytetään nykyään melko hövelisti, mutta alun perin sillä on viitattu tekoälyn kykyyn hoitaa peräkkäisiä tehtäviä automaattisesti.

Tässä kirjoituksessa käsittelemäni esimerkki on tehty lontoolaisen startupin Convergence AI:n Proxy-työkalulla, jolle antamani komento oli seuraava:

Käy läpi suomalaismedioiden Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yle, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen verkkosivujen osa, joka kertoo luetuimmat jutut sillä hetkellä. Tämän jälkeen laadi taulukko, joka sisältää kunkin median nimen, viisi luetuinta otsikkoa, niiden keskimääräisen merkkimäärän (ilman välilyöntejä) sekä kolme pointtia, mitkä seikat yhdistävät kunkin tiedotusvälineen luetuimpia juttuja.

”Normaali” keskusteleva tekoälytyökalu ei kykenisi tekemään tämänkaltaista moniosaista tehtävää, mutta Proxyllä tässä kesti noin viisi minuuttia, eikä se tarvinnut täsmentäviä ohjeita, mitä se joskus kysyy. Proxyn tekoäly siis käytännössä käy promptissa mainituilla sivustoilla ja etsii niiden luetuimmat-osiot. Muutaman kohdalla tekoäly meni niille googlaamalla ensin ”Iltalehti luetuimmat”, osan kohdalla menemällä suoraan palvelun etusivulle ja etsimällä sieltä luetuimmat-osion. Proxy tarvitsi tehtävän toteuttamiseen 17 vaihetta, joista viimeinen oli pyytämäni taulukko. Kauneusvirhe oli se, että Proxy ei kyennyt tekemään taulukkoa täydellisenä Markdown-versiona keskustelunäkymään, eikä liitetiedostona, vaan tiedot oli itse kopioitava käsin tässä tapauksessa Google Sheetsiin:

Proxyn työstönäkymä näytti tältä:

Huono asia perinteisen median kannalta on ainakin se, että Proxy näyttäisi ohittavan sivustojen blokkausyritykset tekoälyille mm. ottamalla sivustoilta kuvakaappauksia. Median vinkkelistä tekoälyagenteille on helppo nähdä myös mahdollisuuksia, vaikkapa tutkivien toimittajien omiin seuranta-alueisiin erikoistuneiden tekoälyapureiden rakentamiseen. Kävin tätä puolta hieman enemmän läpi aiemmassa blogikirjoituksessani.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Data sen kertoo: suosituimpien uutisjuttujen otsikot sen kuin pitenevät

Vuoden 2024 luetuimpien uutisjuttujen otsikoissa oli keskimäärin 75 merkkiä (ilman välilyöntejä), kun sama luku vuonna 2017 oli 58 merkkiä. Otsikkopituudet ovat joka vuosi kasvaneet.

Tiedot ilmenevät vertailtaessa analytiikkayhtiö Chartbeatin luetuimpien uutisjuttujen listauksia vuosilta 2017–2024. Juttuja todella voi sanoa luetuimmiksi, sillä ne perustuvat Chartbeatin laajaan yli 5000 asiakkaan verkostoon, ja mittarina on käytetty lukuaikaa eikä klikkauksia. Suurin osa on englanninkielisiä.

Vuonna 2024 merkkimäärältään pisimpiä (113) otsikoita oli esimerkiksi “An Ohio toddler died after her mom left her home alone while she took a 10-day vacation. A judge called it the ’ultimate act of betrayal”.

Vuoden 2024 luetuimpiin juttuihin pääset täältä. Sivun alaosasta kohdasta ”Most Engaging Stories Archive” pääset vuosiarkistoihin. Huomioitavaa on myös, että nykyään verkkojutuilla voi olla useita otsikoita, esimerkiksi hakukoneita varten omansa ja uutisetusivuilla omansa.

Blogin pääkuva: sanapilvi kuvastaa vuosien 2017–2024 luetuimpien juttujen yleisimpiä sanoja. Graafi on laadittu Chartbeatin listojen otsikoista. Graafista puuttuu vuosi 2020, jolloin listauslogiikka oli erilainen.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pitopisteytyksestä timanttikonversioon – Hesarin uutispäällikkö avasi lehden mittaamista Tampereen yliopiston luennolla

Helsingin Sanomien tilauksista vastaava uutispäällikkö Jaakko Kangasluoma avasi Tampereen yliopiston luennolla tiistaina, millä eri tavoilla lehdessä mitataan ja analysoidaan sisältöjä.

