Avainsana-arkisto: ennakointi

mediatoimiala, Strategia ja liiketoiminta

Tekstiartikkeli ei kuollutkaan, mikrodraamat tulevat & AI:sta erottuvan sisällön resepti täsmentyy – tässä minun 9 mediatrendiäni vuodelle 2026

Miltä näyttää median vuosi 2026? Nyt eletään taas trendiraporttien kulta-aikaa. Tässä ovat omat poimintani. Lopussa otan kriittisen näkökulman: mikä ei toteudu?

Ison kuvan hahmottamiseksi suosittelen tutustumaan Sitran megatrendeihin, joiden uusin versio julkaistaan 2026 alussa. Tuttuja asioita ne varmasti jatkossakin sisältävät: geopoliittiset jännitteet, väestön ikääntyminen, talouskasvun hidastuminen, ekologinen kestävyyskriisi, teknologinen murros ja niin edelleen.

Keskityn tässä kirjoituksessa megatrendejä alemman lentokorkeuden asioihin. Painotus on uutismediassa, sosiaalisessa mediassa ja suoratoistomarkkinassa. Nostan yhdeksän trendiä vuodelle 2026 ja miten ne muuttavat media-alaa.

TEEMA: Sisältö

  • TRENDI 1: Erottuvuudesta alkaa tulla elinehto, mutta mitä kaikkea se tarkoittaa?
    • Millaista esimerkiksi on journalismi, jota tekoälyjen on vaikeinta tiivistää ja kopioida? Tätä määrittelytyötä tehdään uutismediassa eri otsikoiden alla – unique journalism, distinctive journalism, signature journalism (lähde: uutismediajärjestö Wan-Ifran Newsroom Summit 2025 -tilaisuuden esitykset), mutta yhtä vastausta asiaan ei ole. Eikä kyse ole vain sisällöstä, vaan myös sen tarjoilusta eli personoinnista. Yksi vastaus on, että niin sanottu perusmuotoinen ensiuutisointi pyritään osin automatisoimaan tekoälyn keinoin, ihmisen tarkistamana – jotta aikaa omaleimaisen journalismin tekemiseen jäisi enemmän. Omaleimaisuudelle yksi nimittäjä on, että sisällöissä kuuluu ihmisen ääni, mikä taas edellyttää enemmän läsnäoloa kentällä ja verkostoissa, toimittajan tiedonhankintataitojen korostumista ja niin edelleen, unohtamatta henkilöbrändin kasvavaa merkitystä.
    • Selvää on, että ainakaan toistaiseksi täysin tekoälyllä tehdyllä sisällöllä ei massasta erotuta (vilkaiskaapa tätä norjalaista Viasportia). Mutta kokeiluja tällä kentällä tapahtuu. Tanskassa seuraava yrittäjä on ”projekti Y”, joka on tekoälyllä pyörivä konservatiivimedia. Oikeampi kysymys voi olla ei se, erottuuko tekoälyllä tehty sisältö muista, vaan onko se kaikesta huolimatta joillekin tarpeeksi hyvää.
  • TRENDI 2: Tekstiartikkeli ei kuole vieläkään
    • Voi kiistatta sanoa, että video on internetin hallitseva muoto. Sosiaalinen video jyrää ja audiokin muuttaa muotoaan. Mutta kysyttäessä ihmiset edelleen myös lukevat uutisia todella mielellään tekstinä – Yhdysvalloissa tässä on jopa hienoista kasvua, kun verrataan Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimusvastauksia vuosilta 2016 ja 2025. Nuorissa audio ja video tietysti erityisesti korostuvat, mutta sellainen hypoteesi, että ihmiset eivät enää haluaisi uutisiaan tekstimuodossa (joka voi toki olla hybridikin tekstiä, audiota, videota), ei yksinkertaisesti näytä pitävän paikkaansa. Ja käytetäänhän tekoälychatejäkin aika paljon, niin, tekstinä. Jos tekstiartikkeli joskus kuolee, niin vuonna 2026 sitä ei vielä ainakaan tapahdu.
  • TRENDI 3: Lyhytvideon evoluutio jatkuu – esimerkki: mikrodraamat tulevat
    • Nettiin mahtuu sekä lyhyttä että pitkää, mutta lyhyen pystyvideon kasvu ei näytä hidastuvan. Tämä näkyy myös siinä, että useimmat uutistoimijat ovat tuoneet sovelluksiinsa pystyvideosyötteet, suurista viimeisimpänä New York Times marraskuussa.
    • Kiinnostava esimerkki lyhytvideon evoluutiosta ovat niin sanotut mikrodraamat. Käytännössä kyse on elokuvista tai tv-sarjoista, jotka on pilkottu hyvin lyhyisiin jaksoihin joko someen tai varta vasten kehitetyille alustoille. Käyttäjät voivat katsoa sisältöä katsomalla mainoksia, ostamalla ”tokeneita” tai tilaamalla palvelun nähdäkseen enemmän kuin ensimmäiset jaksot. Konsulttiyhtiö Deloitte ennakoi trendiraportissaan, että mikrodraamat eivät ole enää ohimenevä trendi, vaan rajusti kasvava bisnes. Ne vetoavat erityisesti nuoreen kohderyhmään, pirstaleiseen huomiokykyyn ja mobiilikäyttäjiin, ja niiden ansaintamallit, kuten jaksokohtaiset mikromaksut, ovat osoittautuneet tuottoisiksi. Mikrodraama ei ole täysin uusi asia, mutta sosiaalisen videon kova kasvu ruokkii tätä ilmiötä.

