Peukut, katselukerrat, pito, keskustelu ja muu sitoutuminen, katseluaika, CTR eli klikkaussuhde, demografiat, liikenteenlähteet, avainsanat ja tuben rooli hakukoneena…mitä muuta?

Youtube Analytics on ilmainen työkalu, joka löytyy kanavan Creator Studion alta (suomeksi valitse “Analyysit”). Youtube on datan aarreaitta, mutta kilpailija Facebookin analytiikan hyödyntämisestä tunnutaan puhuvan julkisuudessa hieman enemmän (en tässä yhteydessä viittaa Cambridge Analytica -kohuun, vaan yleisesti ottaen mm. datan hyödyntämiseen sisältöjen kehittämisessä ja markkinoinnissa). Onko näin – vai onko tämä omasta kuplastani johtuva harha – ja jos, mistä luulet sen johtuvan, United Screens -tubeverkoston Suomen-maajohtaja Sami Törmä?

”Hyvä kysymys, ja luulenpa että allekirjoitan itse saman huomion. Tekee mieleni arvioida syyksi suomalaisen markkinoinnin kentästä kumpuavaa keskustelua, ja kuinka siellä Youtube on ollut pitkään hieman hallitsematon kanava ja formaatti, jota ei ehkä ole otettu haltuun samalla pieteetillä kuin Facebookia. Siihenkin on tietysti myös syynsä, kuten ehkä Facebookin nopeasti päivittyvät aieperustaiset kohdennusmahdollisuudet, ja erityisesti alkuvuosien mahdollisuus hyvin kevyesti tuotettujen tekstinpätkien tai muiden sisältöjen laajaan orgaaniseen tavoittavuuteen.

”Silloin kun sisällöntuottajalla on selkeä visio kanavansa ytimestä ja siitä mistä siinä on kysymys ja mikä sen linja on, kanavan tilaajamäärät tuppaavat kasvamaan.”

Asia ei ole ollut yhtä simppeli Youtubessa, jonne on vielä tovi sitten tyydytty parkkeeraamaan lähtökohtaisesti muualle tuotetut videosisällöt. Youtubessa on ehkäpä näistä kahdesta alustasta toistettu enemmän sitä laajan tavoittavuuden logiikkaan perustuvaa, hieman perinteisemmän mediaostamisen traditiota. Tämä on nyt tosin voimakkaassa murroksessa.

”Kun tubettajamme leikkasi videoon inserttejä joissa haastateltiin ulkopuolisia ihmisiä, katsojapito sukelsi joka insertin kohdalla.”

Youtube on ollut funktionaalinen kanava, usein joko kanavalähtöinen (seuraan säännöllisesti jotain kanavaa, tiettyä persoonaa tai aihepiiriä) tai tarvelähtöinen (haen tietoa, ohjeita tai how-to -sisältöjä), jonka evoluutiota mainosympäristöksi skipattavine videomainosmuotoineen on vähän dissailtu markkinoijien ja kuluttajien toimesta. Jälkimmäinen ryhmä varmasti siksi, ettei alustan mahdollisuuksia ole otettu kunnolla haltuun. Facebookin analytiikassa puolestaan se mitä indikaattoreita seurataan verrattuna siihen mitä tulisi kuhunkin tavoitteeseen nähden seurata on ollut miltei jatkuvassa murroksessa. Osin jo siksi, että Facebookin uutisfeedin logiikka ja melkeinpä koko alustan funktio ja jonkun sortin kanavalupaus elää voimakkaasti. Youtube on ehkä ollut yksiselitteisemmin videosisältöjen formaatin sitomana uskollisempi sen alkuperäiselle tarkoitukselle. Siellä hyvä sisältö on alusta lähtien ratkaissut miltei kaiken.”