Luento oli osa journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Journalismin iltapäivä -luentosarjaa, joka on kuunneltavissa suorana yliopiston paikallisradiosta Radio Moreenista.

Käynnit (Jaakko Kangasluoman sitaatit luennolta radiolähetyksessä kuullun pohjalta)

“Perusyksikkö. Varsinkin jos teemme isotöisen jutun, sen pitää löytää lukijansa. [Mainitsee esimerkkijutun, jonka käyntimäärät ‘vuoden kovimpia’] tässä oli 429 000 käyntiä – joka ei siis vielä tarkoita eri ihmisiä – ja mukana on myös muuritörmäyksiä eli heitä jotka ovat avanneet mutta jättäneet lukematta jutun, mutta jutun lukeneita suomalaisia oli arviolta 250–300 000, mikä on todella hyvä.”

Timantit

“Timanttiluku kertoo, miten jutun maksumuuri on tuottanut tilauksia. [esimerkkijuttu tuotti] 1560 timanttia, joka on jo tosi hyvä. 100–200 timanttia katsotaan jo onnistuneeksi jutuksi. Lähtökohta on että yksi näytetilaus, joka on ilmainen, on yhden timantin arvoinen. Yksi maksullinen tilaus voi tuottaa 5–50 timanttia, [koska tilausvaihtoehtoja on erilaisia]. Jos ihminen maksumuuriin törmättyään ottaa jonkun muun kuin kaikkein halvimman ja lyhimmän tilauksen, voi ehkä ajatella, että hänellä on jonkinlainen ajatus myös pysyä tilaajana. Jos me julkaistaan 100–130 maksullista juttua viikossa, tilauksia tulee hyvin pieninä virtoina. Koko potti ratkaisee.”

Timanttikonversio

“Timanttikonversio on luku, jota seuraamme tosi tarkkaan. Se kertoo muuritörmäysten ja timanttien suhteen. Se auttaa ymmärtämään, miten juttu osui tilaajiin. Siinä on tosi isoja sisällöllisiä eroja, joita seuraamalla voidaan oppia paljon esimerkiksi siitä, millaiset aiheet kolahtavat tai minne maksumuuri pitää jutussa laittaa.”

Käytetty aika

“Käsitys lukemisen laadusta on se, mistä me paljon puhutaan. Kaiken ei tarvitse olla massaa ja vyöryttää meille timantteja. [Tässä esimerkkijutussa] tilaajien keskimääräinen lukuaika oli 7–8 minuuttia, mikä on hyvä lukuaika. Se oli 13 000 merkin juttu, joka piti tilaajat hyvin otteessaan.”

Skrollisyvyys

“Skrollisyvyys tarkoittaa, kuinka pitkälle lukijat lukevat juttuja – esimerkiksi, kuinka suuri osa loppuun asti. Oleellista on, että pääsemme vertailemaan juttujen eroja ja pohtimaan sitä, että jos esimerkiksi jossain jutussa lukeminen on alkanut hyvin ja otsikko on kiinnostanut, mutta sitten romahtanut puolessavälissä, niin minkä takia lukeminen on jätetty kesken. Sieltä löytyy kerronnallista parannettavaa ja muuta oppia. Kerran romahdus johtui siitä, että oli laitettu kolme kuvaa peräkkäin jutun keskelle, jolloin lukija luuli, että juttu loppuu siihen.”

Pitopisteet

“Olemme luoneet tällaisen kuin pitopisteiden mittarin. Sillä mitataan tilaajien tyytyväisyyttä. Eli jos tietty määrä tilaajia käy lukemassa, lukee sitä riittävän pitkään [ajallisesti] ja lukee sitä loppuun, juttu saa silloin täydet pitopisteet. Hyvien pitopisteiden jutut voivat olla hyvin erilaisia.”

Kuten alalla yleensäkin, Kangasluoman mukaan Helsingin Sanomissa seurataan myös reaaliaikaista analytiikkaa, kuten sitä, montako ihmistä jutuissa on ollut edellisten viiden minuutin aikana, tai sitä, moniko selain on nähnyt etusivun otsikon edellisten viiden minuutin aikana. Otsikointiin käytetään paljon aikaa. Yhdestä jutusta saattaa pyöriä etusivulla 6–7 eri otsikkoversiota ja datasta voidaan katsoa, kuinka monta prosenttia otsikon nähneistä klikkaa sitä. 

“Se on tavallaan armotonta, mutta ilman mittaamista emme ymmärrä, mitä tilaajat haluavat. Samaan aikaan tulee myös epäonnistumisia, ja nekin pitää vaan lusia. On tehty suurella panoksella isoja juttuja, joihin kukaan ei ole koskenutkaan. Se on pelin henki, mutta epäonnistuminen on kivempi ottaa vastaan yhdessä porukalla”.