TEEMA: Teknologia ja jakelu

  • TRENDI 4: Zero click -ilmiö syö hakuliikennettä, ja se on vaikea pala etenkin pienille medioille
    • Zero clickillä tarkoitetaan rakenteellista muutosta ihmisten tiedonhakutavoissa, kun he saavat vastauksensa yhä useammin tekoälykoosteista käymättä tiedon alkulähteillä. Hakukoneliikenne, kuten someliikennekin, on pienille medioille usein suhteellisesti tärkeämpää kuin suurille, joten pudotus trafiikkiluvuissa voi iskeä niihin kaikista kipeimmin.
    • Yksi kiinnostavimpia ajatuksia on, että median arvo ikään kuin alkaisi siirtyä datan rakenteeseen, eikä julkaisupaikkaan. Kun sisältö pilkotaan ja sitä rikastetaan koneluettavaan muotoon, se mahdollistaa sen paremman hyödyntämisen esimerkiksi löydettävyyden parantamiseksi. Media-alalta yksi käytännön esimerkki on News Atom -hanke. Kärjistäen: ilman koneluettavassa muodossa olevaa tavaraa sisällöistä on hyvin vaikeaa tehdä niin sanottua nestemäistä sisältöä eli liquid contentia – käsite, josta ei muuten ole pöhisty tämän vuoden mediaseminaareissa läheskään yhtä paljon kuin viime vuonna. Jostain sekin kertoo.
    • Sen sijaan media-alan seminaareissa yhä useammin toistuva kirjainlyhenne on MCP. Se on standardoitu rajapinta, jolla tekoäly saa plugin-tyyppisesti pääsyn niihin toimintoihin, joihin se kytketään. Tässä Tilastokeskuksen esimerkki, tässä Guardianin. MCP mahdollistaa sekä työkalukehitystä median sisällä että yleisöille näkyviä ominaisuuksia.
  • TRENDI 5: Tekoälyagentit yleistyvät ihan oikeasti, mutta myyntipuheiden taakse on entistä vaikeampaa nähdä
    • Tekoälyagenttia on niin vaikea määritellä, ettei siihen ralliin kannata edes lähteä. Tässä piileekin ongelma: lapsi uhkaa hukkua pesuveden mukana myyntipuheisiin. Kuluttajan on syytä olla tarkkana. Silti: Tekoälypohjaisten agenttien käyttötapaukset alkavat vihdoin oikeasti yleistyä hiljalleen myös mediassa, mutta olen sitä mieltä, että tämäkin asia kaipaa enemmän realistista käytännönläheistä otetta ja vähemmän kattotason ”miksi ette ole jo ottaneet agentteja käyttöön”-kouhotusta, joka kääntyy itseään vastaan. Välähdyksiä realistisesta tulevaisuudesta mediassa voi katsoa vaikka Tampereen yliopiston kokeilusta täältä, vaikka kokeilu vielä raakile olikin.
    • ”Tokens are the new budget”, tokenit ovat uusi budjetti [mediayhtiöille]. Tämä saksalaisen mediayhtiön Ippen Median teknologiajohtajan Markus Frantzin heitto Wan-Ifran Newsroom Summitissa jäi mieleen. Näinhän se on. Tekoälyn käyttö ei ole ilmaista, agenttiarmeijan varsinkaan.
  • TRENDI 6: Organisaatiot yskivät tekoälymuutoksessa
    • Ei vuosi 2026 ole tässä yhtään helpompi kuin 2025. Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta tämä tuli jälleen mieleen, kun Reuters-instituutti kertoi tuoreesta tekoälykyselystään brittijournalisteille. Tekoälyn käyttö on yleistä, mutta melko rajoittunutta. Strateginen johtaminen ja koulutus eivät ole pysyneet yksittäisten innostujien tahdissa. Vain noin kolmannes kertoi työnantajansa tarjoavan koulutusta tekoälytyökalujen käyttöön.

TEEMA: BISNES

  • TRENDI 7: Youtube ja Netflix oppivat toisiltaan
    • Tämän trendin pöllin surutta yhdestä suosikkitrendiraportistani eli konsulttiyhtiö AlixPartnersilta, joka osaa pukea kehityskulut kansantajuisesti sanoiksi. Kaksi jättiläistä eli Youtube ja Netflix lähentyvät toimintatavoiltaan toisiaan huomattavasti vuonna 2026. Mainostulojen jättiläinen YouTube satsaa Netflix-tyyliseen ”tv-laatuiseen” sisältöön kasvattaakseen tilaajamääriään. Samaan aikaan Netflix lisää lyhytvideoita ja suoria lähetyksiä vähentääkseen riippuvuuttaan pelkistä tilausmaksuista.
  • TRENDI 8: Äänikirjat vahvemmin osaksi perustarjontaa
    • Suomessa Spotifyn marraskuussa 2025 tekemä lanseeraus on vedenjakaja, koska se rikkoi vallitsevaa markkinadynamiikkaa merkittävällä tavalla. Äänikirjoista tuli yhtäkkiä podcastien kaltaista perustarjontaa sen sijaan, että niitä varten pitäisi ladata erillissovellus. Spotify löytyy jo melkein kaikilta. Spotify-diilin nostattamaan keskusteluun voit tutustua esimerkiksi media-alan asiantuntijan, kirjailija Kari Haakanan blogissa.
  • TRENDI 9: Bundlauksen uudet muodot ja ”frenemy”-aikakausi
    • AlixPartners kutsuu trendiraportissaan ”suoratoistosotien” uusinta vaihetta frenemy-aikakaudeksi, jossa kovatkin kilpailijat tekevät yhteistyötä, koska globaalin suoratoistomarkkinan kasvu hidastuu. Odotettavissa on entistä enemmän palveluiden niputtamista (bundlaus) ja sisältöjen ristiinlisensointia kilpailijoiden kesken. Tämä kehitys näkyy jo nyt: suoratoistopalvelut eivät pidä kaikista originaaleistaan kiinni enää verissäpäin.
    • Bundlausta kokeilee enenevässä määrin uutismediakin. Edustamallani Sanomilla on uudehko +Kaikki-tilauksensa, ruotsalaisella Bonnier Newsillä +Allt. Uusia tilausmalleja varmasti kokeillaan, myös tekoälykehityksen siivittämänä. Yhteistyö kilpailijoiden kanssa on kuitenkin delikaatimpaa kuin suoratoistomarkkinassa.

Kriittinen näkökulma: mikä trendi ei toteudu vuonna 2026?

Puolitosissani joka vuosi ajattelen, että ennakointiin olisi hyvä sisällyttää jonkinlaista tulosvastuuta. Selvitin vuosi sitten, mitä kaikkea sellaista on povattu mediaan, jota ei kuitenkaan ole tapahtunut. Monestihan tulevaisuus toteutuu hieman eri lailla tai ajassa kuin on ajateltu.

No, mitä ei ole vielä tapahtunut? Lineaarinen televisio ei ole vieläkään kuollut (kuten ei tekstikään), vaikka trendi on kiistaton. Lohkoketjusta veikattiin läpimurtoa jo aikaa sitten, hiljaista on. Älypuhelinten myynti ei ole hidastunut, kuten ennakoitiin.

Tälle vuodelle tulee mieleen eritoten yksi asia: jo vuosia monissa trendiraporteissa on uskottu ”wearablesien” eli puettavan teknologian kuten älylasien valtavirtaistumiseen. Esimerkiksi Metan älylaseista on tänä vuonna puhuttu paljon, mutta ei näiden laitteiden kohdalla voida hyvällä tahdollakaan puhua minkäänlaisesta valtavirtaistumisesta. Uskaltaisin lyödä vetoa, että ei myöskään vuonna 2026.

Ja kun kriittisen näkökulman lupasin, palautan lopuksi mieliin intialaisen Times Internet -mediayhtiön Senior Director of Productin Ritvij Parrikhin kommentit kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n tekoälyä käsittelevässä webinaarissa jokin aika sitten. Hiljaista oli, kun hän aika vakuuttavasti perusteli, miksi hänen mielestään laajat kielimallit eivät tule välttämättä koskaan mullistamaan uutismedian liiketoimintaa ainakaan sillä tavalla kuin ennakoimme, koska niiden tuoma kustannussäästö on rajallinen (mm. finetuunaaminen ja ylläpito on kallista) ja toisaalta kaikkien saavutettavissa, eli pysyvää kilpailuetua ei synny. Tällaisetkin näkökulmat ovat virkistäviä, sillä tekoälynarratiivi tuppaa olemaan usein samansuuntaista. Parrikh korosti, että ei ole sitä mieltä, etteikö kyse olisi mullistavasta teknologiasta sinänsä. Hänen mielestään uutismediassa sen todellinen hyöty saattaa kuitenkin jäädä tukirooliin eli mm. ”nappuloiksi käyttöjärjestelmiin”.