Youtuben analytiikkasivulta löytyy kaikenlaista. Lähiaikoina työkaluun on tulossa kolme olennaista uutta mittaria: 1) ”impressions” eli ”näytöt”, jotka kertyvät, kun videoiden pikkukuvat tulevat ihmisten silmien eteen eri paikoissa. 2) Näyttöjen klikkausaste, joka kertoo, miten monta kertaa näitä sisältöjä klikattiin. 3) ”Unique viewers”, joka kertoo, kuinka moni eri ihminen (Youtuben määrittelemänä, oma huomautus) on katsonut käyttäjän tekemiä videoita tiettynä aikana. Youtuben mukaan eri käyttäjät -luku helpottaa viestimään videoiden tavoittavuutta esimerkiksi yhteistyökumppaneille.

”Vaikka Youtubessakin on preroll-mainostettu iät ja ajat, Facebookissa sponsoroidut postaukset alkoivat viedä elintilaa oivaltavilta sisällöiltä vuosia sitten. Lisäksi Facebook oli alunperin media, josta pyrittiin kaupallisissa tarkoituksissa usein ohjaamaan liikennettä muualle. Youtubeen kuului luontevammin tapa rakentaa kanavaa joka palvelee tiettyä yhteisöä, ja jossa nimenomaan alustalla pysyvä sisältö on vetovoimaista. Näihin tavoitteisiin kummankin alustan analytiikkaa on sovellettu, ehkäpä toista paremmin ymmärtäen kuin toista. Ja kun analytiikan käyttö löi alunperin läpi digitaalisen performanssimarkkinoinnin tehokkuuden seurantavälineenä, Facebook rinnastettiin helpommin tähän maailmaan kuin Youtube. Facebookin käyttöön on lisäksi liittynyt olennaisemmin työkalupakillinen niksejä ja toistamiseen sovellettavia kaavoja, joita ammattilaiset jakavat keskenään. Youtubessa menestykselle ei ehkä ole ollut yksyhteen sovellettavissa olevaa sapluunaa – ja ainakaan sen aikaansaaminen ei ole niinkään tekninen suorite kuin luova hengentuote. Nämä maailmat ovat tietysti nyt lähentyneet toisiaan ja menneet ristiinkin.”

”Tubettajien piirre alusta lähtien on ollut todella syvällinen oman kohderyhmän tuntemus, joka on strategisen tason vahvuus myös vaikuttajamarkkinoinnin suunnittelussa.”

United Screensin verkostossa on Pohjoismaissa 500 tubettajaa ja Suomessa 50. Yhtiö laajensi Suomeen vuonna 2015. (Tammikuussa 2018 kerrottiin, että United Screens siirtyy saksalaisen RTL Groupin omistukseen, mutta toiminta jatkuu kuten tähänkin asti.) Sami, millä eri tavoilla verkostonne tubettajat tai emoyhtiö United Screens hyödyntävät tubesta saatavaa dataa sisältöjen tai mainonnan kehittämisessä?

”Youtube-verkostona meidän päivittäishommiimme kuuluu mainostajien ja tubettajaprofiilien yhdistäminen toisiinsa, ja tähän liittyy brand-matchin laadullisen arvoinnin ohella profiilin tavoittavuuden, ikä- ja sukupuolijakauman kehittymisen seuraaminen analytiikasta. Tubettajien tuottamat sisällöt ovat pääosin heidän kanavalupaustensa ja linjan mukaisia, joten suuria vaihteluja kanavan seuraajakunnassa näkee harvoin, vaikka sisällöissä tapahtuukin koko ajan evoluutiota. Raportoimme yhteistyökampanjoiden tuloksia mainostajille vahvasti analytiikan ja jälkimittauskyselyiden datan pohjalta. Numerot useimmiten vahvistavat laadullisen arvioinnin tulokset.

”Datasta ei vielä välttämättä pystytä muodostamaan näkemystä siihen mikä on merkityksellistä, millä aikaansaadaan vaikuttavuutta ja mikä luo käyttäjälleen arvoa.”