Kuvituskuva: Stable Diffusion.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tervetuloa aikamatkalle media-alalle: TOP25-luetuimmat Numeroiden takaa -blogikirjoitukseni 2017–2024

Mistä media-alalla puhuttiin vuonna 2017? No ainakin Facebook-videoista. Tuolloin FB:n potentiaaliin suhtauduttiin mediataloissa vielä toiveikkaasti. Yhdenlainen ajankuva koko toimialalta – on kyse sitten uutisista tai suoratoistosta – piirtyy blogikirjoituksistani, joita olen tehnyt seitsemän vuoden ajan.

Kokosin luetuimmat blogikirjoitukseni samaan pakettiin, vuosi kerrallaan. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi jutun (avautuu uuteen ikkunaan).

2017

Näistä aineksista syntyy hyvä Facebook-video

Analytiikan tulevaisuus on siinä, kenen elämään oikeasti vaikutit, sanoo blogivieras Jaakko Lempinen

Look at these numbers and be amazed – “creating communities is much more interesting than virality”, says Joel Willans, the creator of Very Finnish Problems and co-founder of Ink Tank Media

2018

Kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään, muistuttaa Milttonin some- ja digistrategiapomo Niku Hooli

Blogivieras Atte Jääskeläinen: Journalismin julkinen arvo jää höttöpuheeksi, jos sitä ei yritetä mitata

Nyt se tapahtui: FB-sivujen tavoittavuudet laskevat, koska Facebook muutti tapaa, jolla se määrittelee tavoittavuuden

2019

Maailman suurin uutistutkimus taas julki, tässä tärkeimmät havainnot

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Former Head of Buzz at Buzzfeed Tabatha Leggett now works in Finland so we had a chat about measuring success and the future of media

2020

Tästä syystä FB-sivusi seuraajien määrä on eri kuin tykkääjien

Näin löydät Tiktokin analytiikkatiedot, ja tämän kaiken saat niistä irti

Vaikuttavuuden mittaaminen mediassa – teoria(t), käytäntö ja tulevaisuus

2021

Amy Webbin trendijärkäle julki: Cancel-kulttuurista häivytettyyn todellisuuteen – nämä asiat nousevat mediassa vuonna 2021

Digikasvua, yritysostoja, muutakin kuin mediaa – tässä suomalaisten mediayhtiöiden strategiat pähkinänkuoressa

Tässä Digital News Report 2021:n Suomen-päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

2022

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Pähkinänkuoressa 14+ trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot

2023

Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

Yhdeksän mediayhtiön strategiat superlyhyesti (+suorat linkit koko strategioihin)

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

HVOD, AVOD, TVOD, SVOD, BVOD, OTT, FAST…TV-bisneksen lyhenneralli kertoo rahoitusmallien erottelusta ja ilmatilan ottamisesta

2024

800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

19 nostoa mediasta futuristi Amy Webbin 979 sivun trendijärkäleessä

Media-alan kuulumiset suoraan mailiisi? Tässä 17 alaa seuraavaa uutiskirjettä tilauslinkkeineen meiltä ja maailmalta

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2024 -jättitutkimus julki: Suomen uutisluottamus yhä korkeammalla kuin ennen koronaa, uutisten välttely lisääntyi roimasti

Maailman suurin vertaileva uutistutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2024 julkaistiin viime yönä. Raportin nimi johtaa hieman harhaan, sillä se sisältää muutakin kuin uutistietoa, kuten kysyttyä tietoa podcastien tai sosiaalisen median kanavien käytöstä yleensä – nyt ensimmäistä kertaa esimerkiksi Metan Threads-palvelusta Suomessa. DNR:n yhteydessä julkaistaan erillinen Suomen-maaraportti, jonka nimi on Uutismedia verkossa 2024.