Ehkä olen itse hieman optimistisempi, mutta kävi miten kävi, erittäin mielenkiintoisia aikoja elämme!

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Mitä näkyy, media? Tässä vino pino trendiraportteja vuodelle 2025 tiivistettynä

Liveurheilu, uutiset, suoratoisto, some, työelämä, teknologia, talous, yhteiskunnat, koko maailma – mihin ne menevät vuonna 2025?

Puristimme Ylen strategiatiimissä 19 valikoitua trendiraporttia tiiviiksi koosteeksi, jonka äärelle voi rauhassa pysähtyä (koostamisessa tekoäly säästi tietenkin isosti aikaa – kiitos NotebookLM, Perplexity, YleGPT). Koosteen lopusta löydät myös kertauksen, mitä vuosi sitten ennakoitiin, ja mikä on toteutunut, mikä ei.

KOOSTEEN LÖYDÄT TÄÄLTÄ (AVAUTUU UUTEEN IKKUNAAN)

Omia tärppejä tämän vuoden raporteista (tuoreimpana mukana Reuters-instituutin tämän viikon torstaina julkaistu ennakointipaketti):

👉 Videopodcastien nousu – monille kuluttajille podcast on ensisijaisesti videota.
👉 Sosiaalisen videon kasvu syö suoratoistoa.
👉 Urheilussa monikanavainen katselukokemus arkipäiväistyy: suoratoistokatsojat voivat yhä helpommin seurata useita pelejä samanaikaisesti ja valita haluamansa kuvakulmat.
👉 Retail median eli vähittäiskaupan oman mainosverkoston nousu kolkuttelee jopa jo perinteisen television merkitystä.
👉 Tekoälyagentit eli automatisoidut apurit – tulevatko valtavirtaan vai kypsytelläänkö vielä tämä vuosi?
👉 Bundlaus tulee kaikkialle uutismediasta suoratoistoon – kimppatarjouksia voidaan nähdä jopa toistensa kanssa kilpailevilta yrityksiltä.
👉 Haittaako Euroopan poliittinen kuohunta koko mantereen innovointikykyä?
👉 Mihin kaikkeen vaikuttaakaan Yhdysvaltain politiikan uusi suunta? Miten käy esimerkiksi yritysten vastuullisuusponnistelujen? Palkkaako New York Times tänä vuonna jopa trumpilaisen kolumnistin, kuten eräs professori veikkaa?

Teimme vastaavantyyppisen koosteen myös vuosi sitten. Sen löydät täältä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Tätä kaikkea trendiraporteissa maalailtiin vuosi sitten – mikä toteutui, mikä ei?

Joka vuosi loka-tammikuun haarukassa ilmestyy tuhansia trendiraportteja, jotka pohtivat tarkastelemiensa alojen mahdollsia kehityskulkuja tulevalle vuodelle. Olen valinnut tähän vuosi sitten ilmestyneitä raportteja, jotka lupasivat katsoa nimenomaan vuotta 2024.

Pidemmittä puheitta suoraan esimerkkeihin.

Näiden voidaan katsoa toteutuneen vuoden 2024 aikana

Kuten Economist ennakoi, keskuspankit alkoivat laskea korkoja. (lähde)

Kuten Forbes ennakoi, kulttuurisodille ei näy loppua. (lähde) [huomioni: tämä taisi olla helppo ennakoitava, heh]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, uutismedia-ala on saanut tekoälytoimijoilta korvauksia sisältöjensä käytöstä, mutta korvaukset jakautuvat epätasaisesti. (lähde) 

Kuten Activate ennakoi, tekoälytyökalujen käyttö hakukoneena on lisääntynyt. (lähde)

Kuten Activate ennakoi, tekoälytyökalut ovat mahdollistaneet musiikin ja podcastien tekemisen uudella tavalla, helpommin ja aiempaa useammille. (lähde)

Kuten Dentsu ennakoi, keskustelubotit ovat tehneet tekoälyn myötä paluuta – kuluttajat näkevät niitä huomattavasti aiempaa enemmän yritysten palveluissa (lähde)

Kuten Deloitte ennakoi, suoratoistopalvelut ovat nostaneet hintojaan ja tarjonneet pidempiä tilausjaksoja. (lähde)

Kuten eMarketer ennakoi, FAST-kanavien katselu on kasvanut ja samalla niihin myytävistä mainoksista tuleva liikevaihto (lähde). [huomioni: katselun kasvun voidaan todeta johtuvan myös kanavien määrän lisääntymisestä, mutta on silti totta. Liikevaihdon kasvu on totta ainakin, kun katsotaan suurimpia toimijoita kuten Pluto TV:tä. Kulutuksessa puolestaan Euroopassa korostuu viihde, Yhdysvalloissa taas uutiset]

Kuten Kantar ennakoi, suoratoistopalveluiden tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet niin, että ne mahdollistavat paremmin vuorovaikutteisuutta, kuten interaktiiviset mainokset (lähde) [huomioni: lisätietoa mm. täällä]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen on jatkanut yleistymistään uutismediassa. (lähde) [huomioni: pätee myös suoratoistomarkkinaan]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, Googlen Discoverista on tullut uutismedialle yhä tärkeämpi verkkoliikenteen lähde, mutta myös vaikeasti ennakoitava. (lähde)

Kuten Activate ennakoi, Tiktok on vahvistanut asemiaan sosiaalisen videon ykkössovelluksena ja jatkanut laajennussuunnitelmiaan verkkokaupaksi ja hakukoneeksi. (lähde) [huomioni: näin voidaan sanoa, jos katsotaan Tiktokin ilmoittamia käyttäjämääriä, vaikka käytön hidastumisestakin on esiintynyt väitteitä]  

Kuten Dentsu ennakoi, somepalvelut ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan, kun ne kopioivat ominaisuuksia toisiltaan kiihtyvään tahtiin. (lähde)

Kuten Dentsu ennakoi, lakiosaamisen rooli yrityksissä on korostunut tekoälysääntelyn takia. (lähde)

Näistä voidaan katsoa, että eivät yksiselitteisesti sellaisenaan ole toteutuneet vuoden 2024 aikana

Älykäyttöiset puettavat laitteet eivät ole isossa mittakaavassa tehneet paluuta, kuten amerikkalainen Future Today -instituutti oli vuodelle 2024 ennakoinut. (lähde)

Älypuhelinten myynti ei ole hidastunut, kuten amerikkalainen Future Today -instituutti oli vuodelle 2024 ennakoinut (lähde) [huomioni: kokonaismarkkina kasvaa, aluettaista vaihtelua on]

Virtuaalitodellisuus työntekijäkokemuksessa ei ole alkanut “laajasti kypsyä eri toimialoilla lääketieteestä tehdastyöhön”, kuten Capgemini vuodelle 2024 ennakoi. (lähde) [Huomioni: Vaikka esimerkiksi digitaalisia kaksosia on teknologian puolesta jo mahdollista käyttää, olisi mielestäni liioittelua sanoa niiden valtavirtaistuneen työelämässä.]