Ylipäätään Youtuben analytiikasta pomppaa nopeasti esiin yleisön ja käyttäjien sitoutumisen taso sisältöihin, joita meidänkaltaisten verkostojen edustamat nk. digitaalinatiivit sisällöntuottajat ja oman seuraajakuntansa kautta julkkiksiksi nousseet tubettajat tuottavat. Korkea sitotuminen ei kuitenkaan rajoitu vain tähän osaan Youtube-ilmiötä vaan Tube on luonteeltaan alusta, johon kunkin voi ajatella tulevan käyttämään aikaansa tietoisesti valitun sisällön parissa. Se ei siten samalla tavalla varasta ihmispolon aikaa, kuin vaikkapa telkkari aikanaan – tai ehkä Facebook.

Katsojapito eli videon katselun kesto on Youtube-analytiikan indikaattoreista tärkeimpiä, ja sen taso vaikuttaa siihen, kuinka Youtuben algoritmi suosittelee ja nostaa videota suosittelulistoilleen ja uusille yleisöille. Siksi tubettajat pyrkivät tunnistamaan sisällöistään pitoa kasvattavia elementtejä ja rakentamaan tarinan tulevissa videoissa siten, että sisältö koukuttaisi pidemmälle.

Moni tubettaja on kasvattanut kanavansa tilaajamääriä huikeisiin lukemiin seuraamalla mitkä teemat, hakusanat ja aiheet, ja millaiset videot, trendaavat ja tekemällä sitten itse videoita näistä aiheista mieluiten heti kun aihe on vielä kuuma. Tämän avulla moni päivänpolttaviin aiheisiin vlogisisällöissään reagoiva tai niitä kommentoiva tubettaja on noussut suureen suosioon. Tähän voi toki riittää trendaavien hakusanojen silmälläpitäminen ja sisältöjen tarkkailu, eikä syvempi analytiikka ole välttämättä edes tarpeen. Mutta sitten itse työn touhussa esimerkiksi katsojapitolukemat kertovat koruttomasti missä kohdassa videosisältöä ihmiset jättävät videon sikseen, ja tätä tietoa käytetään jatkuvasti löyhänkin Youtube-formaatin kehittämiseen.

Kun tubettajamme leikkasi videoon inserttejä joissa haastateltiin ulkopuolisia ihmisiä, katsojapito sukelsi joka insertin kohdalla. Niitä ei siis kannata seuraavaan videoon ainakaan lisätä, vaan ottaa mukaan enää vain aivan minimimäärä, jotta haastattelunomainen formaatti säilyy. Monesti on käynyt ilmi, että yleisö haluaa kuulla tubettajaa ja hänen tulkintaansa asioista, ei niinkään ulkopuolisten validointia. Toisaalla taas teimme mainostaja-asiakkaan kanssa yhteistyötä, jossa briiffi oli nuorelle kohderyhmälle hieman abstrakti ja asiapitoinen. Looginen tapa käsitellä vakavaa yhteiskunnallista asiaa oli vlogimainen muoto, mutta sekä katsojapito että engagement rate – eli videon sitoutumista osoittavat mittarit kuten jaot, kommentointi ja videon perusteella tehdyt kanavan tilaukset suhteessa sen katsomiskertoihin – kasvoivat omaan luokkaansa, kun tubettajalle käsikirjoitettiin seuraavalla kierroksella parodiamainen konsepti aiheeseen. Kommenttien ja muun myös muissa kanavissa tapahtuneen vuorovaikutuksen perusteella tubettajalle kuitenkin selvisi, että asian konteksti säilyi eikä briiffin kannalta menty vaikuttavuudessa sivuraiteelle.

”Katsojapito eli videon katselun kesto on Youtube-analytiikan indikaattoreista tärkeimpiä, ja sen taso vaikuttaa siihen, kuinka Youtuben algoritmi suosittelee ja nostaa videota suosittelulistoilleen ja uusille yleisöille.”