Tässä Suomen-maaraportin eli Uutismedia verkossa 2024 -raportin keskeisiä tuloksia:

  • LUOTTAMUS: Suomalaisten luottamus uutisiin kulkee yhä kansainvälistä trendiä vastavirtaan eli ei ole laskenut sen jälkeen, kun se koronapandemian myötä lähti nousuun. Suomi on taas uutisluottamuksen kärkimaa maailmassa. Taso on selvästi korkeampi kuin ennen koronaa ja vuoden 2023 tasolla (kuva yllä v. 2015-2024). Luottamus useimpiin uutisiin on nyt yhden prosenttiyksikön korkeammalla kuin vuonna 2015 (68%->69%). Suomen luotetuin media on Yle. Yksittäisten medioiden luottamusarvosanat ovat edellisvuoden tasolla. Tutkimusmaista vähiten uutisiin luotetaan Unkarissa ja Kreikassa.
  • LUOTTAMUS: Raportti muistuttaa, että tuloksia tulkitessa on huomattava, että vastaukset “eivät suoraan kerro eri viestintävälineiden luotettavuudesta vaan siitä, kuinka luotettaviksi vastaajat ne arvioivat”:
    • “Tähän puolestaan voivat vaikuttaa varsinaisesti luotettavuutta koskevien kokemusten lisäksi monenlaiset seikat, kuten kuhunkin viestimeen liitetyt yleiset mielikuvat ja vastaajan omat poliittiset asenteet. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, kuinka tärkeitä erilaiset perustelut heille ovat heidän arvioidessaan eri uutismedioiden luotettavuutta. Tärkeimmiksi perusteluiksi luotettavuusarviolle osoittautuivat korkeat journalistiset periaatteet, avoimuus uutisten tekemisessä, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus.”
  • UUTISVÄLTTELY: Uutisten välttely yleistyi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus – siis niiden osuus, jotka näin kokevat tekevänsä – kasvoi viisi prosenttiyksikköä, mikä on suhteellisena lisäyksenä tutkimusmaiden kärkipäätä. Satunnaisesti, toisinaan tai usein uutisia välttelee joka kolmas. Kaksi kolmannesta uutisia vähintään toisinaan välttelevistä suomalaisvastaajista pitää uutisten määrää uuvuttavana. Muihin maihin verrattuna uutisten välttely on Suomessa edelleen kuitenkin vähäistä. Tutkimusmaista Argentiinassa kiinnostus uutisiin on vähentynyt 32 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa, ja joka toinen argentiinalainen sanoo välttelevänsä uutisia. 
  • MAKSAMINEN: Verkkouutisista maksavien osuus ei näytä enää Suomessa nousevan. Se on asettunut noin 20 prosenttiin. Yhdistelmätilausten (paperi ja digi) osuus laskee, vain digiä tilaavien osuus nousee.
    • “Juuri kukaan vielä verkkouutisista maksamattomista ei olisi valmis maksamaan niistä yli 15 euroa kuukaudessa. Keski- ja hyvätuloisista, korkeasti koulutetuista, uutisista ja politiikasta kiinnostuneista sekä Yleisradion verkkouutisia seuraavista hieman keskimääräistä suurempi osuus voisi ajatella maksavansa verkkouutisista jonkin 15 euroa pienemmän summan kuukaudessa.”
  • MAKSAMINEN: Kun katsotaan osuutta uutisten säännöllisistä digitilaajista, Suomen tilatuimmat verkkouutisnimikkeet ovat kyselyn perusteella Helsingin Sanomat, Iltalehti Plus, Aamulehti, Suomen Kuvalehti, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Talouselämä ja Hufvudstadsbladet. Neljännes suomalaisista seuraa uutisia vain verkosta. Vuonn 2015 luku oli 11 prosenttia.
  • TILAUSPERUUTUKSET: Uutistilauksensa peruuttaneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä syytä peruutukseen:
    • ”Tavallisimmin syyksi sanottiin rahapula tai tilauksen kalleus sekä se, että uutistilaukselle ei ole tarvetta. Osa vastaajista kertoi säästävänsä tarttumalla tarjoustilauksiin ja tilauksen päätyttyä odottavansa uutta edullista tarjousta. Jotkut olivat tehneet tilauksen vain voidakseen lukea yhden kiinnostavan jutun.”
  • SOME: Tiktokin uutiskäyttö yleistyy ja Facebookin vähenee. Facebookin uutiskäytössä on tapahtunut merkittävä pudotus vuodessa, vaikka se on koko väestön tasolla yhä suurin. Facebookin uutiskäytön vähenemisen taustalla on osin se, että Meta/FB on tietoisesti vähentänyt uutislinkkien näkyvyyttä algoritmissaan.
  • SOME: Metan aiemmin tänä vuonna Eurooppaan tuoma Threads on ensi kertaa mukana kyselyssä. Sitä käyttää kaksi prosenttia suomalaisista viikottain (kuva yllä). Uutiskäytössä Threadsin osuus on hyvin pieni, alle 0,5 prosenttia. Threads ei yllä uutiskäytössä yli prosentin rajan edes Yhdysvalloissa, ilmenee kansainvälisestä raportista.
  • PODCASTIT: Podcastien kuukausitavoittavuus Suomessa on noussut kuudessa vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Podcasteja kuuntelee kuukausittain kolmannes suomalaisista. Uutisiin liittyviä podcasteja kertoo kuuntelevansa noin joka kymmenes – useammin mies kuin nainen (kuva yllä). 
  • UUTISTARPEET: Tärkeimpinä uutisten käyttötarkoituksina pidetään ajan tasalla pysymistä, oppimista ja erilaisten näkökulmien saamista. Tämänvuotisessa tutkimuksessa on mukana uutisten käyttötarvekartoitus, jonka mukaan mm. viidennes suomalaisista kaipaa lisää paikallista tietoa.
  • KOOSTINSIVUT: Uutislinkkejä koostavia sivustoja käyttävien osuus kasvoi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Näistä suosituin on kotimainen Ampparit, joita viikon aikana kertoo käyttävänsä kahdeksan prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on Google News, seitsemän prosenttia. Google Discover -sisältösuosittelijasta ei kysytty erikseen.
  • TEKOÄLY: Tekoälyn avulla tehtyihin uutisiin suhtaudutaan aihepiireistä myönteisimmin urheilussa, kielteisimmin politiikassa ja rikosuutisissa (kuva yllä).