Ylipäänsä metaversumiin tehdyt investoinnit ja yritysten panostukset ovat olleet tänä vuonna merkittäviä, mutta eivät aivan niin suuria kuin toiveikkaimmissa ennusteissa. Tämä johtuu osittain taloudellisesta epävarmuudesta.

Tekoälyn vastaus – nämä eivät ole toteutuneet

Pyysin myös tekoälyltä (Poe/GPT-4o) esimerkkejä trendiennusteista, jotka eivät aikajänteestä riippumatta ole ainakaan täysin toteutuneet. Vastaus oli tämänkaltainen – kyllä näistäkin voi samaa mieltä olla, vai mitä:

Lineaarisen TV:n kuolema: Ennakoitiin, että perinteinen televisio katoaisi, mutta se on yhä suosittu.

Lyhytvideoiden täysi dominanssi: Ennakoitiin, että lyhytvideot korvaisivat muut muodot, mutta pitkät sisällöt ovat yhä suosittuja.

Täysi painotus tilaajamalleihin: Ennakoitiin, että mainosrahoitteisuuden merkitys vähenisi, mutta se on yhä merkittävä tulonlähde.

Virtuaalitodellisuuden yleistyminen viihteessä: Ennakoitiin, että virtuaalitodellisuus tulisi valtavirtaan, mutta näin ei ole käynyt.

Lisätyn todellisuuden muuttamat käyttöliittymät: Ennakoitiin, että AR muuttaisi mediankulutusta, mutta näin ei ole käynyt.

Interaktiivisuus kaikessa sisällössä: Ennakoitiin, että kaikki mediat olisivat interaktiivisia, mutta perinteiset muodot pitävät pintansa.

Ääniohjattujen laitteiden yleistyminen: Ennakoitiin, että ääniohjaus dominoisi mediankulutusta, mutta käyttö on vähäistä.

NFT:t mediassa: Ennakoitiin, että NFT:t (ei-vaihtokelpoinen rahake) olisivat keskeisiä mediassa, mutta kiinnostus on vähentynyt.

Kuvituskuva: Perplexity.

Lue myös: 800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

Lue myös: Pähkinänkuoressa 14+ kpl trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tervetuloa aikamatkalle media-alalle: TOP25-luetuimmat Numeroiden takaa -blogikirjoitukseni 2017–2024

Mistä media-alalla puhuttiin vuonna 2017? No ainakin Facebook-videoista. Tuolloin FB:n potentiaaliin suhtauduttiin mediataloissa vielä toiveikkaasti. Yhdenlainen ajankuva koko toimialalta – on kyse sitten uutisista tai suoratoistosta – piirtyy blogikirjoituksistani, joita olen tehnyt seitsemän vuoden ajan.

Kokosin luetuimmat blogikirjoitukseni samaan pakettiin, vuosi kerrallaan. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi jutun (avautuu uuteen ikkunaan).

2017

Näistä aineksista syntyy hyvä Facebook-video

Analytiikan tulevaisuus on siinä, kenen elämään oikeasti vaikutit, sanoo blogivieras Jaakko Lempinen

Look at these numbers and be amazed – “creating communities is much more interesting than virality”, says Joel Willans, the creator of Very Finnish Problems and co-founder of Ink Tank Media

2018

Kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään, muistuttaa Milttonin some- ja digistrategiapomo Niku Hooli

Blogivieras Atte Jääskeläinen: Journalismin julkinen arvo jää höttöpuheeksi, jos sitä ei yritetä mitata

Nyt se tapahtui: FB-sivujen tavoittavuudet laskevat, koska Facebook muutti tapaa, jolla se määrittelee tavoittavuuden

2019

Maailman suurin uutistutkimus taas julki, tässä tärkeimmät havainnot

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Former Head of Buzz at Buzzfeed Tabatha Leggett now works in Finland so we had a chat about measuring success and the future of media

2020

Tästä syystä FB-sivusi seuraajien määrä on eri kuin tykkääjien

Näin löydät Tiktokin analytiikkatiedot, ja tämän kaiken saat niistä irti

Vaikuttavuuden mittaaminen mediassa – teoria(t), käytäntö ja tulevaisuus

2021

Amy Webbin trendijärkäle julki: Cancel-kulttuurista häivytettyyn todellisuuteen – nämä asiat nousevat mediassa vuonna 2021

Digikasvua, yritysostoja, muutakin kuin mediaa – tässä suomalaisten mediayhtiöiden strategiat pähkinänkuoressa

Tässä Digital News Report 2021:n Suomen-päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

2022

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Pähkinänkuoressa 14+ trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot

2023

Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

Yhdeksän mediayhtiön strategiat superlyhyesti (+suorat linkit koko strategioihin)

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

HVOD, AVOD, TVOD, SVOD, BVOD, OTT, FAST…TV-bisneksen lyhenneralli kertoo rahoitusmallien erottelusta ja ilmatilan ottamisesta

2024

800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

19 nostoa mediasta futuristi Amy Webbin 979 sivun trendijärkäleessä

Media-alan kuulumiset suoraan mailiisi? Tässä 17 alaa seuraavaa uutiskirjettä tilauslinkkeineen meiltä ja maailmalta

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

Luimme Ylen strategiatiimissä puolestasi 800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 ja tiivistimme ne muutamaankymmeneen slaidiin. Teimme koosteen alun perin Ylen sisäiseen käyttöön mutta ajattelimme, että saattaisi kiinnostaa muitakin, joten siksi myös tämä julkinen blogipostaukseni aiheesta.

KOOSTEEN LÖYDÄT TÄÄLTÄ (PDF-MUODOSSA, AVAUTUU UUTEEN IKKUNAAN)

Jos olet kiinnostunut, mitä media-alalle ja vähän muuallekin ennakoidaan vuonna 2024, suosittelen tutustumaan.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin alkavaa vuotta luotaava, uutismediapainotteinen raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023” julkaistiin tänään. Tutkimuskyselyyn vastasi 303 media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä 53 maasta.

Bisnes: kaksi poimintaa vuodelle 2023

1. KULUKUURIEN AIKA ALKAA. Mediatalot karsivat kulujaan, yritysostot ja sulautumiset jatkuvat: Odotettavissa on irtisanomisia ja lomautuksia, sähköisessä mediassa erityisesti tv-journalisteilla, sillä suoratoistokilpailu tekee perinteisten tv-yhtiöiden aseman yhä tukalammaksi. Printtilehdet karsivat ilmestymispäiviään tai jopa lopettavat koko printtiversionsa siirtyen vain digiin.

2. BUNDLAUS ELI TUOTTEIDEN NIPUTTAMINEN YLEISTYY. Tilausten niputtaminen yleistyy, kun mediatalot haluavat pitää kiinni olemassaolevista asiakkaistaan: digitilaukseen voidaan kytkeä uutiskirjeitä, podcasteja, pelejä, ruokasisältöjä tms. Suomesta tuoreeksi esimerkiksi käynee Helsingin Sanomien tilaushintaan kuuluvat Mestarikurssit. Tilausmaksuja myös halpuutetaan erityistarjouksin tai muin keinoin: esimerkiksi kokeilujaksoja pidennetään. 68% tutkimuskyselyyn vastanneista odottaa digitilausten tuottojen edelleen kasvavan, vaikka talousnäkymät ovat kehnot. Tärkeimmiksi tulonlähteiksi nostetaan tilausten lisäksi näyttö- ja natiivimainonta (ks. pääkuva).