Tubettajien piirre alusta lähtien on ollut todella syvällinen oman kohderyhmän tuntemus, joka on strategisen tason vahvuus myös vaikuttajamarkkinoinnin suunnittelussa. Silloin koetetaan ymmärtää kuluttajien käyttäytymistä ja sitä, miten vaikkapa brändin tunnettuus tai preferenssi kehittyy eri segmenteissä. Tällaisille tasoille aletaan pikku hiljaa päästä, mutta aivan perillä ei olla. Analytiikan ohella nojataan yhä kysely- ja paneelitutkimuksiin, eli sovellettuun jälkimittaukseen.

Siltikin, tubettajille on tiiviillä ja hyvin luonnollisella vuorovaikutuksella seuraajiensa kanssa syntynyt kyky yhdistää insightia videoidensa katsomisen motiiveista ja kokemuksen luonteesta analytiikan tarjomaan view- ja engagement-dataan. Monella tubettajalla tuntuu olevan kyky muodostaa todella valistunut kokonaisnäkemys sisältönsä saamasta vastaanotosta ilman, että he kompastuvat herkkänahkaisesti vaikkapa yksittäisiin negatiivisiin huuteluihin kommenttikentissä.

Nyt on hyvää havahtumista nähtävissä myös markkinoijienkin keskuudessa liittyen siihen, miten analytiikankin mukaan sitoutuneita käyttäjäryhmiä Youtuben parista löytyy. Livenä tämä voidaan todeta yhä useammin. Samalla opitaan pikku hiljaa kuinka Tubessa voidaan luoda mediaympäristö, jossa autenttinen ja käyttäjälähtöinen sisältö voi hyvin samalla, kun siihen kiedotaan kaupallisia motiiveja. Tai siitä huolimatta. Tämä voi ja tietysti sen pitääkin tapahtua läpinäkyvästi, vaikkakin minusta yhä useammin mitä oivaltavammin keinoin. Tässä me koetamme Youtube-verkostona itsekin tietysti auttaa.”

Youtubea on jo monta vuotta sanottu toiseksi suosituimmaksi hakukoneeksi Googlen jälkeen. Miten tubettajat ja verkostot huomioivat tämän, ihan konkreettisesti arjessa?

”Erityisesti tarvelähtöinen netinkäyttö heijastuu vahvasti trendaaviin teemoihin ja hakusanoihin niin Googlessa kuin Youtubessakin. Videosisältöjä tuotetaan yhä useammin vastaamaan tällaiseen nopeasti nousevaan kysyntään, joka saattaa rantautua meille Suomeen maailmalta. Videot tietysti meta-tägitetään sen mukaan mitä ne pitävät sisällään, ja mikäli video ei lunasta tägitysten ja otsikon luomia odotuksia, ei katsojapitokaan ole häävi. Muutamien tubettajien sisällöt tavoittavat jatkuvasti yleisöä, joka ei tilaa kyseistä kanavaa. Lifestyle-sisältöjen kohdalla voidaan arvioida tehdyn hyvää viihdettä, mikäli Youtuben algoritmit ja suosittelut nostavat hyviin katsojalukemiin yltäneen videon esiin myös uusille silmäpareille.

Ns. hyötysisältöjen kohdalla taas nähdään usein, että kanavan videoita katsovista vaikkapa 80 prosenttia ei ole kanavan tilaajia. Mikäli vielä katsojapitolukemat ovat siellä 40 prosentin tienoilla tai yli, sisältö on minusta osoittanut hyötynsä myös laajemmalle yleisölle, joka on siis tullut hakemaan tietoa, mutta ei välttämättä ole aikeissakaan ryhtyä Youtube-kanavan tilaajaksi.”

Olet työskennellyt aiemmin Schibsted Media Groupissa ja Googlella. Miten suhtautuminen somesta ja erityisesti tubesta saatavan datan hyödyntämiseen on mielestäsi muuttunut viime vuosina?