Suomen-maaraportti tehdään Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa ja sen rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. Tutkimukseen osallistui 47 maata. Suomi on ollut mukana 11 kertaa. Tammi-helmikuussa 2024 tehtyyn verkkokyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista.

Aiempien vuosien Digital News Report -koosteitani voit lukea tätä kautta. Tässä kirjoituksessa vertailen vuosien 2023 ja 2014 raportteja.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin Googlen Gemini 1,5 Pro, Anthropicin Claude 3 Opus ja Open AI:n ChatGPT4o tiivistävät suomeksi samaa englanninkielistä media-alan tutkimusmateriaalia

Generatiiviset tekoälyt alkavat olla jo erittäin hyviä tiivistämään, kääntämään ja versioimaan. Kielellinen laatu on niin korkeatasoista, että vaarana on unohtaa mallien yhä hallusinoivan, eli tietojen tarkistaminen on toistaiseksi yhtä tärkeää kuin ennenkin.

Latasin kolmelle tekoälylle pdf-tiedoston, joka sisältää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -raportit vuosilta 2014 ja 2023, yhteensä 256 sivua.

Pyysin tekoälyjä tiivistämään materiaaleja seuraavanlaisella kehotteella:

“Tämä pdf-tiedosto sisältää kaksi media-alaan liittyvää tutkimusraporttia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutilta. Toinen on Digital News Report vuodelta 2023 (sivut 1–160) ja toinen Digital News Report vuodelta 2014 (sivulta 161 eteenpäin). Olet mediatoimialaa seuraava analyytikko. Tehtävänäsi on tiivistää kumpikin englanninkielinen tutkimusraportti mahdollisimman selkeälle suomen kielelle niin, että nostat kummastakin raportista 5 keskeistä havaintoa. Tee yksi lyhyt lause per havainto. Tekemäsi tiivistelmän kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät tunne media-alaa hyvin, joten tee tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää. Kun olet listannut kummankin vuoden raportista keskeiset havainnot, vertaile sen jälkeen kumpiakin raportteja kokonaisuudessaan toisiinsa ja kerro 5 keskeistä asiaa, jotka ovat yhdeksässä vuodessa muuttuneet.”

Kielellisesti kaikki tekoälyt tekivät mielestäni hyvää jälkeä, vaikka paikoin vielä huomaa, että aivan täydellistä ei ole. Mutta muutos esimerkiksi vuoden takaiseen tasoon on merkittävä. Pienellä jatkopromptailulla kieltä ja tiettyä aikamuotojen horjuntaa olisi vielä saanut parannettua. Eniten itseäni häiritsee otsikoiden tavuviiva, kun pitäisi olla ajatusviiva, heh. Substanssin osalta en heti huomannut suuria virheitä. Painotukset hieman vaihtelevat.

Tulokset löytyvät rinnakkain pääkuvasta. Tässä slideshow’na:

Digital News Report on maailman suurin uutistutkimus, jonka osana julkaistaan vuosittain myös Suomen-maaraportti Uutismedia verkossa. Digital News Report 2024 & Uutismedia verkossa 2024 julkaistaan tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tiivistän tulokset blogiin. Aiempia kirjoituksiani DNR:stä löydät täältä.

Normaali