Muita kiinnostavia havaintoja

3. Tutkimuskyselyn perusteella aiempaa harvempi lisää kehitysresursseja podcasteihin tänä vuonna (ks. pääkuva). 72% vastaajista kertoi edustamansa median lisäävän resursseja podcasteihin ja muuhun audioon, kun vuosi sitten luku oli 80%. Siirtymä videoon ja audioon kuitenkin vahvistuu: Podit ja muu audio on edelleen resurssien lisäyslistan kärjessä, ja nousussa on erilaisiin videomuotoihin satsaaminen Tiktokin suosion inspiroimana. Sen sijaan metaverseen laitetaan paukkuja aiempaa harvemmin (8%–>5%) Odotukset metaverselle ovat silti pidemmällä aikavälillä korkealla.

4. Uutisten välttely huolettaa aiempaa enemmän, nyt 72%:ta vastaajista. Keskeisimpänä ratkaisuna pidetään journalismin muuttamista selittävämpään ja ratkaisukeskeisempään suuntaan (kuva yllä).

5. Yhä useampi mediatoimija satsaa raportin mukaan aiempaa pidempiin videoihin maksimoidakseen mainostuoton (viime vuonna raportissa ennakoitiin lyhytvideon räjähdysmäistä kasvua, mikä tapahtuikin).

6. Uutismediat ottavat etäisyyttä Facebookiin ja Twitteriin ja siirtävät voimavarojaan Tiktokiin. 51% tutkimuskyselyyn vastanneista katsoo, että Twitterin loppuminen olisi huono asia journalismille. Jos Twitter loppuu, valtaosa vastanneista uskoo, että journalistit korvaisivat sen Linkedinillä (tämä yllätti).

7. Uutisorganisaatiot pitävät itseään huonona ”tappamaan” vanhoja tuotteitaan, jotka eivät enää luo arvoa: vain 23% vastaajista oli sitä mieltä, että heidän edustamansa organisaatio on tässä hyvä. Tuotekehityksen hitaus turhauttaa – vain 41 vastaajista piti sitä tarpeeksi nopeana.

8. Raportin mukaan vuosi 2023 on vihdoin tekoälyn läpimurtovuosi journalismissa. Tekoälyn hyödyntäminen on tutkimuskyselyn mukaan yleistynyt: joka kolmas vastaaja kertoi kyse olevan jo säännöllisesti arjen tekemisessä mukana olevasta asiasta. Tekoälybotti ChatGPT:n ja kuvageneraattori DALL-E 2:n kaltaiset ilmiöt luovat uusia odotuksia.

9. Ilmastouutisoinnin kasvu näkyy tutkimuskyselyn tuloksissa monin tavoin: puolet on perustanut teemaan erikoistuvan tiimin, 30% laatinut ilmastostrategian ja 23% kouluttanut henkilöstöään ilmastouutisointiin.

Reuters-instituutin mielestä uutismedian menestyksen kannalta keskeisiä kysymyksiä on kuluvana vuonna viisi:

  • Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
  • Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
  • Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
  • Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
  • Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

Näin Reuters-instituutti ennakoi vuosi sitten

Jälkikäteen tarkasteltuna Reutersin vuosiennakointi on osunut melko hyvin kohdilleen. Esimerkiksi vuosi sitten ennakoitiin, että toimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin suhtautumista monimuotoisuuteen, ja että yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee, ja että keskustelu alustasääntelystä ottaa Euroopassa uusia kierroksia alleen. Jo vuosi sitten todettiin, että metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä ”voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia”. Tämänkin voi todeta pitäneen kutinsa: vuodessa ei tapahtunut vielä mitään mullistavaa.

Sen sijaan tämä vuosi sitten juuri ennen Venäjän hyökkäystä tehty ennakointi ei aivan natsannut: ”2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.”

Vertailin viime vuonna myös edellisten kolmen raportin osumatarkkuutta. Siitä voit lukea täältä.

Lue myös: 14+ trendipakettia vuodelle 2023 pähkinänkuoressa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tulevaa vuotta luotaava raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2022” julkaistiin tänään. Poikkeuksellisen muiden raporttien joukossa siitä tekee, että sitä varten on haastateltu kattava määrä media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä ammattilaisia: 246 henkilöä 52 maasta.

Käyn aluksi läpi uuden raportin pääkohdat. Niiden yhteydessä olevat kuvat ovat peräisin raportista.

Lopuksi kertaan, mitä samassa raportissa ennakoitiin vuosille 2019, 2020 ja 2021 – on aina kiinnostavaa tsekata, mikä osui kohdilleen, mikä ei. Oman kommenttini löydät kursiivilla kunkin kohdan lopusta.

  • Näin ennakoidaan: Sekä toimittajat että yleisöt ovat tiettyyn pisteeseen asti turtuneet uutisagendan väsymättömään intensiteettiin sekä yhä polarisoituneempaan väittelyyn politiikasta, identiteetistä ja kulttuurista. 2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.
  • Näin ennakoidaan: Keskeinen haaste on löytää uudelleen ne yleisöt, jotka vuonna 2021 menetettiin vuoteen 2020 verrattuna (ja heitä on paljon). Samaan aikaan keskitytään rakentamaan entistä syvempää lojaliteettia niihin, jotka kuluttavat uutisia enemmän. Mediatoimijat ovat aiempaa enemmän huolissaan nuorten yleisöjen tavoittamisesta. Monet pitävät osana ratkaisua uudentyyppisiä videoformaatteja, joko ns. natiivina somealustoilla tai mobiiliystävällisesti omilla alustoilla. Lyhytvideon arvellaan tekevän paluun myös mediatoimijoiden omiin sisältökokeiluihin Tiktokin räjähdysmäisen menestyksen myötä.
  • Näin ennakoidaan: Uudet sukupolvet ovat keskeinen teema mediataloissa. Uutistoimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin, miten ne suhtautuvat monimuotoisuuteen. Miten esimerkiksi ilmastonmuutosta käsitellään, tai miten journalistien kuuluisi käyttäytyä sosiaalisessa mediassa.
  • Näin ennakoidaan: Yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee.
  • Näin ennakoidaan: Digimainonnan rahat ovat pitkään valuneet teknologiajäteille, mutta tuuli on hieman kääntymässä, mikä avaa mahdollisuuksia mediatoimijoiden kaltaisille luotetuille brändeille. Tuulen kääntymisen taustalla ovat huolet väärän tai valheellisen tiedon leviämisestä ja kolmannen osapuolen dataa koskevat tiukemmat rajoitukset.
  • Näin ennakoidaan: Keskustelu alustajättien sääntelystä ottaa uusia kierroksia alleen varsinkin Euroopassa. Samaan aikaan tekoäly, kryptovaluutat ja metaverse (käytännössä lisätty todellisuus eli AR tai virtuaalitodellisuus eli VR) luovat jo uusia uhkia – toki myös mahdollisuuksia. Metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä (lohkoketjun mahdollistamat NFT:t eli ”uniikit digitavarat”) voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia. Tämä näkyy myös epävarmoissa odotuksissa: raportin kyselyyn vastanneista harva kertoi, että heidän edustamansa media satsaisi jo tänä vuonna esimerkiksi metaverse-sovelluksiin aiempaa enemmän.
  • Näin ennakoidaan: Kehitys- ja innovaatiotoiminnassa palataan ”perusasioihin” eli pikemminkin parantamaan olemassaolevia palveluita kuin lanseeraamaan täysin uusia tuotteita. Tekoälyyn satsataan aiempaa enemmän.
2021 oli laskevien kävijämäärien vuosi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Joissain maissa määrät sen sijaan nousivat. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Milloin aika on kypsä metaverselle? BBC teki kokeiluja ”varhaisessa metaversen demoversiossa” eli Second Life -virtuaalimaailmassa jo 2000-luvulla. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Joko lohkoketjuteknologia lunastaa kovat odotukset? Raportti ennakoi, että tänä vuonna myös media-alalla nähdään enemmän NFT-kokeiluja. NFT:t ovat eräänlaisia uniikkeja digitavaroita, joita pyöritetään lohkoketjuteknologian päällä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin tärkeimmistä tulonlähteistä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Podcastit ja muu digitaalinen audio kiinnostaa. Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, mihin erityisesti tänä vuonna pitäisi satsata. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, millaisissa asioissa tekoälyn halutaan auttavan. Kuvalähde: JMTTP 2022.