”Pitäydyn nettipalvelujen ja markkinoinnin datan hyödyntämisessä, ja jotkut vanhat reseptit ihmisten tavoittamisessa, vaikuttamisessa ja aktivoimisessa tuotteen käyttäjiksi ja asiakkaiksi eivät enää toimi entiseen tapaan. Tehot ovat tippuneet, tekeminen sirpaloitunut ja brändien rakentaman mielikuvamarkkinoinnin ohelle ovat tulleet uudet sisältömarkkinointikonsepteja ja martech-työkaluja hyödyntävät tavat aktivoida, herätellä ja sitouttaa ihmisiä. Uskon yhä taiten tehtyyn positiointiin ja siihen, että kohderyhmälleen uniikki, relevantti, ja tunteisiin vaikuttava tekeminen vie pitkälle. Mutta näissä eritoten tärkeää on, että ne lähtevät koko ajan kohenevasta käyttäjäymmärryksestä eivätkä ne voi olla omista tavoitteista, aavistuksista tai toiveista kumpuavia. Tätä ymmärrystä some-kanavat ovat meille opettaneet, ja näitä ammennetaan nyt eri alustojen analytiikasta paremmin kuin muutama vuosi sitten.

”Monen markkinoinnin menestyskampanjan on kerrottu tavoittaneen miljardeja ihmisiä, mikä laskennallisesti ja näyttökertamääriltään on varmasti näin, mutta ehkäpä tubettajien avulla sosiaalisen median datan ja vaikutusten arvioinnissa liikutaan yhä lähemmäksi oikeaa vaikuttavuutta ja sitä, millä sisällöllä on vastaanottajalle arvoa.”

Youtubessa tai Facebookissa simppelit katsomiskerrat, tavoittavuuslukemat tai näyttökerrat saattavat olla vähän kuin niitä iänikuisia “liidejä”, tai jotain paljon vähemmän. Monen markkinoinnin menestyskampanjan on kerrottu tavoittaneen miljardeja ihmisiä, mikä laskennallisesti ja näyttökertamääriltään on varmasti näin, mutta ehkäpä tubettajien avulla sosiaalisen median datan ja vaikutusten arvioinnissa liikutaan yhä lähemmäksi oikeaa vaikuttavuutta ja sitä, millä sisällöllä on vastaanottajalle arvoa. Tässä maailmassa fiilis on, että näkökulma on nimenomaan katsojan päässä.

Se saattaa tarkoittaa myös sitä, että sisältöä tuotetaan yhä enemmän katsojalähtöisesti. Kanavalupaus tai kanavan katsojalupaus täytetään ja silloin Tubeen tulee välillä tavaraa, jonka sisältöä eivät aina kaltaiseni valistukselliseen ideologiaan pohjautuvista sisällöistä innostuvat ja korkealaatuiseen kuratointiin uskovat setämiehet ja tädit heti käsitä. Aluksi näissä hommissa hämmästyin miltei päivittäin jonkin itseni väheksymän filkan kovista katsojaluvuista tai engagement-ratesta. Toisaalla taas arvostamani taideteos koki mielestäni oikeusmurhan mitättömine katsojanumeroineen. Kunnes aloin oppia tavoille.

Tämä on ollut tärkeä koulu katsoja- ja yleisölähtöisyyden ymmärtämiseksi. Yksittäisellä videopätkällä ei ole niin merkitystä, mikäli tekee jatkuvasti ja säännöllisesti kanavan omilla kriteereillä tasaisen laadukasta sisältöä. Silloin kun sisällöntuottajalla on selkeä visio kanavansa ytimestä ja siitä mistä siinä on kysymys ja mikä sen linja on, kanavan tilaajamäärät tuppaavat kasvamaan. Youtube on minusta ihmisläheinen media tässäkin mielessä.”

Mitä haasteita datan hyödyntämisessä tubessa vielä on – joko sen suhteen, millaista dataa on saatavissa, tai millä tavoin sitä osataan hyödyntää? Data ja intuitio ovat minun mielestäni oikein käytettynä parhaat kaverit. Mutta voiko data johtaa joskus harhaan sisältöjen kehittämisessä, mitä mieltä olet?