Katsaus kolmen viime vuoden raportteihin – kuinka kävikään?

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä. Vuoden 2022 raportissa esitetään huoli nykykehityksen johtamisesta siihen, että vain rikkailla on varaa maksaa journalismista.
  • Näin ennakoitiin: Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut. Kommenttini nyt: tämä pitänee jossain määrin paikkansa. Markkina-alueittain erot voivat olla isoja.
  • Näin ennakoitiin: Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Kommenttini nyt: No jaa. Tilanne elää koko ajan…mutta Facebookin suhteen luottamus on varmasti kieltämättä jossain määrin mennyt.
  • Näin ennakoitiin: Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu. Kommenttini nyt: näinhän siinä kävi.
  • Näin ennakoitiin: Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille. Kommenttini nyt: ei ole tapahtunut ainakaan vielä kuin korkeintaan Yhdysvalloissa jossain määrin. Markkina kypsyy joko myöhemmin tai jää pieneksi.
  • Näin ennakoitiin: Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee. Kommenttini nyt: näin on ehkä tapahtunut, mutta onko sillä ollut merkittävästi vaikutusta median luotettavuuskehitykseen, on vaikeampi kysymys.
  • Näin ennakoitiin: Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät. Kommenttini nyt: no jaa. Eikö koronapandemian aikana käynyt jopa päin vastoin?
  • Näin ennakoitiin: Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki. Kommenttini nyt: taitettavat puhelimet joo (ainakin se yksi Samsung joka näkyy mainoksissa nyt koko ajan joka paikassa, heh), 5G mno joo, itseohjautuvat ajoneuvopalvelut hehheh – kokeiluja toki on näkynyt. Lohkoketjuteknologian voidaan katsoa vihdoin alkaneen lunastaa lupauksiaan myös mediassa. Jutut ja kuvat voivat olla digitaalista valuuttaa. Ansaintamallien pelastajaksi lohkoketjusta ei vielä ole.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti. Kommenttini nyt: Kyllä optimismiinkin oli syytä, koska alalle myös rekrytoitiin ja rekrytoidaan väkeä, eikä vain lomauteta tai irtisanota. Optimismi vaihtelee ajan ja markkinan mukaan. Pandemian ensimmäisestä vuodesta selvittiin yllättävän vähillä vaurioilla.
  • Näin ennakoitiin: Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä verrattuna esimerkiksi mainontaan. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä.
  • Näin ennakoitiin: Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla. Kommenttini nyt: Monimuotoisuudesta puhutaan niin paljon eri näkökulmista, joten sanoisin, että tämä pitää yhä paikkansa, että harppauksia on otettu. Puhutaan henkilöstön monimuotoisuudesta, sisältöjen monimuotoisuudesta tai -äänisyydestä, myös teknologian mahdollistamasta monimuotoisuudesta (tietyt saavutettavuusnäkökulmat).
  • Näin ennakoitiin: Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe. Kommenttini nyt: No, ovathan ne.
  • Näin ennakoitiin: Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään. Kommenttini nyt: tuolloin vastaajat pitivät tärkeänä esimerkiksi parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Tätä varmasti on tapahtunut. Mutta onko tekoälyn hyödyntämisessä isossa kuvassa aidosti otettu media-alalla isompi vaihde silmään? Hmm.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2021” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia. Kommenttini nyt: Näin kävi monien toimijoiden kohdalla. Muutostarvetta kiihdytti myös ikäihmisten siirtyminen vahvemmin digipalveluihin koronan aikana.
  • Näin ennakoitiin: Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin. Kommenttini nyt: Näinhän siinä kävi. Tilanne elää, kuten tiedämme.
  • Näin ennakoitiin: Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa. Kommenttini nyt: Näin kävi. Voitaneen olettaa, että median ikiaikainen neutraaliuden ihanne puhuttaa jatkossakin, kun maailma muuttuu millaiseksi muuttuu.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

McKinsey, Kantar, Dentsu, App Annie…näin ennakoidaan media-alan vuotta 2022

TLDR: tiivistän tähän kirjoitukseen megalyhyesti erilaisia media-alan ennakointipaketteja, joissa tähyillään vuotta 2022. Päivitän tätä sitä mukaa, kun uusia raportteja tulee. Median ja journalismin vinkkelistä ehkä odotetuin paketti, Reuters-instituutin “Journalism, media, and technology trends and predictions 2022” julkaistaneen vasta ensi vuoden puolella loppiaisviikolla [edit: raportti julkaistiin 10.1.2022 ja tein siitä erillisen bloggauksen, jonka voit lukea täältä].

McKinsey (“What major themes will we see in global media in 2022? What should we see more of?” – suppea haastattelukierros mediatoimialalla johtoasemassa oleville henkilöille lähinnä USA:ssa):

  •  Mitkä aiheet tulevat (vastaajien mielestä) erityisesti olemaan esillä uutismediassa 2022?
    • Koronan pitkän aikavälin taloudellisten seurausten ilmeneminen pikku hiljaa.
    • Energiapula.
    • Tavaroiden ja palveluiden hinnannousu.
    • USA–Kiina-suhteet
    • Globaalia kysyntä-tarjontaketjua koskevat jutut aina kansainvälisestä työntekijäpulasta tavaraliikenteen ilmiöihin ja tarinoihin ihmisistä, jotka miettivät mistä saada ruokaa pöytään juuri tänään. Mediassa näkyvät työntekijät, jotka vaativat parempaa palkkaa ja parempia työolosuhteita. Matalapalkka-aloille ei löydykään niin helposti enää tekijöitä.
  •  Mitkä aiheet ovat (vastaajien mielestä) aliedustettuja uutismediassa 2022?
    • Demokratian tila, erit. USA:n demokratian haavoittuvainen tilanne.
    • Tekoälyn vaikutukset yhteiskuntaan.
    • Kyberturvallisuus.
    • Toivoa herättävät jutut: tarinat myös onnistumisista.

Kantar (“2022 media outlook: A re-modelling of the commercial internet, and a rebalancing of spend”): 

  • Striimausbisneksessä tilaajapohjainen liiketoimintamalli on saavuttamassa jonkinlaista saturaatiopistettä, eli sen kautta ei saada kasvua samaan malliin kuin ennen. Tämä johtuu kilpailun merkittävästä kovenemisesta. On odotettavissa, että toimijat pyrkivät monipuolistamaan liiketoimintamallejaan eli hakemaan tulonlähteitä muilla tavoin tai myös muualta.
  • Kilpailu kovenee yhä myös sisältöjen esitysoikeuksissa. Urheilu, mukaan lukien e-urheilu, on aiempaa suuremmassa roolissa siinä, kun toimijat yrittävät tavoittaa uusia yleisöjä. Urheiluvuodesta 2022 on tulossa kova: Pekingin olympialaiset, futiksen MM ja futiksen naisten EM-kisat.
  • Jos Facebookin isosti esille nostama metaverse eli eräänlainen internetin seuraava vaihe jossain muodossa realisoituu, iso kysymys on, mikä on medioiden rooli siinä tai niissä.
  • Paineet rakentaa uusia tapoja mitata median toimivuutta yli erilaisten alustojen (tässä: markkinointikontekstissa) kasvavat. Tähän vaikuttaa myös verkkomainonnan iso muutos eli kolmannen osapuolen evästeiden poistuminen, jonka lopullinen vaihe on lykkääntynyt vuodesta 2022 vuoteen 2023.

Dentsu (“Top 5 trends from Dentsu’s 2022 media predictions”): 

  • Vastuullisuuden rooli mediassa ja markkinoinnissa tulee tärkeämmäksi, mikä alkaa näkyä isosti myös resurssien siirtymisessä. Tätä brändeiltä myös entistä enemmän vaaditaan. Luovan alan toimijat eivät välttämättä ole aina profiloituneet kaikista vastuullisimpina toimijoina. Keinoja ovat mm. sen parempi ymmärtäminen, mitä asiakkaat vastuullisuudesta ajattelevat ja näiden ajatusten linjaaminen oman toiminnan kanssa, vastuullisuustoimien selkeä viestiminen ulospäin sekä vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen viestin läpimenossa.

App Annie (“2022: A World Transformed — 6 Mobile Forecasts to Help You Succeed”): 

  • TikTokin käyttäjämäärä (aktiiviset per kk) kasvaa yhdestä miljardista 1,5 miljardiin.
  • Erilaisiin metaverse-sovelluksiin sijoitetaan miljarditolkulla rahaa.

Nieman Lab (Predictions for Journalism 2022):

En lähde tätä journalismijulkaisu Nieman Labin artikkelikokoelmaa tiivistämään sen kummemmin, koska kyse on mielestäni käytännössä melko sekalaisista mielipiteistä, mihin median toivotaan menevän, ei niinkään dataan tai trendeihin pohjautuvasta ennakoinnista. Tsekkaa itse!

PS. Tässä olivat Googlen viime vuoden Suomen-hakutrendit:

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin yleensä osumatarkka ennakointi julki – tässä 5 isoa havaintoa mediasta vuodelle 2021

Ehkä mediatoimialan paras vuosittainen ennakointiraportti, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin “Journalism, Media, and Technology Trends and Predictions 2021” julkaistiin 7. tammikuuta. Nic Newmanin päätoimittamaa 40-sivuista katsausta varten on haastateltu yli 240:ää media-alan johtajaa ja asiantuntijaa 43 maasta, myös Suomesta.

Reuters-instituutin vuosiennakoinnit ovat jälkikäteen katsottuna natsanneet hyvin oikeaan, mikä käy ilmi, kun tarkastellaan vuosien 2020 ja 2018 vastaavien raporttien ydinkohtia. Vertailua löydät aiemmasta blogikirjoituksestani täältä.

Vuosi sitten kukaan ei sentään vielä osannut povata koronan tuomaa digiloikkaa, mutta nyt se on raportissa paraatipaikalla.

“Vasta tämä vuosi näyttää, miten pysyväksi koronan tuomat muutokset media-alalla jäävät”, Newman kuitenkin kirjoittaa.

Kokoan 2021-raportin päähavainnot tähän lyhyesti. Niitä on hieman tulkinnasta riippuen ainakin viisi:

1. Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia

Lähde: Reuters-instituutti

76 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vauhdittanut ja vauhdittaa digisuunnitelmia heidän edustamissaan medioissa. Tällaista ei ilman koronaa olisi voinut kuvitellakaan.

2. Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin

Vastaajien joukossa on edustajia medioista, jotka eivät aio palata entisenkaltaisiin toimitustiloihin lainkaan koronan jälkeen. Tehokkuus on parantunut.

Toisaalta “Zoom-väsymyksen” arvellaan iskevän tänä vuonna toden teolla, läsnäoloa kaivataan ja fyysisiin kohtaamisiin työssä palataan paikoin heti kun mahdollista. Erityisen huolissaan ollaan etäilyn vaikutuksesta luovuuteen.

Ja vielä: ”Kasvokkain haastatteleminen saattaa tehdä paluun vuonna 2021”. Kuka olisi uskonut lukevansa tällaista lausetta tästä raportista vielä vuosi sitten…

3. Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa

Teknologiajättien oli viime vuonna pakko miettiä, missä sananvapauden rajat niiden alustoilla menevät. Niiden odotetaan nyt puuttuvaan terhakammin valheelliseen tietoon siksi että se voi pahimmillaan johtaa ihmisten kuolemiin mutta myös siksi, että yhtiöiden itsensä toiminta on tarkemmassa syynissä kuin koskaan. Perinteisten medioiden luotettavuuden toivotaan korostuvan.

Näin vastaajat ajattelivat median neutraaliudesta ja puolen valitsemisesta. Lähde: Reuters-instituutti.

88% vastanneista katsoo, että median neutraalius merkitsee tänä vuonna enemmän kuin koskaan varsinkin, kun markkinoille on tulossa useita uusia avoimesti puolueellisia toimijoita. Toisaalta puolet on sitä mieltä, että on olemassa asioita, joissa ei ole järkeä olla neutraali.

Monissa toimituksissa satsataan tänä vuonna tekijöiden erikoistumiseen – ns. yleistoimittajuuden trendi jossa kaikki tekevät kaikkea näyttäisi olevan vaihteeksi laskusuunnassa. Tässä lienee eroja maittain.

4. Siirtymää lukija/tilaajakeskeisiin liiketoimintamalleihin vauhditetaan, mikä vähentäisi riippuvuutta mainonnasta. Myös verkkokauppaan satsataan – mediat alkavat olla vähän kuin vähittäiskauppiaita

Lähde: Reuters-instituutti.