”Joku pragmaattinen henkilö ehkä tykkäisi sanoa, että näkemys, mielipiteet ja intuitiokin perustuu yksilön kokemuksiin ja hänen havaitsemiinsa asioiden toteutumiin. Eli dataan, vaikka tulkintaa onkin pelissä. Yksi datan hyödyntämisen isoimpia haasteita on minusta jossain määrin filosofinen, jos matemaattisten mallien avulla historiadatasta tehtävät ennusteet ohjaavat tekemistä ohittaen ideoiden ja oivaltavan sisällön merkityksen. Kaikkea ei välttämättä ole nähty vielä sillä saralla, ja uudistuminen pelkästään dataan nojaamalla ei välttämättä kanna.

Datasta ei vielä välttämättä pystytä muodostamaan näkemystä siihen mikä on merkityksellistä, millä aikaansaadaan vaikuttavuutta ja mikä luo käyttäjälleen arvoa. Tarvitaan enemmän laadullista, todelliseen käyttäytymiseen eikä niinkään kysymysvastauksiin perustuvaa ymmärrystä ja luovien sisältöjen arvon ja vaikutusten mittaamista siihen liittyen.”

Mitä luulet, mihin suuntaan Youtuben analytiikka tulevaisuudessa kehittyy?

”Mieli tekee sanoa, että samaan aikaan kun tubettajat ja kaupalliset toimijat hakeutuvat maailmanlaajuisesti yhteen ja vaikuttajamarkkinointia tehdään johdonmukaisemmin, korostuu tarve ottaa askel taaksepäin ja ilmat pois pullistelevista some-luvuista. Yksi merkki tästä on Youtuben vastikäinen ilmoitus julkaista uusi versio uniikkien katsojien määrästä, eli tavoittavuusluvuista.

Toinen tärkeä suunta lienee kyvykkyys erottaa näitä uniikkeja silmäpareja vaikkapa eri kanavien ja videoiden välillä suhteessa toisiinsa. Tämä taas mahdollistaisi paremman ”mediamixin” rakentamisen. Sinänsä kyse on kovin perinteisen mediamaailman indikaattoreista, mutta luulen, että niitä tarvitaan ennenkuin siirrytään sitten tietysti sille uudelle tasolle, prediktiiviseen ja oppivan tekoälyn tuottamiin mallinnuksiin sisältöjen vaikuttavuuksista ja niin edelleen.”

…ja puolihuumorilla tähän loppuun: Facebook ja Youtube tappelivat, kumpi voitti?

”Hahaa, olen töissä multi-platform -verkostossa, joten koetan ottaa tehoja irti kaikista alustoista. Menneissä vuosissa laskettuna FB:n ominaisuuksia on tullut omin kätösin viriteltyä tässä vaiheessa vielä Youtubea enemmän, mutta ehkä valitsen simppelin näkökulman tähän. Uskoni nimittäin ihmisyyteen palasi, kun sain nykyisen tilaisuuteni kunnolla perehtyä tubettajien herättämiin Youtube-kommentteihin ja reaktioihin. Hyväntahtoista, rohkaisevaa, kannustavaa ja moniäänisyyteen rohkaisevaa kamaa! Sitä vähän odottelen vielä muilta alustoilta.”

Sami Törmä on Numeroiden takaa -blogin kuudes blogivieras. Aiemmat: Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen, YleX:n ja Yle Kioskin digistrategi Anne Saloranta, Ylen Head of Customer Experience Jaakko Lempinen, Allerin datapomo Sini Kervinen ja Very Finnish Problemsin luoja Joel Willans.

Numeroiden takaa on helmikuussa 2017 perustamani blogi, joka käsittelee onnistumisen mittaamista kansantajuisesti. Julkaisen blogin FB-sivulla myös materiaalia, josta en erikseen bloggaa, käyhän seuraamassa! Minusta eli kirjoittajasta löydät lisätietoa tämän blogin esittelysivulta, Journalisti-lehden jutusta tai laajemmin mutta englanniksi Newswhip-analytiikkayhtiön haastattelusta täältä.