Monet mediat pyrkivät monipuolistamaan tulonlähteitään – suomeksi: munat useampaan koriin kuin ennen. 

Taloudellisesti vaikeinta vuotta ennustetaan niille medioille, joiden liikevaihto nojaa printtiin tai digituotteissa pääasiassa mainontaan. “Niissä odotettavissa on sulautumisia, kustannusten karsimisia ja lopettamisia”.

Lähde: Reuters-instituutti.

Osa mediataloista levittäytyy verkkokaupankäyntiin. Amerikkalainen Buzzfeed laajentaa tänä vuonna käyttötavarabisnestään keittiövälineistä seksileluihin. 

Virtuaalitapahtumat ovat tulleet ainakin osittain jäädäkseen. Jos koronarajoitukset hellittävät, tapahtumabisnes herää eloon ja nousee tärkeämmäksi tulonlähteeksi myös medioissa.

Audio on tänä vuonna “edelleen uutismedian valopilkku”, joskaan ei vielä mikään massiivinen tulonlähde. Uudet tavat tehdä podcasteilla rahaa yleistyvät.

5. Uusia innovaatioita pyritään kehittämään aiempaa nopeammin

Tekoälystä aletaan saada tehoja irti esimerkiksi automatisoimalla prosesseja. Tehokkuuden lisäksi tavoitteena on erityisesti personoida eli henkilökohtaistaa palveluiden käyttökokemusta.

”Mutta, sitten kun AI muuttaa ulos kehitysosastoista tosielämän sovelluksiin, voimme odottaa entistä kuumempaa keskustelua sen vaikutuksesta yhteiskuntaan – sen vauhdista, läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.”

Mitä sitten oikein innovoidaan? Vastaajat katsoivat, että parhaat tavat synnyttää uusia ideoita ovat yleisöymmärrys ja data, monialaiset tiimit ja muilta mediayhtiöiltä oppiminen (tässä järjestyksessä). Pohjimmaisena ovat konsultit, joilta parhaita ideoita ei odota oikein kukaan.

Mistä parhaat ideat tulevat? Näin vastattiin. Lähde: Reuters-instituutti.

Nopeampi 5G-verkko yleistyy, mikä puolestaan mahdollistaa puettavien laitteiden ja älylasien yleistymisen aiempaa nopeammin, samoin on virtuaalitodellisuuden kanssa. Oma huomio: näiden isoa läpimurtoa on ennakoitu vuositolkulla ja aika hiljaista on ollut…

Virtuaalitodellisuus mainitaan koko raportissa tasan kerran, mikä kuvannee hyvin media-alan painoarvoa kyseiselle asialle. Ainakin toistaiseksi.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Pikapoiminnat Kantarin, Nieman Labin ja Comscoren 2021-ennakoinneista

Vuodenvaihde on aikaa, jolloin monenlaiset ennakoinnit tulevasta täyttävät ilmatilan. Esimerkiksi täältä löytyy niputettuna 21 erilaista, Euroopan yleisradioliiton digipomon Ezra Eemanin kokoamana. 

Poimin kolmesta lähteestä mediatoimialaa, strategiaa ja erityisesti onnistumisen mittaamista, yleisöymmärrystä, dataa ja analytiikkaa sivuavia kohtia. Lähteet ovat:

Media Trends and Predictions 2021 (tutkimusyhtiö Kantar)

Global perspectives: Digital and CTV trends to watch in 2021 (analytiikkayhtiö Comscore)

Predictions for Journalism 2021 (mediatoimialaa seuraava julkaisu Nieman Lab)

Tammikuun alussa oman ennakointinsa julkaisee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti, mitä itse odotan ehkä eniten ja joka on perinteisesti osunut jälkikäteen tarkastellessa aika hyvin oikeaan. Palaan Reuters-katsaukseen omassa kirjoituksessa, kunhan se julkaistaan.

Poiminta 1: Kantar

Tutkimusyhtiö Kantarin vuosiennakoinnin yleisöjä ja analytiikkaa koskevat kohdat kuulostavat ehkä itsestäänselviltä, mutta toisaalta tuntuu, että se ei poista niiden sanomisen tärkeyttä vaikean koronavuoden jälkeen.

”Mediayhtiöiden täytyy tavoittaa, sitouttaa ja pitää yleisönsä nopeasti muuttuvassa markkinassa samalla, kun aukot yleisöjen ymmärtämisessä kasvavat. Satsaaminen siihen, miten ihmiset sisältöä kuluttavat ei riitä – on keskeistä ymmärtää, millaista yleisöä ruudun takana oikein on.”

Ja:

”Median ja markkinoinnin ammattilaiset joutuvat tulemaan toimeen pienemmällä budjetilla ensi vuonna, joten ennakoimme merkittävää kasvua mediatoimialan analytiikan hyödyntämisessä ensi vuonna optimaalisten investointien aikaansaamiseksi”. [oma huomio: sinänsä odotettua, että tällaisia palveluja tarjoava yhtiö näin haluaa sanoa=)]

Poiminta 2: Nieman Lab

Nieman Lab kokoaa useiden eri henkilöiden näkemyksiä tulevasta ja julkaisee ne omina kirjoituksinaan. Tämä on ehkä suosikkini. Vox.comin yleisövuorovaikutuksen päällikkö Nisha Chittal kirjoittaa – tai pitäisikö sanoa toivoo – Nieman Labin Predictions for 2021 -koosteessa, että media-alan pitäisi lopettaa juokseminen aina tiettyjen uusien alustojen tai sisältömuotojen perässä ilman sen kummemmin mietitympää suunnitelmaa. Hän mainitsee muun muassa esimerkin, miten videoihin satsaaminen on ollut joillekin medioille katastrofi. Kaikkia munia ei kannata aina laittaa samaan koriin. Videoon, podcasteihin tai uutiskirjeisiin satsaaminen sinänsä ole vielä mikään strategia, vaan pahimmillaan päämäärätöntä höntyilyä.

Poiminta 3: Comscore

Analytiikkayhtiö Comscoren katsauksessa on kolme pääasiaa. Ensimmäiseksi, se ennakoi että älytelevisioiden kehittyminen mahdollistaa televisiomainonnan kehittymisen uudella tavalla: ”Lineaaritelevisio on muuttumassa digivälineeksi”. Toiseksi, vaatimukset kyvylle muuttaa liiketoimintaa supernopeasti – jopa viikoissa – kasvavat, minkä korona osoitti. Kolmanneksi, erilaisten media-alustojen käyttö paitsi pirstaloituu, myös eriytyy jopa alustoittain. Kärjistettynä: työt tehdään läppärillä, kännykällä rentoudutaan. Analytiikan hyödyntämisen kannalta voi olla hyödyllistä, jos laite alkaa määrittää koronan siivittämänä enemmän sitä kontekstia, jossa ihminen mediaansa käyttää.

Lisäksi vinkkaan vielä Kauppalehdestä blogin ”Mitkä ovat analytiikan kuumimmat trendit 2021?”, joka ainakin itselleni antoi uutta ajateltavaa.

Normaali